Plataiain taistelu – ”karhu” pakotetaan polvilleen

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KREIKAN-KIRJEENVAIHTAJALTA

MUUTAMA äänetön temppelinraunio. Hylättyjä rakennuskiviä ja sorapolkuja. Autio tasanko kumpuilevien kukkuloiden välissä Asoposjoen varrella 50 kilometriä Ateenasta luoteeseen.

Mikään ei paljasta, että seisomme juuri sillä paikalla, jolla nähtiin yksi Persian ja Kreikan välisen aseellisen konfliktin viimeisistä näytöksistä noin 2500 vuotta sitten. Tällä näyttämöllä käytiin persialaissotien suurin maataistelu, Plataiain taistelu.

Viitteitä yhteenotosta

Joidenkin maailmanvaltojen nousu ja tuho ennustettiin Raamatun profetiassa satoja vuosia etukäteen aivan kuin hyvin kirjoitetussa näytelmäkäsikirjoituksessa. Ennustusten mukaisesti Meedo-Persian maailmanvalta, jota edustivat vertauskuvallisesti karhu ja pässi, valtasi uusia alueita hyökkäyksissä, joilla se pyrki laajenemaan lähinnä länteen päin (Daniel 7:5; 8:4). Sotaretkellä Kreikkaa vastaan kuningas Dareios I:n johtamat persialaisjoukot kärsivät kuitenkin murskatappion Marathonissa vuonna 490 eaa. Neljä vuotta myöhemmin Dareios kuoli.

Danielin profetia puhui vielä ’kolmesta Persialle nousevasta kuninkaasta’ ja sitten neljännestä persialaiskuninkaasta, joka ’nostattaisi kaiken Kreikan valtakuntaa vastaan’. Tuo kuningas oli ilmeisesti Dareioksen poika Kserkses. (Daniel 11:2.) Hän halusi kostaa persialaisten Marathonissa kokeman häviön ja toi Kreikan mantereelle valtavan sotajoukon vuonna 480 eaa. Se sai kalliiksi tulleen voiton Thermopylaissa, mutta kärsi lopulta karvaan tappion Salamiissa.a

Mardonios – vastentahtoinen taistelija?

Noloissaan Kserkses kiirehti pois Lydiaan mutta jätti taakseen 300000 miestä kokeneen veteraanin Mardonioksen komentoon pitämään Kreikasta vallatut alueet kurissa. Talvileiriltään Thessaliasta Mardonios lähetti Ateenaan ehdotuksen, jossa kaupunkivaltiolle tarjottiin täydellistä armahdusta, poltettujen temppelien uudelleen rakentamista, alueen palauttamista ja tasaveroista liittolaisuutta itsenäisenä vapaakaupunkina. Ateenalaiset torjuivat sen kuitenkin halveksuvasti ja kääntyivät Spartan puoleen saadakseen siltä sotilaallista apua.

Mardonioksen leiriin siirtyneet kreikkalaiset neuvoivat tätä voittamaan nuo uppiniskaiset kreikkalaiset puolelleen lahjomalla näiden johtajat. Mutta Mardonios halveksi sellaisia keinoja. Hän yritti edelleen välttää suoran konfliktin ja tarjosi ateenalaisille uutta mahdollisuutta antautua edullisin ehdoin. Nämä pysyivät kuitenkin järkkymättä kannassaan.

Loppunäytös

Persian ja Kreikan välisen yhteenoton loppunäytös nähtiin Plataiaissa elokuussa vuonna 479 eaa. Spartan sotapäällikön Pausaniaan johdolla noin 40000 kreikkalaista jalkaväensotilasta – ateenalaisia ja spartalaisia sekä eräiden muiden Kreikan kaupunkien joukkoja – kohtasi siellä Mardonioksen 100000 miehen vahvuisen armeijan.

Noiden kahden armeijan pääjoukot pelkäsivät molemmat suoraa yhteenottoa, ja siksi ne kolmen viikon ajan kahakoivat väliin yhdellä, väliin toisella puolen Asoposjokea saamatta ratkaisua aikaan. Tarinan mukaan kummankin puolen ennustajat olivat luvanneet omalle armeijalle voiton, jos se pysyisi puolustusasemissa. Persian ratsuväki ahdisteli kreikkalaisia kuitenkin yhtenään, ja niinpä se sai siepattua erään tarpeellisen kuormaston ja myrkytti vesilähteet, joista kreikkalaiset olivat riippuvaisia.

Sodan loppu näytti Mardonioksesta olevan aivan käden ulottuvilla. Tämä persialainen sotapäällikkö oli kuitenkin aliarvioinut vastustajan taistelukyvyn. Toiveet pikaisesta ja näyttävästä voitosta kutkuttivat hänen mieltään, ja niinpä hän kiirehti armeijansa joen yli ja käynnisti iskun.

Persialaiset muodostivat muurin pajukilvistään ja ampuivat sen takaa vihollisen niskaan nuolia yhtenä ryöppynä. Heidän kreikkalaiset liittolaisensa hyökkäsivät 8000 ateenalaisen kimppuun, ja Mardonioksen joukkojen pääosa ryntäsi 11500:aa spartalaista vastaan. Nämä kyyristyivät kilpiensä taakse suojaan nuolisateelta, mutta nousivat sitten falangina kurinalaiseen vastahyökkäykseen. Pitempien keihäittensä ja raskaampien suojavarustustensa turvin he lähestyivät nopeasti persialaisia.

Häkeltyneet persialaiset lähtivät vetäytymään. Sillä välin ateenalaiset olivat nujertaneet kreikkalaiset petturit. Ratsuväen suojaamana Mardonioksen armeija palasi juoksujalkaa joen yli. Mardonios lyötiin alas satulastaan ja iskettiin hengiltä. Menetettyään päällikkönsä Persian armeija hajaantui ja lähti pakoon.

Samaan aikaan Joonian rannikolla Mykalessa, meren toisella puolen, sai kreikkalaisten laivasto suuren voiton Persian merivoimista, jotka olivat nipin napin säästyneet Salamiin häviössä vuotta aiemmin. Persian mahtavan armeijan yhtyneille joukoille oli annettu ratkaiseva isku.

Vahingoitettu ”karhu”

Persian armeija ei enää milloinkaan taistelisi Euroopan maaperällä. Se oli tuhottu lopullisesti sotakoneistona. Tämä jälkeen erään historiateoksen mukaan ”Kserkses vetäytyi pääkaupunkeihinsa nauttimaan haareminsa iloista. Aika ajoin hän ryhdistäytyi ja vei isänsä aloittamia rakennushankkeita eteenpäin lisäten palatseja ja monumentaalisia saleja Persepoliiseen, Persian suurimpien juhlamenojen keskuspaikkaan. Mitään muuta merkittävää hän ei juuri tehnyt.” (A Soaring Spirit.)

Turvallisen hovielämän suojissa tuo kerran niin kunnianhimoinen valloittaja päästi elämänpiirinsä kaventumaan niin pieneksi, että sen sisältönä olivat enää vain poliittinen taktikointi ja hovin juorut. Mutta tässäkin ympäristössä hän tuli petetyksi. Vuonna 465 eaa. salaliittolaiset murhauttivat hänet hänen omaan sänkyynsä.

Edellä mainitussa historiakirjassa sanotaan: ”Seuraavien Persian kuninkaiden aikana – ainakin niiden kreikkalaisten kirjoittajien näkökannalta, joilta suurin osa tuon ajan imperiumia koskevista tiedoista saataisiin – ei kellään ollut sellaista energiaa eikä lahjakkuutta kuin Kyyroksella tai Dareioksella. Kserkseen pojan Artakserkses I:n aikana maailmanvallan harjoittaman politiikan päävälineeksi tuli sotajoukkojen sijasta raha. Hän puuttui valtakuntansa rahan avulla Kreikan asioihin siten, että hän maksoi ensin yhdelle [kaupunkivaltiolle] ja sitten toiselle kahinointien synnyttämisestä – –. Kolikoissa, kultadareikeissa, oli kuva, jossa Dareios piteli jousta ja nuoliviintä, ja kreikkalaiset sanoivat niitä ivallisesti ’Persian jousimiehiksi’.”

Salaliitot ja murhat tahrasivat Persian imperiumin kuningashuoneen verellä aina sen lopulliseen sammumiseen saakka. Imperiumi alkoi tasaiseen tahtiin rappeutua, ja sen dynastia menetti vähin erin otteen vallan kahvasta ja kyvyn hallita.

Huolimatta viime hetken yrityksistä vahvistaa hallintoa, oli kuningashuone valmis kaatumaan, kun Aleksanteri Suuri – mies jonka imperialistinen tulevaisuudenkuva ja kunnianhimo vetivät vertoja Kyyroksen vastaaville piirteille – aloitti marssinsa laajan imperiumin halki 300-luvulla eaa. Jälleen kerran Raamatun profetia täyttyisi viimeistä piirtoa myöten.

[Alaviite]

[Tekstiruutu/Kuvat s. 26]

Meedo-Persia ja Kreikka – kaksisataa vuotta yhteenottoja

539 eaa. Meedo-Persiasta tulee neljäs maailmanvalta. Se ottaa haltuunsa alueita kolmelta pääilmansuunnalta: pohjoisesta (Assyrian), lännestä (Joonian) ja etelästä (Egyptin) (Daniel 7:5; 8:1–4, 20)

500 eaa. Joonian (Vähän-Aasian) kreikkalaiset kapinoivat persialaisia vallanpitäjiä vastaan

490 eaa. Ateenalaiset torjuvat persialaiset Marathonissa

482 eaa. Kserkses ”nostattaa kaiken Kreikkaa – – vastaan” (Daniel 11:2)

480 eaa. Persialaisten kalliiksi tullut voitto Thermopylaissa; persialaiset lyödään Salamiissa

479 eaa. Ateenalaiset ja spartalaiset saavat murskavoiton persialaisista Plataiaissa

336 eaa. Aleksanterista tulee Makedonian kuningas

331 eaa. Aleksanteri Suuri murskaa Persian armeijan Gaugamelassa; Kreikasta tulee viides maailmanvalta (Daniel 8:3–8, 20–22)

[Kuvat]

Persialainen jousimies

Kreikkalaista ratsuväkeä kulkueessa

[Lähdemerkinnät]

Musée du Louvre, Paris

Kuva British Museumin luvalla

[Tekstiruutu s. 26]

Ihmisten kaikkien valtataistelujen lopputulos

”Noiden kuninkaiden päivinä taivaan Jumala pystyttää valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu. Eikä sitä valtakuntaa anneta millekään toiselle kansalle. Se murskaa kaikki nämä valtakunnat ja tekee niistä lopun, ja se itse pysyy aikojen hämärään asti.” (Daniel 2:44)

[Kuva s. 25]

Plataiain taistelukenttä, jolla Persian sotakoneisto murskattiin