Tarkkailemme maailmaa

Metsäpaloja Meksikossa

Huhtikuun puoliväliin mennessä metsäpalot olivat tuhonneet Meksikossa noin 140000 hehtaarin suuruisen alueen. Tätä metsäpalojen sarjaa on kuvailtu ”ekologiseksi katastrofiksi”. Meksikon liittovaltion viranomainen Julia Carabias Lillo sanoo, että tuohon ajankohtaan mennessä Meksikossa oli riehunut noin 6800 paloa ja että tätä kautta on sanottu kriittisimmäksi 57 vuoteen. Vaikka lämpötilat olivat keskimääräistä korkeampia ja sateita oli niukasti, El Universal -lehden mukaan useimpiin paloihin oli ”syynä ihminen: välinpitämättömyys, vastuuttomuus ja jopa rikollinen toiminta”. Luonnonvarakomitean aluejohtaja Octavio Escobar López sanoi: ”Hiukan yli kolmessa päivässä menetetyn kasviston ja eläimistön uusiutuminen vie noin kymmenen vuotta.”

Liikunta ja pitkäikäisyys

”Puolen tunnin reipas kävelylenkki vain kuusi kertaa kuukaudessa näytti pienentävän [ennenaikaisen] kuoleman riskiä 44 prosenttia”, kertoo The New York Times -lehti erään pitkäikäisyyttä koskeneen tutkimuksen tuloksista. Suomalaiset tutkijat seurasivat lähes kahdeksantuhannen kaksosparin elämää keskimäärin 19 vuotta, ja he saivat selville, että niillä, jotka harrastivat liikuntaa edes silloin tällöin, oli ”kuoleman todennäköisyys 30 prosenttia pienempi kuin heidän vähän liikkuvalla kaksoissisarellaan tai -veljellään”. Tutkimus on merkittävä, koska liikunnan vaikutusta selvitettäessä otettiin huomioon perinnöllisyyteen liittyvät tekijät. Aerobista liikuntaa tutkiva Steve Farrell, joka ei ollut mukana tutkimuksessa, sanoi: ”Vaikka ihmisellä olisi huonot geenit, tämä tutkimus viittaa voimakkaasti siihen, että hän voi liikuntaa lisäämällä elää pitempään.”

Höyhenpukuisia rikollisia?

Etelä-Afrikan poliisi on saanut selville, että timantteja on salakuljetettu lintujen avulla. Poliisi sanoo, että valtion omistaman timanttikaivoksen työntekijät sujauttavat kirjekyyhkyjä eväslaukkuihin tai väljiin vaatteisiin ja salakuljettavat niitä kaivokseen. Siellä he kiinnittävät lintuihin timantteja ja päästävät linnut sitten lentoon, kerrotaan Los Angeles Times -lehdessä. Kirjekyyhkyt voivat kuljettaa timantteja kilometrien päähän. Muutaman viime vuoden aikana on saatu kiinni neljä timantteja salakuljettavaa lintua. Erään kirjekyyhkyn siipien alapinnalle oli sidottu hiomattomia kuuden karaatin timantteja. Tähän mennessä tämän menetelmän käytöstä on pidätetty 70 ihmistä. Lehden mukaan yhtiön edustajat arvioivat, että epärehelliset työntekijät varastavat lähes joka kolmannen muinaisesta joenuomasta kaivettavan timantin.

Geenitekniikka

Kymmenen viime vuoden aikana tiedemiehet ovat tehneet lukuisia havaintoja geeneistä, joiden oletetaan säätelevän ihmisten monisäikeisiä ominaisuuksia ja sairauksia. Jotkut tiedemiehet ovat ennustaneet, että jonain päivänä ihmiskunta kykenee geenejä käsittelemällä poistamaan ei-toivotut ominaisuudet. Esimerkiksi Princetonin yliopiston biologi Lee Silver väittää The New York Times -lehden mukaan, että meidän jälkeläisemme tulevat olemaan älykkäämpiä ja voimakkaampia ja että he tulevat elämään satoja vuosia. The End of Science -kirjan tekijä John Horgan sitä vastoin sanoo: ”Tiedemiehet toivovat voivansa geenitekniikan avulla muuttaa ihmisten persoonallisuutta halutun mukaiseksi. Toistaiseksi yksikään niistä väitteistä, joiden mukaan geenit ovat yhteydessä monisäikeisiin ominaisuuksiin, ei kuitenkaan ole saanut tukea seurantatutkimuksista.” Niinpä Horgan lisää: ”Kun tieteen epäonnistumisiin yhtä hyvin kuin todellisiin saavutuksiinkin kiinnitetään huomiota, ehkä sekä tiedemiehet että toimittajat antavat tulevaisuudessa totuudenmukaisemman, rehellisemmän kuvan tieteen todellisista mahdollisuuksista.”

Maataloustuotteet ravintoarvoltaan huonompia?

Ovatko hedelmät ja kasvikset nykyään ravintoarvoltaan huonompia maaperän köyhtymisen vuoksi? Maaperän tutkijat vastaavat kieltävästi. Tiedotuslehti University of California Berkeley Wellness Letter sanoo: ”Kasvit valmistavat vitamiininsa itse.” Jos maaperässä ei ole tarpeellisia mineraaleja, kasvit eivät kasva kunnolla. Ehkä kasvi ei kuki, tai se yksinkertaisesti kuihtuu ja kuolee. Estääkseen tämän maanviljelijät palauttavat mineraaleja maaperään lannoittamalla sitä. Wellness Letter sanoo: ”Jos hedelmät ja kasvikset näyttävät ostettaessa terveiltä, niissä on varmasti kaikki ne ravintoaineet, jotka niissä pitäisikin olla.”

Keittiöttömiä asuntoja

Noin puolet aterioista syödään Australiassa nykyään ulkona. Tämä suuntaus on johtanut siihen, että joihinkin Sydneyn kerrostaloasuntoihin ei ole rakennettu lainkaan keittiöitä, kertoo The Courier-Mail. Lisäksi koska australialaiset käyttävät ruoanlaittoon keskimäärin vain 20 minuuttia, monien australialaisten supermarkettien on täytynyt harkita uudelleen, millaista ruokaa ne pitävät tarjolla. Erään suuren sydneyläisen supermarkettiketjun johtaja sanoo Australian jäljittelevän Yhdysvaltoja, missä useimmat ateriat syödään ulkona.

Rikollisuus ja rotusyrjintä

Joidenkuiden mielestä rikollisuuden viimeaikainen lisääntyminen Kreikassa johtuu siitä, että Kreikkaan on virrannut pakolaisia ja maahanmuuttajia Itä-Euroopasta ja Balkanin maista, eritoten Albaniasta. To Vima -lehden kolumnisti Richardos Someritis sanoo, että huoli rikollisuuden lisääntymisestä on herättänyt Kreikassa eräänlaista ”muukalaisvihasta johtuvaa ja hyvin usein rasistista kiihkoa” vierasmaalaisia kohtaan. On kuitenkin osoitettu, etteivät vierasmaalaiset tee yhtään enempää rikoksia kuin kreikkalaiset. Esimerkiksi lehdessä kerrotaan, että tutkimusten mukaan kreikkalaiset tekevät jokaisesta 100 rikoksesta 96. Someritis sanoo, että ”rikollisen toiminnan syyt ovat taloudellisia ja yhteiskunnallisia, eivät ’rodullisia’”. Lisäksi hän syyttää viestimiä siitä, että niiden värittynyt uutisointi Kreikan rikollisuudesta kasvattaa systemaattisesti muukalaisvihaa ja rasismia.

Isosiru valvoi

Tänä vuonna Bostonin maratoniin osallistuneilla juoksijoilla oli mukanaan koko 42195 metriä pitkän kilpajuoksun ajan pieni ylimääräinen pakkaus: mikrosiru. InformationWeek-lehden mukaan jokaisen osallistujaksi kirjatun juoksijan vaatteisiin oli kiinnitetty elektroninen siru, jotta heidän etenemistään voitaisiin seurata. Sirut oli ohjelmoitu siten, että niitä saattoi lukea ”radiotaajuusvastaanottimilla, joita oli sijoitettu reitille viiden kilometrin välein”. Juoksijoiden ajat lähetettiin kilpailun päämajaan, missä ne syötettiin Internetiin. Tämä uusi tekniikka ei ainoastaan antanut innokkaille maratonin seuraajille mahdollisuutta tarkkailla suosikkijuoksijoittensa juoksua, vaan se myös paljasti sellaisen juoksijan, joka yritti huijata oikaisemalla.

Harvinainen hirvieläin löydetty Kiinasta

Shannanin piirikunnasta Tiibetin autonomiselta alueelta on löydetty saksanhirvilaji (Cervus elaphus wallichi), jonka on luultu kuolleen sukupuuttoon yli 50 vuotta sitten, kerrotaan China Today -lehdessä. Metsästäjät olivat tappaneet suuret määrät näitä 1,2 metriä korkeita ja 110 kiloa painavia saksanhirviä niiden arvokkaiden sarvien vuoksi. Myös sodat ja ympäristömuutokset ovat vaatineet veronsa. Näitä kauniita hirvieläimiä arvioidaan olevan jäljellä alle 200 yksilöä, ja ne kuuluvat uhanalaisten eläinten joukkoon.

Muistipelejä

Ensimmäisissä Yhdysvaltain valtakunnallisissa muistikilpailuissa osanottajat kokeilivat taitojaan viidessä muistipelissä. Kilpailijoiden oli yritettävä muistaa 100 tavallisen ihmisen kasvot, 50-rivinen runo (myös välimerkit), 125 englanninkielistä substantiivia (järjestyksessä), sattumanvaraisista numeroista koostuva luettelo ja korttipakan 52 pelikorttia (sekoitettuna ja kuvapuoli alaspäin käännettynä). Yksi kilpailijoista, Wallace Bustello, teki vaikutuksen kilpatovereihinsa muistamalla 109 sattumanvaraisesti valittua numeroa peräkkäin. Koko kilpailun voitti kuitenkin 26-vuotias Tatiana Cooley. Newyorkilaisen Daily News -lehden mukaan hänellä ja hänen isällään, joka ohjelmoi satelliitteja eräässä avaruusalan yhtiössä, on ollut kotona tapana ottaa mittaa toisistaan muistitestien avulla. ”Yleensä minä voitan”, sanoo Tatiana.

Juhla Gangesjoella

Kun kumbhamela eli ruukkujuhla saavutti huippukohtansa viime huhtikuussa, miljoonat hindut kastautuivat Gangesissa. Kumbhamela on kolmikuukautinen hindujen juhla, jota vietetään kuolemattomuuden lahjan kunniaksi. Juhlaa vietetään kerran kolmessa vuodessa neljässä Intian kaupungissa vuoron perään. Näihin kaupunkeihin putosi legendan mukaan kuolemattomuuden nektaria, kun jumalat ja demonit taistelivat siitä taivaassa. Menneisyydessä monia on kuollut, kun ihmiset ovat rynnänneet kylpemään Intian pyhissä vesissä.