Tarkkailemme maailmaa
Meret vaarassa
Yli 1600 merentutkijaa ja luonnonsuojeluun perehtynyttä biologia 65 maasta on allekirjoittanut ”toimintakehotuksen” suojellakseen meriä enemmältä vahingolta, kerrotaan The Journal of Commerce -lehdessä. ”Meri on pahassa pulassa, paljon pahemmassa kuin aiemmin luulimmekaan”, sanoo meriekologi Elliot Norse. Eräs mainittu esimerkki on Meksikonlahdessa sijaitseva 18000 neliökilometrin suuruinen merialue, joka tunnetaan kuolleena vyöhykkeenä. Kuten nimikin kertoo, kuolleella vyöhykkeellä ei ole kaloja, katkarapuja eikä useimpia muitakaan merieläimiä. Tutkijat pitävät ongelman syynä suuria leväpopulaatioita, jotka käyttävät ravinnokseen Mississippijoesta kulkeutuvia ravinteikkaita jätevesiä. Kun levät kuolevat, ne painuvat pohjaan. Kun bakteerit alkavat hajottaa kuollutta levää, happi kuluu merenpohjasta loppuun. Merentutkija tri Nancy Rabalais sanoo: ”Kaikki, mikä ei pääse pois, lopulta kuolee.”
Elinten luovuttajat
Haluatko toisten saavan elimiäsi, kun kuolet? Monet brasilialaiset ovat joutuneet pohtimaan tätä kysymystä uuden lain astuttua voimaan 1. tammikuuta 1998. Lain mukaan kaikista yli 18-vuotiaista brasilialaisista tulee automaattisesti elinten luovuttajia, elleivät he allekirjoita asiakirjoja, joissa he pyytävät vapautusta. Mutta ”siitä että useimmat brasilialaiset pysyisivät kuoltuaan mieluummin kokonaisina, on runsaasti merkkejä”, kerrotaan The Miami Herald -lehdessä. ”Viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana kolme neljästä ajokortin hankkijasta kieltäytyi ryhtymästä luovuttajaksi.” Miksi? Jotkut pelkäävät, että lääkäreitä saatettaisiin painostaa julistamaan potilaita ennenaikaisesti aivokuolleiksi, jotta näiden elimiä voitaisiin ottaa käyttöön.
Huono vuosi ennustajille
Saksalaisia ennustajia oli melkeinpä lyöty ”sokeudella” vuonna 1997, kerrotaan frankfurtilaisessa Nassauische Neue Presse -lehdessä. Parapsykologisten ilmiöiden tutkimusseuran (GWUP) analysoimista 70 ennustuksesta ei toteutunut yksikään. Vuoden 1997 todella yllättävät tapaukset pysyivät selvänäkijöiltä salassa. Esimerkiksi yksikään meedio ei povannut prinsessa Dianan äkillistä kuolemaa. Monet ennustajat ovat käyneet niin varovaisiksi, että yrittävät ennustaa ainoastaan, miten eri suuntaukset kehittyvät, muun muassa tuleeko taloudellisia ja poliittisia vaikeuksia. Nämä ovat sellaisia ”asioita, jotka kuka tahansa sanomalehden lukija olisi voinut oivaltaa joka tapauksessa”, sanoo GWUP:n Edgar Wunder.
Riskialtista seksiä
Rhode Islandin sairaalan ja Bostonin kaupunginsairaalan tutkijat kyselivät vuosina 1994–96 Yhdysvalloissa 203:lta HIV-tartunnan saaneelta potilaalta näiden sukupuolisesta aktiivisuudesta. Mitä tuo tutkimus paljasti? ”Neljä kymmenestä HIV-tartunnan saaneesta ei ollut kertonut seksuaalikumppaneilleen tilastaan, ja heistä lähes kaksi kolmasosaa ei aina käyttänyt kondomia”, kerrotaan The New York Times -lehdessä. Tällainen HIV-tartunnan salaaminen on tutkijoiden mukaan tavallista. ”Kyse ei ole tiedon puutteesta”, sanoo tri Michael Stein, joka toimii Brownin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Providencessa Rhode Islandissa. ”Ihmiset tajuavat HI-viruksen tartuntavaaran. – – [He] eivät ole tietämättömiä näistä asioista. Kyse on henkilökohtaisesta vastuusta.”
Liikalihavuus ja sydäntaudit
”Tehokkain keino ehkäistä sepelvaltimotautia aikuisena saattaa olla liikalihavuuden ehkäiseminen lapsena”, kerrotaan aikakauslehdessä The Journal of the American Medical Association. Terveysalan ammattilaiset ovat tienneet jo jonkin aikaa, että varhainen liikalihavuus kasvattaa riskiä sairastua verenpainetautiin, sokeritautiin, hyperlipemiaan (veren liiallinen rasvapitoisuus), iskeemisiin sydänsairauksiin ja muihin kroonisiin sairauksiin. Mutta siitä huolimatta, että lääkärit kehottavat rajoittamaan rasvan syöntiä ja liikkumaan säännöllisesti, kolmasosan pohjoisamerikkalaisista sanotaan olevan ylipainoisia tai liikalihavia. ”Kuinka paljon tietoa me tarvitsemme, ennen kuin me yhteiskuntana ryhdymme toimiin ehkäistäksemme liikalihavuutta siten, että välitämme lapsillemme paremmat ruokailu- ja liikuntatottumukset?” kysyy chicagolaisen Northwestern-yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä Linda Van Horn. ”Siitä olisi mittaamattoman paljon hyötyä. Jos mitään ei tehdä, sydämelle ja verisuonistolle koituvat seuraukset ovat ennustettavissa, ne vammauttavat ja tulevat kalliiksi.” Kuitenkin The New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistun uudemman tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikalihavuus on vain kohtalainen uhka terveydelle. Siinä selvisi, että liikalihavuus ”kasvattaa ennenaikaisen kuoleman todennäköisyyttä, mutta ei niin paljon kuin monet lääketieteen asiantuntijat olivat arvelleet”, kerrotaan The New York Timesissa.
Ajaminen ja puhelut – vaarallinen yhdistelmä
Kuljettajat, jotka puhuvat ajaessaan puhelimessa, saattavat tehdä vakavia virheitä huomaamatta niitä itse lainkaan. Tähän päätelmään tultiin kokeessa, jonka teetti Saksan autoliitto ADAC. Kuljettajia pyydettiin ajamaan koerata kolmeen kertaan. Ensimmäisellä kerralla he eivät käyttäneet puhelinta. Toisella kerralla he käyttivät kädet vapaana -puhelinta ja kolmannella kerralla kädessä pidettävää puhelinta. Miten hyvin koeajajat suoriutuivat? Kuljettajat, jotka eivät puhuneet puhelimeen, tekivät keskimäärin 0,5 virhettä jarrutuksessa ja kaistallaan pysymisessä, kädet vapaana -puhelinta käyttäneet tekivät 5,9 virhettä ja puhelimen käteen ottaneet 14,6. Tutkimuksessa tehtiinkin Süddeutsche Zeitung -lehden mukaan sellainen päätelmä, että kädessä pidettävään puhelimeen puhuminen ajon aikana on ”huomattava turvallisuusriski”.
Maailmanlaajuista elintarvikepulaa uumoillaan
Johns Hopkinsin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan ”ruoka ei vuonna 2025 riitä maailman arvioidun kahdeksan miljardin nälkäisen suun ruokkimiseen, ellei väestönkasvu hidastu eikä maataloustuotteiden tuotanto kasva voimakkaasti”, kerrotaan uutistoimisto AP:n tiedotteessa. Tutkijat ennustavat, että ”ellei syntyvyys vähene suurin piirtein kahteen lapseen naista kohti”, ruoantuotannon täytyy kaksinkertaistua vuoteen 2025 mennessä, jotta ihmiset saisivat ”tarpeeksi terveellistä ja ravitsevaa ruokaa” pysyäkseen terveinä. Ongelmaa pahentavat vesipula, maaperän saastuminen, eroosiosta johtuva maan pintakerroksen jatkuva häviäminen sekä ilmastonmuutokset. Nykyäänkin kuolee vuosittain noin 18 miljoonaa ihmistä nälkään, vaikka ruokaa tuotetaan tarpeeksi maan päällä nykyään elävien lähes kuuden miljardin ihmisen ravitsemiseen.
Katoava orinoconkrokotiili
Venezuelan Orinocojoen krokotiilit ovat Caracasissa ilmestyvän Estampas-lehden mukaan vaarassa. Niitä on metsästetty niiden nahan tähden vuodesta 1930. Siihen aikaan ”Venezuelassa oli krokotiileja enemmän kuin ihmisiä”, lehdessä todetaan. Mutta vuosina 1931–34 meni vientiin lähes puolitoista miljoonaa kiloa krokotiilinnahkoja, mikä edustaa ainakin 4,5:tä miljoonaa krokotiilia. Vuoteen 1950 tultaessa, ”kun metsästystä oli jatkunut tauotta vuosien ajan”, oli krokotiilikanta pienentynyt siinä määrin, että vientiin saatiin ”vain” 30000 kiloa. Nykyään orinoconkrokotiileja on jäljellä vajaat 3000 yksilöä, ja asiantuntijoiden mukaan niitä samoin kuin 312:ta muuta venezuelalaista eläinlajia uhkaa sukupuuttoon kuoleminen ihmisen takia.
Vaikuttavaa tähtivoimaa
Hubble-teleskoopin hiljattain ottama kuva tarjoaa lisätodisteita siitä, että eräs galaksimme tähdistä on harvinaislaatuinen ”kirkas, sininen muuttuva tähti”. Tähtitieteilijöiden mukaan tuo loistava tähti ja sitä ympäröivä tähtisumu muistuttavat muodoltaan asetta, minkä vuoksi se on nimetty Pistoolitähdeksi. Pistoolitähden arvioidaan olevan ainakin 60 kertaa suurempi kuin oma Aurinkomme ja lähes 10 miljoonaa kertaa voimakkaampi. Se saattaa olla ”taivaiden runsasenergiaisin tähti”, sanotaan Science News -tiedelehdessä. Tiellä olevan pölyn takia se voidaan kuitenkin havaita vain infrapunailmaisimilla. Tämä selittää, miksi Pistoolitähteä, joka sijaitsee 25000 valovuoden päässä Maasta, ei havaittu ennen kuin 1990-luvun alkupuolella. Galaksistamme on löydetty vain kuusi muuta tällaista tähteä.
Katoavat metsät
Maailman Luonnon Säätiön (WWF) mukaan melkein kaksi kolmasosaa metsistä, jotka peittivät maata ennen kuin ihmiset alkoivat niitä hävittää, on nyt poissa. Siitä huolimatta, että ihmiset on sinnikkäästi yritetty havahduttaa tajuamaan kyseinen ongelma, metsien hävittäminen on tällä vuosikymmenellä lisääntynyt niin, että useat maat saattavat pian jäädä kokonaan ilman luonnonmetsiä. Metsien raivaaminen puutavaran ja viljelymaan saamiseksi tuhoaa kasvi- ja eläinlajeja. Lisäksi puun polttaminen vapauttaa maan ilmakehään hiilidioksidia, minkä monet pelkäävät johtavan maailmanlaajuiseen ilmaston lämpenemiseen. WWF kehottaa suojelemaan vähintään kymmenen prosenttia kaikentyyppisistä metsistä ympäri maailman vuoteen 2000 mennessä, kerrotaan lontoolaisessa The Guardian -sanomalehdessä.