Suunnittelun tulos?

Crysomallon squamiferum -kotilon kuori

● Crysomallon squamiferum -kotilon kuori on kovimpia panssareita, mitä luonnosta on löydetty. Tämä pikku nilviäinen, joka elää Intian valtameren pohjassa, kestää vedenpainetta jopa noin 2,5 kilometrin syvyydessä. Siihen eivät myöskään vaikuta veden suuri happamuus eivätkä lämpötilan vaihtelut – ei edes hydrotermisistä lähteistä purkautuva kuuma vesi. Kuori suojaa kotiloa myös saalistajilta.

Mieti: Crysomallon squamiferum -kotilon kuoressa on kolme kerrosta. Uloin kerros koostuu rautasulfidista, keskimmäinen muistuttaa kotiloille tyypillistä proteiinikerrosta, ja sisin kerros koostuu aragoniitista, joka on eräs kalsiumkarbonaatin muoto. Kolminkertaisen rakenteensa ansiosta kuori ei murru edes rapujen vahvojen saksien puristuksessa. Rapu saattaa rutistaa kotiloa päiväkausia – tuloksetta.

Discover-tiedelehden mukaan tutkijat ovat saaneet timanttikärkisten kovuusmittareiden avulla selville, että ”rakenteensa ansiosta kuoren uloin kerros sitoo halkeillessaan energiaa. Halkeamat leviävät viuhkamaisesti vain rautasulfiittikerroksessa. Sen lisäksi että mikrohalkeilu sitoo energiaa, se myös estää suurempien halkeamien syntymisen.” Myös keskikerros sitoo mekaanista energiaa, kun kuoreen kohdistuu painetta.

Tutkijat toivovat voivansa valmistaa kestävämpiä kypäriä ja luotiliivejä sekä laivojen ja lentokoneiden runkoja jäljittelemällä kotilon kuoren rakennetta. ”Ideaa voisi soveltaa jopa arktisilla seuduilla kulkeviin öljyputkiin, joita jäävuoret kolhivat jatkuvasti”, Discover-lehdessä sanotaan.

Mitä ajattelet? Onko Crysomallon squamiferum -kotilon kuori sattuman seurausta vai suunnittelun tulos?

[Kaavio s. 23]

(Ks. painettu julkaisu)

Kovuusmittari

Uloin kerros

Keskikerros

Sisin kerros

[Kuvan lähdemerkintä s. 23]

Anders Warén