Kuka todellisuudessa on okkultismin takana?

RAAMATTU sanoo Luojasta: ”Jumala on valo eikä hänen yhteydessään ole lainkaan pimeyttä.” (1. Johanneksen kirje 1:5.) Tämä pitää paikkansa erityisesti hengellisessä mielessä. Voisiko siis tosi Jumala olla okkultismin takana? Vai onko sen takana jokin pimeä voima?

Huomattavimpia okkulttisia tapoja ovat ennustelu ja spiritismi, joihin sisältyvät astrologia, numerologia, kädestäennustaminen ja noituus samoin kuin kanssakäyminen ”kuolleiden” kanssa sekä loitsujen lausuminen. Nämä tavat juontavat juurensa hyvin kaukaa, useimmat aina muinaisesta Babylonista saakka, jonka rauniot sijaitsevat nykyisen Irakin alueella (Jesaja 47:1, 12, 13). Babylonista okkulttiset tavat levisivät eri puolille muinaista maailmaa ja saivat vankan jalansijan monissa kansoissa ja kulttuureissa.

Mietitäänpä tapausta, joka sattui Filippin kaupungissa muinaisessa Makedoniassa. Pieni kristittyjen sananpalvelijoiden ryhmä, heidän joukossaan apostoli Paavali ja lääkäri Luukas, tapasi tytön, jolla oli okkulttisia voimia. Raamatunkirjoittaja Luukas paljasti hänen voimiensa salaisen lähteen kirjoittaessaan: ”Meitä vastaan tuli eräs palvelustyttö, jossa oli henki, ennusteludemoni. Hän hankki isännilleen paljon voittoa harjoittamalla ennustelua.” (Apostolien teot 16:16–18.)

Tyttö ei siis ollut saanut voimiaan tosi Jumalalta, Jehovalta, vaan demonilta, pahalta henkiolennolta. Tämän vuoksi Paavali kumppaneineen kieltäytyi kuuntelemasta häntä. Joku voi miettiä, keitä demonit oikein ovat ja mistä ne ovat tulleet. Myös näihin kysymyksiin vastataan Raamatussa.

Keitä demonit ovat?

Kauan ennen kuin Jehova loi ihmisen, hän oli luonut taivaaseen suunnattoman määrän älyllisiä henkiolentoja, ”Jumalan poikia” (Job 38:4, 7). Samoin kuin ihmisillä myös heillä on vapaa tahto, ja he kaikki pysyivätkin uskollisina Jumalalle pitkän aikaa. Äkisti tämä harmonia kuitenkin rikkoutui. Miten?

Kun Jumala oli luonut ihmiset, eräs henkiolento alkoi himoita sellaista, mihin hänellä ei ollut oikeutta, nimittäin palvontaa. Tuo jumalaton enkeli käytti käärmettä samaan tapaan kuin vatsastapuhuja käyttää nukkea ja houkutteli ensimmäisen naisen, Eevan, olemaan tottelematon Luojalleen (1. Mooseksen kirja 3:1–6). Raamatussa tätä kapinallista enkeliä sanotaan ”alkuperäiseksi käärmeeksi, jota kutsutaan Panettelijaksi ja Saatanaksi” (Ilmestys 12:9). Jeesus kuvaili häntä ”tappajaksi”, joka ”[ei] pysynyt lujana totuudessa”, ja jatkoi: ”Kun hän puhuu valhetta, hän puhuu oman taipumuksensa mukaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.” (Johannes 8:44.)

Aikanaan muita ”tosi Jumalan poikia” liittyi Saatanan kapinaan (1. Mooseksen kirja 6:1, 2). Heihin viitataan myöhemmin ”enkeleinä, jotka tekivät syntiä” ja ”enkeleinä, jotka eivät pysyneet alkuperäisessä asemassaan, vaan hylkäsivät oman oikean asuinpaikkansa” eli paikkansa taivaassa (2. Pietarin kirje 2:4; Juudaksen kirje 6). Heitä alettiin kutsua demoneiksi (Jaakobin kirje 2:19). Demonit ovat myös päättäneet kääntää mahdollisimman monet ihmiset pois tosi palvonnasta, aivan kuten ne eksyttivät lukuisia israelilaisia Raamatun aikoina (5. Mooseksen kirja 32:16, 17). Samoin kuin menneisyydessä Saatana demoneineen käyttää nykyäänkin ovelasti hyväkseen uskonnollisia valheita (2. Korinttilaisille 11:14, 15).

Suojele itseäsi!

Pahoilla hengillä on yliluonnollisia voimia, mutta Jumalan avulla voimme ”asennoitua – – [niitä] vastaan” ja selviytyä voittoisina (1. Pietarin kirje 5:9). Saadaksemme Jumalan apua meidän on kuitenkin otettava selville, mitä hän odottaa meiltä, ja toimittava tuon tiedon mukaan. Apostoli Paavali kirjoitti aikansa kristityille: ”Emme – – ole lakanneet rukoilemasta teidän puolestanne ja pyytämästä, että täyttyisitte hänen tahtonsa täsmällisellä tuntemuksella kaikessa viisaudessa ja hengellisessä käsityskyvyssä vaeltaaksenne Jehovan arvon mukaisesti, jotta voisitte täysin miellyttää häntä.” (Kolossalaisille 1:9, 10.)

Tällaista ”täsmällistä tuntemusta” hankki muun muassa joukko okkultismia harjoittavia Efesoksen kaupungin asukkaita. Raamattu kertoo, miten totuuden oppiminen vaikutti heihin: ”Toivatpa useat taikuutta harjoittaneista kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien edessä.” Kirjojen arvoksi todettiin ”viisikymmentätuhatta hopearahaa”, mikä ei ollut mikään pikkusumma. (Apostolien teot 19:17–19.) Efesolaisten esimerkillisestä rohkeudesta kerrotaan Raamatussa meidän hyödyksemme (2. Timoteukselle 3:16).

Suojaavia periaatteita

Voimme tehdä muutakin suojellaksemme itseämme demoneilta. Seuraavassa on joitakin Raamatun ohjeita.

”Älkää uskoko jokaista henkeytettyä ilmausta, vaan koetelkaa henkeytetyt ilmaukset nähdäksenne, ovatko ne Jumalasta.” (1. Johanneksen kirje 4:1.) Meidän tulee ”koetella” uskonnolliset ”ilmaukset” vertaamalla niitä siihen, mitä Raamatussa sanotaan (Apostolien teot 17:11). Toisinaan astrologit, meediot ja poppamiehet voivat osua oikeaan. Esimerkiksi edellä mainittu demonien riivaama filippiläistyttö puhui totta, kun hän sanoi Paavalista ja tämän kumppaneista: ”Nämä miehet ovat Korkeimman Jumalan orjia, jotka julistavat teille pelastuksen tietä.” (Apostolien teot 16:17.) Paavali ja hänen seurassaan olevat eivät siitä huolimatta halunneet olla tekemisissä tytön kanssa, vaan Paavali käski pahaa henkeä tulemaan hänestä ulos.

”Alistukaa sen tähden Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Panettelijaa, niin hän pakenee teistä.” (Jaakobin kirje 4:7.) Demonit ovat sekä Jumalan että meidän vihollisiamme. Älä anna heidän pimeiden polkujensa edes herättää uteliaisuuttasi. Alistu sen sijaan Jumalan alaisuuteen noudattamalla hänen rakkaudellisia käskyjään, jotka eivät ole rasittavia (1. Johanneksen kirje 5:3). Jumala esimerkiksi sanoi muinaiselle Israelin kansalle: ”Keskuudestasi ei saa löytyä – – ketään ennustelijaa eikä taikuuden harjoittajaa eikä enteiden tähyilijää, ei noitaa eikä sellaista, joka kietoo toisia loitsulla, eikä ketään, joka kysyy neuvoa meediolta tai ammattimaiselta ennustajalta tai tiedustelee kuolleilta. Sillä jokainen näitä harjoittava on Jehovasta inhottava.” (5. Mooseksen kirja 18:10–12.) Jumalan näkemys ei ole muuttunut (Galatalaisille 5:19, 20).

”Ei ole näet huonon onnen loitsua – – [Jehovan palvelijoita] vastaan.” (4. Mooseksen kirja 23:23.) Kenenkään, joka haluaa miellyttää Jumalaa, ei tarvitse pelätä demoneita. Ne todellisuudessa ”vapisevat” Jumalan edessä, sillä ne ovat selvillä hänen ylivertaisesta voimastaan, jota hän lopulta käyttää pahojen henkien tuhoamiseen (Jaakobin kirje 2:19). Jumala ”osoittaa voimansa niiden puolesta, jotka ovat ehytsydämisiä häntä kohtaan”. ”Koskaan hän ei salli vanhurskaan horjua.” (2. Aikakirja 16:9; Psalmit 55:22.)

”Elävät tietävät kuolevansa, mutta kuolleet eivät tiedä yhtään mitään.” (Saarnaaja 9:5.) Jumalan sanassa kerrotaan, että kuolleet ovat sananmukaisesti kuolleita. Heitä ei pidä pelätä, sillä he eivät voi enää vahingoittaa ketään. (Jesaja 26:14.) Ihmisiä harhauttaakseen demonit esiintyvät toisinaan kuolleiden henkinä, mikä voi selittää sen, että aiemmin ystävällisenä tunnetun ihmisen ”henki” ei enää muistutakaan tuota ihmistä.

”Ette voi ottaa osaa ’Jehovan pöytään’ ja demonien pöytään.” (1. Korinttilaisille 10:21, 22.) Kaikki Jehovaa aidosti rakastavat pysyvät erossa sellaisista kirjoista, elokuvista ja tietokonepeleistä, jotka sisältävät okkultismia tai edistävät okkulttisia tapoja ja uskomuksia.a Psalmissa 101:3 sanotaan: ”En aseta silmieni eteen mitään kelvotonta.” Kaiken lisäksi okkultismia sisältävä ajanviete usein ihannoi väkivaltaa ja moraalittomuutta, joita Jehovaa rakastavat karttavat (Psalmit 97:10).

Demonit ovat aina yrittäneet kätkeä ihmisiltä todellisen luonteensa siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Raamatun avulla Jehova on paljastanut, että demonit ovat todellisuudessa pahantahtoisia valehtelijoita ja ihmiskunnan häijyjä vihollisia. Luojamme Jehova Jumala on niiden täydellinen vastakohta! Kuten seuraava kirjoitus osoittaa, hän rakastaa meitä, kertoo meille aina totuuden ja tahtoo meidän elävän onnellisena ikuisesti (Johannes 3:16; 17:17).

[Alaviite]