Lukujen vetovoima

KUVITTELEPA maailmaa ilman lukuja ja numeroita. Ei olisi rahaa. Kaupankäynti olisi mahdollista vain käymällä vaihtokauppaa kasvotusten. Ja entä urheilu? Ilman numeroita olisi mahdotonta laskea pisteitä eikä voitaisi edes sanoa, kuinka monta pelaajaa kummassakin joukkueessa on oltava.

Käytännön hyödyn ohella numeroihin liittyy kuitenkin myös salaperäisyyttä. Se johtuu lukujen abstraktiudesta. Niitä ei voi nähdä, koskettaa eikä tuntea. Esimerkiksi omenalla on tietty väri, koostumus, koko, muoto, haju ja maku. Nämä kaikki ominaisuudet ovat tarkistettavissa, jotta voidaan sanoa, onko jokin esine omena vai vaikkapa sitruuna tai pallo. Mutta luku ei ole tällainen. Yhdellä seitsemän esineen ryhmällä ei välttämättä ole toisen seitsemän esineen ryhmän kanssa mitään muuta yhteistä kuin se, että esineitä on seitsemän. Niinpä lukujen merkityksen – esimerkiksi lukujen kuusi ja seitsemän eron – ymmärtäminen on hyvin abstraktin käsitteen ymmärtämistä. Tässä lukujen mystiikka astuu mukaan kuvaan.

Pythagoraasta näennäistieteeksi

Muinaisissa kulttuureissa oli tavallista liittää lukuihin erikoismerkityksiä. 500-luvulla eaa. elänyt kreikkalainen filosofi ja matemaatikko Pythagoras opetti, että kaikki olevainen voidaan pelkistää luvuiksi. Hän ja hänen seuraajansa päättelivät, että koko maailmankaikkeus kuvastaa järjestystä ja tasapainoa. Eikö näin ollen voisi olla, että matemaattiset suhteet ovat myötäsyntyisesti kaikessa aineellisessa?

Lukujen avulla on Pythagoraan päivistä asti laadittu ennustuksia, tulkittu unia ja tuettu muistia. Lukuja ovat tulkinneet kreikkalaiset, muslimit ja kristikunnan jäsenet. Hyödyntäen numerologian järjestelmiin kuuluvaa gematriaa kabbalistijuutalaiset ovat antaneet jokaiselle heprealaisen aakkoston 22 kirjaimelle lukuarvon ja väittävät löytäneensä tällä menetelmällä Raamatun heprealaisista kirjoituksista kätkettyjä merkityksiä.

Nykypäivän numerologia on samantyyppistä. Usein lähtökohtana on nimi ja syntymäaika. Nimen jokaiselle kirjaimelle annetaan lukuarvo. Laskemalla nimestä saadut luvut sekä syntymäkuukauden ja -⁠päivän numerot yhteen numerologi määrittää ihmisen avainluvut. Sitten hän liittää erikoismerkitystä näihin lukuihin, sillä hän uskoo, että niiden pohjalta saadaan täydellinen kuvaus ihmisestä – hänen persoonallisuudestaan, tiedostamattomista haluistaan ja kohtalostaan.

Numerologian todellinen vetovoima piilee ehkä analyysien näennäisessä paikkansapitävyydessä. ”Monet ovat alkaneet uskoa numerologiaan havaittuaan, miten hyvin luvut sopivat henkilöihin, joihin ne liitetään”, kirjoittaa Edward Albertson kirjassaan Prophecy for the Millions. Numerologiaa on kuitenkin sanottu myös näennäistieteeksi. Miksi? Onko meillä syytä epäillä sen luotettavuutta?

[Tekstiruutu/Kuvat s. 5]

KÄTKETTYJÄ SANOMIA RAAMATUSSA?

Toimittaja Michael Drosnin väittää kirjassaan The Bible Code löytäneensä Raamatun heprealaisista kirjoituksista kätkettyjä sanomia tietokoneanalyysin avulla. Hänen mukaansa ”koodi” johti sanoihin ”murhaaja, joka murhaa” sekä nimeen Jitzhak Rabin – ja tämä havaittiin vuotta aikaisemmin kuin Israelin pääministeri Rabin salamurhattiin.

The Bible Code herätti odotetusti polemiikkia. Matemaatikko ja fyysikko Dave Thomas osoitti, että tietokoneanalyysi mistä tahansa tekstistä tuottaa arvoitukselliselta näyttäviä sanomia. Analysoimalla Drosninin omaa tekstiä Thomas löysi siitä sanat ”koodi”, ”typerä” ja ”huijaus”. ”Kätkettyjä sanomia voi löytää joka paikasta”, Thomas sanoo, ”jos vain viitsii nähdä sen vaivan, että käy läpi runsaan määrän todennäköisiä mahdollisuuksia.”

Koska tietokone pystyy suorittamaan loputtoman määrän laskutoimituksia, se luultavasti löytää kirjainyhdistelmiä, joita voidaan käyttää jonkinlaisina ennustuksina. Tämä on kuitenkin pelkkää sattumaa eikä todista, että Raamatussa olisi kätkettyjä sanomia.a

[Alaviite]

[Kuva s. 4]

Pythagoras opetti, että kaikkeen olevaiseen sisältyy lukuja

[Lähdemerkintä]

National Library of Medicine