Venäjän julkisen sanan neuvosto puhdistaa Jehovan todistajien mainetta
JEHOVAN TODISTAJAT suhtautuvat myönteisesti tiedotusvälineiden heitä koskeviin raportteihin, jos ne laaditaan vastuuntuntoisesti. He haluavat myös antaa itsestään sekä uskonnollisista käsityksistään ja toiminnastaan totuudenmukaista informaatiota. Mutta kun heistä kirjoitetaan virheellisiä tai panettelevia artikkeleita, he valittavat niistä toisinaan virallisiin elimiin puolustaakseen uskonnollisia ja kansalaisoikeuksiaan. Tarkastellaanpa erästä tuoretta esimerkkiä.
Suosittu venäläinen sanomalehti Komsomolskaja Pravda julkaisi 1.8.1997 Pietarissa ilmestyvässä liitteessään kirjoituksen, joka esitti Jehovan todistajat karkeasti väärin. Artikkeli oli otsikoitu ”Lahko Pietarissa – tänne tulee kaupunkitemppeli”, ja sen kirjoittaja Oleg Zasorin väitti, että Jehovan todistajat aiheuttavat uskomuksillaan vahinkoa ja että heidän toimintansa loukkaa Venäjän perustuslakia. Hyökkäyksissä lähinnä vääristeltiin heidän Raamattuun perustuvia uskonkäsityksiään esimerkiksi verensiirroista ja perheenjäsenten välisistä suhteista. Lisäksi artikkeli leimasi Jehovan todistajat ”lahkoksi” ja väitti heidän muodostavan joidenkin ihmisten mielestä ”kaikista lahkoista vaarallisimman”.
Venäjän Jehovan todistajien hallintokeskus valitti asiasta Venäjän julkisen sanan neuvostoon (Sudjebnaja palata po informatsionnym sporam) ja pyysi sitä tarkistamaan artikkelin väittämät, joita Jehovan todistajat pitivät vilpillisinä. Jehovan todistajien edustajat olivat läsnä neuvoston istunnossa 12. helmikuuta 1998 ja vastasivat sen jäsenten sekä toimittajien ja lakimiesten esittämiin lukuisiin kysymyksiin. Selvittääkseen, mitä todistajat todellisuudessa uskovat ja opettavat, neuvoston jäsenet tutkivat huolellisesti Jehovan todistajien kirjallisuutta, erityisesti kirjaa Perheonnen salaisuus.
Venäjän valtakunnanduuman edustaja V. V. Borštšev huomautti, että käsitteeseen ”lahko” liittyy täysin kielteisiä sävyjä. Hän sanoi: ”[Tällainen] vapauksien [ottaminen] ja leimaaminen on äärimmäisen vaarallista. On erittäin tärkeä seikka, että neuvosto hyväksyi Jehovan todistajien kanteen käsiteltäväksi. Tällaisten rekisteröityihin uskonnollisiin järjestöihin kohdistuvien tunteitten ja loukkausten tulva on saatava loppumaan.”
Kuultuaan kaikki todisteet neuvosto tuli siihen tulokseen, että Komsomolskaja Pravdassa ilmestynyt artikkeli oli lainvastainen ja epäeettinen; se katsoi kirjoituksen olevan myös täynnä virheitä ja vailla pohjaa. ”Kirjoittaja ei esitä mitään tarkkoja tosiasioita – – Tekijä levitti huhuja luotettavina raportteina ja käytti niin ollen väärin journalistien oikeuksia”, neuvosto sanoi. Päinvastoin kuin sanomalehtiartikkelissa kerrottiin, neuvosto havaitsi, että Jehovan todistajat ovat lainkuuliaisia ja opettavat jäseniään elämään rauhassa sellaisten perheenjäsenten ja muiden ihmisten kanssa, joilla on toisenlaiset uskonkäsitykset.
Tunnin kuluttua viimeisestä todistajanlausunnosta neuvosto julkaisi päätöksensä:
”1. Tunnustaa, että artikkelin ”Lahko Pietarissa – tänne tulee kaupunkitemppeli” julkaiseminen rikkoi vaatimuksia, jotka esitetään Venäjän federaation lain ’Joukkoviestimistä’ artikloissa 4, 49 ja 51.
2. Suositella, että Venäjän federaation painotuotekomitea käsittelee uudelleen varoituksen antamista Komsomolskaja Pravda -sanomalehden toimitukselle.
3. Antaa nuhde toimittaja O. Zasorinille.
4. Suositella, että Komsomolskaja Pravda -sanomalehden toimitus esittää anteeksipyynnön sellaisen epäluotettavan informaation julkaisemisen johdosta, joka perusteettomasti mustaa Jehovan todistajien uskonnollista järjestöä.”
Tämä neuvoston päätös on yhtäpitävä uskonnontutkija, filosofian kandidaatti Sergei Ivanenkon johtopäätösten kanssa. Perehdyttyään huolellisesti Jehovan todistajien uskonkäsityksiin ja seurattuaan henkilökohtaisesti heidän toimintaansa Ivanenko, joka ei ole Jehovan todistaja, kirjoitti heistä artikkelin Moscow News -lehden numeroon 20.–26.2.1997.a Hän teki seuraavan päätelmän: ”Jehovan todistajille on tunnusomaista se, että he uskovat lujasti Raamatun mukaiseen elämäntapaan. – – Jehovan todistajille Raamattu on perustuslaki, siviililaki ja totuuden korkein ilmaus. – – Jehovan todistajia voidaan pitää esimerkkeinä muille kansalaisille, koska he ovat omistautuneita Raamatun totuudelle ja koska he ovat valmiita puolustamaan näkemyksiään hyvin epäitsekkäästi.”
Neuvoston päätös ja Ivanenkon huomiot vahvistavat jälleen kerran, että Jehovan todistajien kristillinen uskonto ei ole vaaraksi yhteiskunnalle, vaan palvelee sen sijaan kaikkien rehellisten ihmisten parasta. Jehovan todistajat ovat vastakin ’valmiita puolustautumaan jokaisen edessä, joka vaatii heiltä heissä olevan toivon perustetta, mutta he tekevät sen lempeämielisesti ja osoittaen syvää kunnioitusta’ (1. Pietarin kirje 3:15).
[Alaviite]
a Ivanenkon artikkeli ”Pitäisikö meidän pelätä Jehovan todistajia?” julkaistiin luvalla lähes kokonaan uudelleen Herätkää!-lehdessä 22.8.1997 s. 22–27.