Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g98 8/12 s. 31
  • Taivaan loistoa

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Taivaan loistoa
  • Herätkää! 1998
  • Samankaltaista aineistoa
  • Omega
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
  • Kuka on ”Alfa ja Oomega”?
    Herätkää! 1979
  • Kuka tai mikä on ”Alfa ja Omega”?
    Kysymyksiä ja vastauksia Raamatusta
  • Lukijain kysymyksiä
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1953
Katso lisää
Herätkää! 1998
g98 8/12 s. 31

Taivaan loistoa

Taivaan mahtavimpiin loistajiin kuuluvat pallomaiset tähtijoukot. Ne ovat nimensä mukaisesti pallon muotoisia, ja kussakin joukossa on tähtiä kymmenestätuhannesta satoihintuhansiin. Omassa Linnunrata-galaksissamme on noin sata tunnettua pallomaista joukkoa.

Meidän osassamme Linnunrataa tähdet ovat keskimäärin neljän viiden valovuoden päässä toisistaan.a Pallomaiset joukot ovat hyvin tiheitä: niissä tähtien välinen etäisyys on noin kymmenesosa valovuotta.

Valokuvan tähtijoukko on nimeltään Oomega Centauri. Paljaalla silmällä katsottuna se näyttää yhdeltä tähdeltä, mutta suuri kaukoputki paljastaa sen kimaltelevaksi joukoksi, johon kuuluu kaikkiaan noin miljoona tähteä. Oomega Centauri näkyy parhaiten eteläisellä tähtitaivaalla, mutta kevät- ja kesäiltoina sen voi havaita aina pohjoisen keskimmäisillä leveyspiireillä asti, kun katsoo etelään päin horisonttiin.

Oomega Centauri on läpimitaltaan noin 150 valovuotta, eli valo kulkisi suunnilleen 150 vuotta valokuvamme alalaidasta sen ylälaitaan! Maasta tuohon tähtijoukkoon on matkaa arviolta 17000 valovuotta.

Oomegaa pidettiin kauan yhtenä tähtenä. Saksalainen tähtitieteen harrastaja Johannes Bayer luokitteli sen 1600-luvulla kreikkalaisella oomega-kirjaimella (ω). Pallomaiseksi tähtijoukoksi sen havaitsi ensi kertaa englantilainen tähtitieteilijä Edmond Halley vuonna 1677.

Pohjoisella tähtitaivaalla helpoimmin havaittavia tähtijoukkoja on Herkuleen tähtikuvioon kuuluva M13. Siinä on noin miljoona tähteä, ja se sijaitsee meistä 4000 valovuotta kauempana kuin Oomega Centauri. Siksi se näyttää pienemmältä.

Jos sinulle tarjoutuu tilaisuus katsella pallomaista tähtijoukkoa kohtalaisen suurella kaukoputkella, niin älä jätä sitä käyttämättä. Tuollainen tähtijoukko on vaikuttavimpia luomistekoja, mitä yötaivaalla voi nähdä.

[Alaviite]

a Yksi valovuosi on 9,46 biljoonaa kilometriä.

[Kuvat s. 31]

Oomega Centauri

[Lähdemerkintä]

National Optical Astronomy Observatories

[Kuva s. 31]

M13

[Lähdemerkintä]

Linnunrata ja M13: United States Naval Observatory

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa