Herkullisia kotiloita – makuelämys saarilta

Herätkää!-lehden kirjoittajalta Bahamasta

”Neljä kotiloateriaa!” ”Yksi paistettu kotilo ja kaksi kotilosalaattia!”

Nämä ovat tyypillisiä nälkäisten asiakkaiden tilauksia Bahamasaarten pikaruokapaikoissa. Suolaiseen meri-ilmaan sekoittunut paistetun kotilon herkullinen tuoksu kiihottaa ruokahalua. Millaisia kotiloita täällä tarjoillaan?

BAHAMASAARILLA syötävät kotilot ovat suuria meressä eläviä nilviäisiä, joilla on yksiosainen kuori. Lajeja on useita, mutta täällä käytetään ravinnoksi pääasiassa siipikotiloiden heimoon kuuluvia Strombus-lajeja, erityisesti jättiläissiipikotiloita. Sen latinalainen nimi on Strombus gigas, ja sitä löytyy pääasiassa Floridan ja Brasilian välisistä lämpimistä vesistä. Jättiläissiipikotilolla on kierteinen kuori, jossa on leveä ulospäin kaartuva reuna. Aikuiset yksilöt ovat 20–25 senttimetriä pitkiä.

Pyytäminen ja käyttö

Basil muistelee, kuinka hän meni lapsena isänsä kanssa pyytämään veneellä kotiloita. ”Isäni käytti kartion muotoista saavia, jonka leveämmässä päässä oli lasipohja, ja pitkää sauvaa, jonka päässä oli kaksi koukkua. Hän upotti lasipohjaisen saavin veteen, jotta hän näkisi veden alle ja paikantaisi kotilon. Hän piti toisessa kädessä saavia ja toisessa sauvaa, jolla hän noukki kotilon ylös veneeseen.”

Nykyään on yleistä, että sukeltaja menee pohjaan ja tuo kotilon ylös kädessään. Syvässä vedessä sukeltaja saattaa käyttää snorkkelia tai, jos hänellä on siihen viranomaisten lupa, ilmakompressoria.

Jotta nilviäinen saataisiin pois kuoresta, kuoren alapuolelle tehdään reikä. Reiästä pistetään kuoren sisään puukko, jolla kotilo työnnetään kuoren suuaukkoon, niin että se voidaan vetää ulos. Kotilolla on neljä osaa: pää, sisäelimet, vaippa ja lihaksikas jalka. Jalassa on ruskea sarveisaineinen operculum-levy, ja jalkaa peittää vahva iho. Iho ja muut syötäväksi kelpaamattomat osat leikataan pois, niin että jäljelle jää jalan maukas, vaalea liha.

Täkäläiset kotilot ovat erinomainen proteiinin lähde. Sitä pidetään myös hyvin terveellisenä ravintona. Monet ovat kertoneet, että runsaasti kotilonlihaa sisältävä ruokavalio on kohentanut merkittävästi heidän terveyttään.

Korujen valmistaminen kotilon kuorista on kukoistava ala. Kaunis jättiläissiipikotilon kuori, jossa on vaaleanpunainen ulospäin kaartuva reuna, on suuressa suosiossa kotilon- ja simpukankuorten keräilijöiden keskuudessa. Eniten kotiloita käytetään täällä kuitenkin herkullisten ruokien valmistuksessa. Kekseliäät kokit ovat vuosien mittaan loihtineet useita tapoja, joilla tämä herkku voidaan valmistaa.

Vesi herahtaa kielelle

Ennen pakastuksen keksimistä kotilot säilöttiin yleensä kuivaamalla. Ensin kotilo pehmitettiin nuijalla. Sitten se pantiin muutamaksi päiväksi riippumaan aurinkoon. Ennen kypsentämistä lihaa liotettiin muutamia tunteja vedessä, jotta se pehmenisi. Monet pitävät edelleenkin tällä tavoin säilötyn kotilon mausta.

Monien paikallisten asukkaiden ja turistien lempiruokaa on kotilosalaatti, jossa on raakaa kotilonlihaa. Liha irrotetaan kuoresta ja leikataan suupaloiksi, joiden joukkoon sekoitetaan lehtiselleriä, vihreitä paprikoita, maustepaprikaa, sipulia ja tomaattia. Salaattiin lisätään suolaa ja tuoretta sitruuna- ja appelsiinimehua. Jos pelkkä ajatuskin raakojen merieläinten syömisestä puistattaa, on myös monia reseptejä, joissa kotilo kypsennetään. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan. Ennen kypsentämistä kotilo tulee pehmittää nuijalla, muutoin kotilon liha on sitkeää ja kumimaista.

Kotilo voidaan höyryttää, keittää, kuivattaa, paistaa ja kuorruttaa. Siitä voidaan tehdä hampurilainen tai keitto, tai sitä voidaan kypsentää riisin kera. Mahdollisuuksia on loputtomasti. Friteeratut kotilot ja suurustettu kotilokeitto tarjotaan yleensä alkuruoaksi. Näiden ruokalajien valmistusohjeet ovat periytyneet sukupolvelta toiselle. Kun siis käy Bahamasaarilla, ei kannata palata kotiin maistamatta täkäläisiä kotiloita. Ne ovat todellinen makuelämys.

[Tekstiruutu/Kuva s. 23]

Rapeat kotilot (alimmainen kuva)

Paikallinen perheenemäntä Sandra kertoo, miten rapeat kotilot valmistetaan: ”Pehmitä kotilo ensin hyvin. Pyörittele se jauhoissa, jotka on maustettu suolalla ja pippurilla, ja kasta vatkattuun munaan. Paista kotilo kuumassa öljyssä kullankeltaiseksi. Anna kuivua paperipyyhkeiden päällä ja lisää sitruunamehua.”

Näin valmistettu kotilo tarjoillaan yleensä ranskalaisten perunoiden ja ketsupin tai herneiden ja riisin kera. Rapeat kotilot voidaan syödä myös tartarikastikkeen kera. Täkäläisiä kotiloita viedään pakastettuina paljon ulkomaille, joten niitä voi saada jopa sieltä, missä sinä asut. Jospa maistaisit sitä. Saattaisit hyvinkin pitää siitä.

[Kuvat s. 23]

Myötäpäivään: jättiläissiipikotilo; kotilonpyytäjä, joka käyttää sauvaa ja lasipohjaista saavia; kotilo vedetään ulos; kotilokeitto; kotilosalaatti; friteeratut kotilot; paistettuja kotiloita pisangin ja maniokin kera