Lääketieteellisesti lupaava ala – eettinen miinakenttä

”Väittely kantasoluista on pannut niin tutkijat kuin maallikotkin pohtimaan syvällisiä kysymyksiä, kuten mitä me olemme ja mikä tekee meistä ihmisiä.” (YHDYSVALTAIN TIEDEAKATEMIA)

KAARINALLA on tyypin 1 diabetes. Hänen viallinen haimansa ei tuota enää insuliinia. Kuvitellaanpa, että hän voisi mennä sairaalaan ja saada varta vasten laboratoriossa viljeltyjä uusia soluja, jotka siirrettäisiin hänen elimistöönsä korvaamaan vialliset haimasolut. Kun uudet solut alkaisivat toimia, Kaarina voisi vähitellen luopua insuliinihoidosta ja parantua sairaudestaan.

Tällaiset parannuskeinot olisivat vielä jokin aika sitten kuulostaneet tieteiskuvitelmilta, mutta nyt jotkut tutkijat uskovat, että ne ovat mahdollisia. Heidän optimisminsa perustuu siihen, että tiedemiehet onnistuivat vuonna 1998 viljelemään suuria määriä ihmisen kantasoluja. Nämä solut pystyvät tuottamaan lähes kaikkia ihmisen elimistön yli kahdestasadasta solutyypistä, muun muassa haimasoluja.a

Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksen (NIH) raportin mukaan ”kantasolut saattavat tarjota ratkaisun niiden solujen korvaamiseen, joita tuhoutuu monissa sairauksissa”. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa ”Parkinsonin tauti, diabetes, krooniset sydänsairaudet, pitkälle edennyt munuaissairaus, maksan vajaatoiminta ja syöpä”. Kantasolut voivat tuottaa myös verisoluja, mikä joidenkin mielestä saattaa jopa tehdä veripankit tarpeettomiksi. Lääkärit ovat itse asiassa jo monia vuosia hoitaneet kantasolujen avulla eräitä veritauteja. Potilaisiin on näissä hoidoissa tavallisesti siirretty luuydintä, jossa on runsaasti verisoluja tuottavia kantasoluja, mutta nyt lääkärit keräävät kantasolut mieluummin verenkierrosta. Kantasoluhoidot tarjoavat lupaavia näkymiä uusien, terveiden kudosten tuottamiseen, ja siksi ne luetaan lisääntymislääketieteen piiriin.

Tähän nuoreen tutkimusalaan liittyy kuitenkin hyvin kiistanalaisia kysymyksiä. Monista ihmisistä, myös joistakin tutkijoista, tuntuu, että ihmisen kantasolujen käyttö – varsinkin jos ne ovat peräisin alkioista tai sikiöistä – osoittaa epäkunnioitusta ihmiselämää kohtaan. Kiista on kuumentunut siinä määrin, että sitä on kuvailtu eettiseksi ja poliittiseksi miinakentäksi.

Kantasolututkimuksen puolestapuhujat ennustavat joka tapauksessa ihmehoitoja monenlaisiin sairauksiin, ja siksi tarkastelemmekin seuraavissa kirjoituksissa lähemmin erityyppisiä kantasoluja ja niiden lähteitä sekä alaan liittyvän kiistan syitä.

[Alaviite]