Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g99 22/10 s. 31
  • Nuorukaisen usko vahvisti häntä

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Nuorukaisen usko vahvisti häntä
  • Herätkää! 1999
  • Samankaltaista aineistoa
  • Armenialainen käännös
    Sanasto
  • Valintani kahden isän välillä
    Herätkää! 1998
  • Epätoivo muuttuu iloksi
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1981
  • Raamattu voi muuttaa elämän
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 2011
Katso lisää
Herätkää! 1999
g99 22/10 s. 31

Nuorukaisen usko vahvisti häntä

MUUAN 17-vuotias tyttö kirjoitti Vartiotorni-seuran toimistoon Moldovaan, entisen Neuvostoliiton tasavaltaan, ja kiitti kirjoituksesta, joka ilmestyi Herätkää!-lehdessä 8.6.1998. Kirjoituksen nimi oli ”Valintani kahden isän välillä”, ja siinä kerrottiin erään armenialaisen nuorukaisen kokemuksista.

”Kun luin kirjoitusta”, selitti tyttö, ”silmäni kostuivat kyynelistä, koska hänen kertomuksensa oli samanlainen kuin minun.” Hän jatkoi: ”Ollessani 15-vuotias aloin tutkia Raamattua, eivätkä vanhempani aluksi olleet sitä vastaan. Mutta kun aloin käydä Jehovan todistajien kokouksissa, he alkoivat vastustaa kovasti. Sitten kun vuonna 1997 aloin kertoa toisille oppimistani asioista, he sanoivat minulle: ’Mene todistajaystäviesi luo ja pyydä heitä ruokkimaan ja vaatettamaan sinut ja järjestämään sinulle työpaikka. Olet tosi huono tytär!’ Vanhempani jopa rankaisivat minua fyysisesti hakkaamalla päätäni seinään.

Se oli minulle vaikea koetus. Minulla oli usein samanlaisia tunteita kuin tuolla armenialaisella nuorukaisella, joka sanoi toisinaan miettivänsä, oliko Jehova tyytyväinen häneen. Pohdin itsekseni: Onko minulla mitään arvoa? Antaako Jehova anteeksi aiemmat syntini? Rakastaakohan Jehova minua enää?

Se oli hyvin vaikeaa, varsinkin kun ajattelin, ettei Jehova rakastanut minua enää. Rukoilin usein kyyneleet silmissä Jehovaa ja anoin häntä auttamaan ja vahvistamaan minua niin, etten koskaan jättäisi häntä. Ja tosiaankin näen, että Jehova kuuli rukoukseni ja vastasi anomuksiini. Hän antoi minulle lujuutta, päättäväisyyttä ja rohkeutta. Hän teki sen varsinkin Sanansa kautta, jossa psalmista luottavaisena julistaa: ’Vaikka oma isäni ja oma äitini hylkäisivätkin minut, niin Jehova kuitenkin ottaisi minut huomaansa.’ (Psalmit 27:10.)

Syyskuun 27. päivänä 1997 menin Kagulissa pidetyssä Jehovan todistajien kierroskonventissa vesikasteelle vertauskuvaksi vihkiytymisestäni Jehovalle. Voin nähdä selvästi, että Jehova, rakkaudellinen taivaallinen Isämme, täyttää lupauksensa, josta puhutaan psalmissa 84:11: ’Jehova Jumala on aurinko ja kilpi, hän antaa suosiota ja kunniaa. Jehova ei pidätä moitteettomasti vaeltavilta mitään hyvää.’

Olen hyvin kiitollinen tuolle armenialaisnuorelle, joka kertoi uskoa vahvistavan kokemuksensa Herätkää!-lehdessä. Toivon, että minun vanhempani ja hänen vanhempansa lopulta kiinnostuisivat Raamatun opetuksista.”

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa