Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g 8/11 s. 17
  • Merinisäkkäiden rasvakerros

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Merinisäkkäiden rasvakerros
  • Herätkää! 2011
  • Samankaltaista aineistoa
  • Oppia luonnon esikuvista
    Herätkää! 2000
  • Sisällys
    Herätkää! 2011
  • Valaat ovat täällä!
    Herätkää! 2015
  • Delfiinien etsintää Uudessa-Seelannissa
    Herätkää! 2002
Katso lisää
Herätkää! 2011
g 8/11 s. 17

Suunnittelun tulos?

Merinisäkkäiden rasvakerros

● Kymmeniä vuosia tiedemiehet hämmästelivät sitä, miten delfiinit kykenevät uimaan lähes 40 kilometrin tuntinopeudella – dallinpyöriäiset peräti yli 50 kilometrin tuntinopeudella. Heidän mielestään niillä ei yksinkertaisesti ole siihen riittävästi lihaksia. Delfiineillä on kuitenkin salaisuus, joka liittyy osittain niiden rasvakerrokseen, monimutkaiseen aineeseen, jota on myös pyöriäisten ja muiden merinisäkkäiden ihon alla.

Mieti: ”Merinisäkkäiden rasvakerros on paksu, tiheä kerros järjestynyttä sidekudosta, jossa on paljon rasvasoluja”, sanotaan tietosanakirjassa New World Encyclopedia. Se peittää eläimen käytännössä kokonaan, ja se on ”jänteiden ja nivelsiteiden järjestyksellisen, viuhkamaisen kudelman ansiosta lujasti kiinni lihaksistossa ja luurangossa”. Nämä kudelmat puolestaan koostuvat kimmosyistä ja kollageenista – proteiinista, jota on myös ihossa ja luissa. Rasvakerros on siis paljon muutakin kuin lämpöä eristävää ihraa. Se on erilaisten elävien kudosten mutkikas yhdistelmä.

Miten rasvakerros sitten parantaa pyöriäisten ja delfiinien uintinopeutta? Ensinnäkin se tekee niistä virtaviivaisempia. Toiseksi niiden pyrstön ja selkäevän välissä olevassa rasvassa kollageeni ja kimmosyyt ovat ristikkäin erittäin tiheässä. Tällainen rakenne tekee pyrstöstä elastisen ja varastoi mekaanista energiaa. Niinpä kun lihakset liikuttavat pyrstöä yhteen suuntaan, rasvakerros auttaa vieterin tavoin vetämään sen takaisin, mikä lisää työntövoimaa ja säästää energiaa.

Lisäksi rasvakerros parantaa kelluvuutta ja toimii lämpöeristeenä. Se myös auttaa selviämään aikoina, joina ravintoa on niukalti. Ei ole ihme, että monella tapaa hyödyllinen rasvakerros kiehtoo tutkijoita, jotka yrittävät kehittää tehokkaammin kulkevia vesikulkuneuvoja.

Mitä ajattelet? Onko merinisäkkäiden rasvakerros kaikkine ihmeellisine piirteineen sattuman seurausta vai suunnittelun tulos?

[Kaavio s. 17]

(Ks. painettu julkaisu)

Yhdensuuntaisia syitä

Poikkileikkauskuva ristikkäisistä kimmosyistä ja kollageenista

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa