Mitä vaaroja voi liittyä elämäntapoihin?
MONESSA mielessä terveyden alalla vallitsevat suuntaukset eivät ole näyttäneet milloinkaan näin valoisilta. Maailman terveysjärjestö (WHO) sanoo eräässä raportissaan vuodelta 1998: ”Nykyään on useammilla kuin koskaan aiemmin käytettävissään ainakin terveydenhuollon vähimmäispalvelut ja puhdasta vettä sekä edellytykset ylläpitää hygieniaa.” Tosin suurella osalla maailman väestöstä on edelleen huonot asuinolot, mutta Ison-Britannian yleisradio BBC kertoi, että ”köyhyys on vähentynyt eri puolilla maailmaa 50 viime vuoden aikana enemmän kuin menneinä 500 vuotena”.
Maailman terveydenhuoltojärjestelmissä tapahtuneet parannukset ovat lisänneet vuosilla ihmisten keskimääräistä elinajan odotetta kautta maailman. Vuonna 1955 keskiarvo oli 48 vuotta. Vuonna 1995 se oli hypännyt 65 vuoteen. Yhtenä syynä kasvuun on lastentautien torjunnassa tapahtunut edistys.
Vain 40 vuotta sitten alle viisivuotiaiden lasten osuus kaikista kuolemantapauksista oli 40 prosenttia. Mutta vuoteen 1998 mennessä monet maailman lapsista oli rokotettu merkittävimpiä lastentauteja vastaan. Niinpä alle viisivuotiaiden osuus kaikista kuolemantapauksista on pudonnut 21 prosenttiin. WHO:n mukaan on ollut havaittavissa ”ilmiselvä suuntaus kohti terveempää, pitempää elämää”.
Elämän pidentyminen elämänlaadun juurikaan kohenematta olisi tietenkin laiha lohtu. Parempia elinoloja tavoitellessaan monet panevat painoa aineellisille nautinnoille. Tällaiseen elämäntapaan voi kuitenkin liittyä omat terveysvaaransa.
Parempi elämäntapa?
Viimeaikaiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset kehitysvaiheet ovat saaneet aikaan valtavia muutoksia ihmisten elämäntavoissa. Teollisuusmaissa monet voivat nykyään ostaa sellaisia tavaroita ja palveluja, joihin oli aiemmin varaa ainoastaan rikkailla. Vaikka jotkin näistä edistysaskeleista ovatkin parantaneet mahdollisuuksia elää pitempään, monet on houkuteltu itsetuhoiseen elämäntapaan.
Miljoonat ovat esimerkiksi hankkineet lisääntyneellä ostovoimallaan sellaisia tarpeettomia aineita kuin orjuuttavia huumeita, alkoholia ja tupakkaa. Seuraukset ovat olleet valitettavan hyvin ennustettavissa. ”Nopeimmin kasvava kansanterveydellinen uhka maailmassa ei ole sairaus vaan tuote”, sanotaan World Watch -lehdessä. Lehdessä jatketaan: ”Seuraavien 25 vuoden kuluessa tupakasta johtuvien sairauksien odotetaan ottavan maailmanlaajuisesti tartuntatautien paikan merkittävimpänä uhkana ihmisen terveydelle.” Lisäksi Scientific American -lehdessä sanotaan: ”On hämmästyttävää, että 30 prosenttiin kuolemaan johtavista syövistä voidaan pitää pääasiallisena syynä tupakointia ja yhtä suureen osaan elämäntapaa, varsinkin ruokailutottumuksia ja liikunnan puutetta.”
Epäilemättä elämäntapojamme koskevat valinnat vaikuttavat suuresti terveyteemme. Miten siis voimme ylläpitää tai kohentaa terveyttämme? Riittääkö ruokavalion tarkkailu ja liikunta? Mitä osaa terveellisessä elämäntavassa näyttelevät henkiset ja hengelliset tekijät?