Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g99 22/9 s. 28-29
  • Tarkkailemme maailmaa

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Tarkkailemme maailmaa
  • Herätkää! 1999
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Miksi selibaatti?
  • Tappava troolikalastus
  • Kemikaaleja leluissa
  • Seurakunnat ilman pappeja
  • Yhdysvaltojen vankilat täyttyvät
  • Hajuttomia vaatteita?
  • Lisää vesihuolia
  • Konkurssit lisääntyvät
  • Veikkauksen kohteena Harmagedon
  • Tulisiko papeilla olla oikeus mennä naimisiin?
    Herätkää! 1971
  • Kemikaalit – ystävä ja vihollinen?
    Herätkää! 1998
  • Tarkkailemme maailmaa
    Herätkää! 1998
  • Mikseivät monet enää halua papiksi?
    Herätkää! 1971
Katso lisää
Herätkää! 1999
g99 22/9 s. 28-29

Tarkkailemme maailmaa

Miksi selibaatti?

”Katolisen kirkon sisäinen taistelu selibaatista on papiston suurimpia haasteita”, mainitaan Veja-lehdessä. ”Vuoteen 1970 mennessä oli luetteloihin merkitty 10000 sellaista pappia, jotka olivat luopuneet tehtävästään voidakseen avioitua. Nykyään heitä on 120000 – 12 kertaa niin suuri määrä. Brasiliassa tähän ratkaisuun päätyneiden pappien määrä on kaksikymmenkertaistunut samassa ajassa.” Vaikka roomalaiskatolisen kirkon johtomiesten perustelut eivät nojaudu Raamattuun, he puolustavat selibaatin harjoittamista sanomalla, että se sallii papin ”osoittaa enemmän huomiota Jumalalle” ja keskittyä työhönsä. ”Mutta todellinen selibaatin peruste on hyvin maallinen”, lehdessä todetaan. ”Ajatus heräsi keskiajalla, kun kirkko halusi suojella maallista omaisuuttaan ja estää jälkeläisiä saamasta maata tai muuta varallisuutta.”

Tappava troolikalastus

”Joka vuosi kalastetaan troolilla Kanadaa suurempi alue maailman merien pohjasta”, mainitaan The Globe and Mail -sanomalehden reportaasissa. ”Troolilla kalastettaessa raskaita verkkoja vedetään merenpohjaa pitkin, mikä tappaa erotuksetta kaikki kalat ja pohjaeläimet, jotka ovat tärkeitä valtamerten ravintoketjuissa. Verkkoihin jää ja kuolee myös monia lajeja, joita kalastajat eivät halua.” Tutkijat arvioivat, että ”yhtä troolilla pyydettyä katkarapua kohti verkkoihin jää saaliiksi ja kuolee ainakin kymmenen pientä piikkikampelaa tai nuorta turskaa.” Niiltä alueilta, joilla troolia on vedetty merenpohjaa pitkin, ovat sienieläimet, simpukat ja äyriäiset hävinneet lähes kokonaan, kerrotaan reportaasissa. Mainen yliopiston merentutkimuksen professori Les Watling selittää: ”Ei tarvitse olla meribiologi voidakseen ymmärtää, että nämä kalastusmenetelmät ovat hirvittäviä merieläimille. Tämä on ihmisten merille aiheuttamista tuhoista kaikkein vahingollisin.” Biologit vertaavat hävitystä metsien avohakkuuseen ja vaativat erityisten merten suojelualueiden perustamista.

Kemikaaleja leluissa

”Muutamat kemikaalit, joita käytetään yleisesti lasten lelujen pehmentämiseen, ovat 20 kertaa vaarallisempia kuin aiemmin ajateltiin”, kirjoittaa lontoolainen sanomalehti The Independent. Hollannissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että ftalaatteja – kovien muovien, esimerkiksi polyvinyylikloridin (PVC-muovin), pehmittimiä – käytetään pururenkaissa ja muissa lasten puruleluissa ja että nämä kemikaalit liukenevat helposti sylkeen. Testit paljastivat, että suurina määrinä kaksi yleistä ftalaattia ”voi aiheuttaa maksa- ja munuaissyöpää sekä pienentää kiveksiä”. Erityisesti pienet lapset ovat vaarassa, koska ”heidän alhainen painonsa, kehittymässä olevat elintoimintonsa ja pitkäaikaisen altistumisen mahdollisuus tekevät heistä suhteessa muita herkempiä kemikaaleille”, mainitaan kirjoituksessa. Professori James Bridges, brittiläinen tiedemies, joka valmistelee Euroopan komissiolle selostusta tästä ongelmasta, on erityisesti huolissaan ”lapsista, jotka on sijoitettu laitoksiin, esimerkiksi heikkotasoisiin päiväkoteihin tai sairaaloihin, koska paremman tekemisen puutteessa he tapaavat pureskella leluja”. Kuusi maata on jo kieltänyt näiden kemikaalien käytön leluissa, ja neljä muuta valmistautuu tekemään samoin.

Seurakunnat ilman pappeja

Monilla Italian katolisilla seurakunnilla, tarkalleen sanottuna 3800:lla, ei ole vakinaista pappia, todetaan kirkon tekemässä tutkimuksessa. Eikä näihin kuulu ainoastaan maaseutualueiden ja syrjäseutujen seurakuntia. La Repubblica -sanomalehden mukaan ”jopa keskikokoisilta asutuskeskuksilta (asukasluvultaan tuhannesta kolmeen tuhanteen) puuttuu usein vakituinen seurakuntapappi”. Jotta tämä vajaus voitaisiin salata, monesti yhden papin tai pappien ryhmän haltuun uskotaan useita seurakuntia. ”Mutta tällä tavoin menetetään seurakuntapappien suora, päivittäinen yhteydenpito seurakuntalaisten kanssa, ja – – papit pakotetaan matkustamaan kiireesti paikasta toiseen”, selitetään sanomalehdessä. Vajausta yritetään täyttää monin erilaisin tavoin. Suuriin kaupunkeihin, kuten Roomaan, on värvätty pappeja ulkomailta. Ainakin kaksi italialaista seurakuntaa on nyt annettu maallikkojen huostaan, jotka eivät voi pitää messuja vaan ainoastaan tarjota ehtoollista tai kastaa, silloin kun pappi ei ehdi paikalle.

Yhdysvaltojen vankilat täyttyvät

”Amerikkalaisten vankien nykyinen määrä ei löydä vertaistaan mistään demokratiasta, eivätkä edes kaikkein totalitaarisimmat hallitukset ole koskaan pyrkineet niin suureen määrään”, kirjoittaa The Economist -lehti. ”Viime vuonna kaltereiden takana oli joka 150:s [Yhdysvaltojen] asukkaista (lapset mukaan luettuina).” Vankeja on suhteessa väestöön 20 kertaa enemmän kuin Japanissa, 6 kertaa enemmän kuin Kanadassa ja 5–10 kertaa enemmän kuin länsieurooppalaisissa maissa. Amerikkalaisten vankien määrä on nelinkertaistunut vuodesta 1980. Nykyisistä vangeista yli 400000 on vangittu huumerikoksista, vaikka huumeiden käyttäjien määrä on pysynyt ennallaan vuodesta 1988 asti. The Economist -lehdessä kysytään: ”Olkoonpa vankila tehokas ase rikollisuutta vastaan tai ei, kuinka suureksi Amerikan ennennäkemätön vankien määrä voi kasvaa?”

Hajuttomia vaatteita?

”Jo kahden vuoden ajan ovat vaatetusalan ammattilaiset ymmärtäneet biologisesti aktiivisten vaatteiden arvon; niitä nimitetään tuoteselosteissa muun muassa bakteerittomiksi – – tai hajuttomiksi”, mainitaan ranskalaisessa Le Monde -sanomalehdessä. Bakteerittomilla vaatteilla on jatkuvasti enemmän kysyntää. Vaikka tätä materiaalia on käytetty pääasiassa vuodevaatteissa, siitä tehdään nyt myös sukkia ja alusvaatteita. Kaikki eivät kuitenkaan ole kovin innostuneita vaatteista, jotka sisältävät bakteerien toimintaan vaikuttavia fenoleja ja raskasmetalleja, sillä monet bakteerit ovat hyödyllisiä ihmisille. ”Jotta ihomme voisi huolehtia kaikista tehtävistään, se tarvitsee kaikkia luonnollisia vieraitaan”, kirjoittaa Le Monde. ”Bakteerittomien vaatteiden valmistajat ovat joutuneet painimaan todellisen ongelman kanssa” – miten rajoittaa harmillisten bakteerien kasvua tappamatta sellaisia bakteereja, jotka ovat välttämättömiä tartuntojen estämiseksi.

Lisää vesihuolia

”Sen lisäksi että juomavetemme on täynnä tuholaismyrkkyjä, nyt näyttää siltä, että se on myös täynnä lääkeaineita” sanotaan New Scientist -tiedelehdessä. Niitä tulee monista eri lähteistä. Tarpeettomia lääkkeitä heitetään joskus pois huuhtomalla ne alas WC-altaasta. Lisäksi lääkeaineita poistuu elimistöstä virtsan mukana. ”Useimmista ihmisille ja eläimille määrätyistä antibiooteista 30–90 prosenttia erittyy virtsaan”, sanoo Bent Halling-Sorensen Tanskan kuninkaallisesta farmasian laitoksesta. Maanviljelijöillä on ollut tapana käyttää eläinten virtsaa ja lantaa pelloillaan. Kun lääkeaineet pääsevät ympäristöön, ne voivat olla alkuperäisessä muodossaan tai elimistö on saattanut muuttaa niitä siten, että ne voivat olla reaktiokykyisempiä tai myrkyllisempiä kuin alkuperäisinä ja liueta usein herkemmin veteen. ”Lääkeaineet kuuluvat niihin harvoihin vedessä oleviin kemikaaliryhmiin, joita emme tarkkaile”, sanoo Steve Killeen Britannian ympäristöministeriöstä.

Konkurssit lisääntyvät

”Amerikkaa vaivaa konkurssikriisi”, sanoo yhdysvaltalainen senaattori Charles Grassley. Siitä lähtien kun konkurssia koskevat lait tulivat voimaan Yhdysvalloissa sata vuotta sitten, noin 20 miljoonaa amerikkalaista on jättänyt henkilökohtaisen konkurssihakemuksen, ja näistä yli puolet on täytetty vuoden 1985 jälkeen. Vuoden 1998 puolessavälissä konkurssihakemusten määrä saavutti uuden ennätyksen: 1,42 miljoonaa hakemusta edeltävien 12 kuukauden aikana. Miksi konkurssien määrä lisääntyy? Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajan Alan Greenspanin mukaan konkurssien voimakkaan kasvun yhtenä syynä on ”konkurssiin liittyvää häpeätahraa” kohtaan tapahtunut asennemuutos. Toiseksi syyksi mainitaan ”ylenpalttinen luottojen ottamisen kasvu, kun kuluttajat tottuvat ottamaan aina vain enemmän velkaa”, kirjoittaa The Wall Street Journal.

Veikkauksen kohteena Harmagedon

Kymmenet britit ”lyövät joka viikko vetoa Harmagedonin puolesta”, kerrotaan The Guardian -lehdessä. Tutkimus, johon osallistui 1001 aikuista, osoitti, että 33 prosenttia uskoo maailmanlopun tulevan maailmansodan seurauksena ja 26 prosenttia ajattelee, että lopun aiheuttaa maapallon lämpeneminen. Toiset arvelevat, että syynä tulee olemaan asteroidin törmäys. Itse asiassa 59 prosenttia tutkimukseen osallistuneista ”uskoo, että heillä on suurempi mahdollisuus kokea maailmanloppu kuin voittaa lotossa”, lehdessä sanotaan. Miksi Harmagedonin tuloa veikataan? Ihmisiä ”mahdollisesti inspiroi vuosi 2000 ja siihen liittyvät ajatukset tuhosta”, lehti kirjoittaa.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa