Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g 2/13 s. 12-13
  • Platon

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Platon
  • Herätkää! 2013
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • MITÄ MERKITYSTÄ MEILLE?
  • PLATONIN OPETUKSET LEVIÄVÄT
  • Oletko kuolematon
    Herätkää! 1982
  • Sielu – oletko se sinä? Vai onko se jokin sinussa?
    Herätkää! 1985
  • Paavali ja Platon vastakkain ylösnousemuskysymyksessä
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1992
  • Oppi sulautuu juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin
    Mitä meille tapahtuu kun kuolemme?
Katso lisää
Herätkää! 2013
g 2/13 s. 12-13

HISTORIAN LEHDILLÄ

Platon

Platon (n. 427–347 eaa.) oli kreikkalainen pakanafilosofi. Hän syntyi yläluokkaiseen perheeseen luultavasti Ateenassa, ja hän sai hyvän koulutuksen, kuten muutkin parempiosaiset kreikkalaisnuoret. Hän sai paljon vaikutteita maineikkaalta filosofilta Sokrateelta samoin kuin Pythagoraan, tunnetun filosofin ja matemaatikon, seuraajilta.

PLATON matkusti Välimeren alueella ja osallistui poliittiseen elämään Syrakusan kaupungissa, joka sijaitsee Kreikkaan tuolloin kuuluneessa Sisiliassa. Tämän jälkeen hän palasi Ateenaan ja perusti sinne Akatemian, jota sanotaan usein Euroopan ensimmäiseksi yliopistoksi. Siitä tuli matematiikan ja filosofian tutkimuksen keskus.

MITÄ MERKITYSTÄ MEILLE?

Platonin opetukset ovat vaikuttaneet syvästi miljoonien ihmisten, myös kristityiksi tunnustautuvien, uskonnollisiin näkemyksiin. Monet ajattelevat virheellisesti, että nämä näkemykset perustuvat Raamattuun. Platonin opetuksista merkittävin on oppi kuolemattomasta sielusta, joka jää eloon fyysisen ruumiin kuollessa.

”Sielun kuolemattomuus on Platonin suosikkiaiheita.” (Body and Soul in Ancient Philosophy.)

Platon oli erittäin kiinnostunut kuolemanjälkeisestä elämästä. Kirjassa Body and Soul in Ancient Philosophy sanotaan, että ”sielun kuolemattomuus on Platonin suosikkiaiheita”. Hän oli lujasti vakuuttunut siitä, että ”sielu elää pitempään kuin sen tämänhetkinen ruumiillistuma ja saa asianmukaisen palkinnon tai rangaistuksen” tuonpuoleisessa – sen mukaan, miten ihminen on elänyt elämänsä maan päällä.a

PLATONIN OPETUKSET LEVIÄVÄT

Platonin perustama Akatemia oli toiminnassa yhdeksänsataa vuotta, vuodesta 387 eaa. vuoteen 529 jaa., ja se oli hyvin vaikutusvaltainen laitos. Platonin ajatukset saivat suosiota Kreikan ja Rooman valtakuntiin kuuluvissa maissa. Juutalainen filosofi Filon Aleksandrialainen omaksui platonilaisuuden, ja samoin tekivät monet kristikunnan uskonnolliset johtajat. Näin pakanafilosofia, oppi sielun kuolemattomuudesta mukaan lukien, tunkeutui juutalaisuuteen ja kristillisyyteen.

Kirjassa The Anchor Bible Dictionary sanotaan: ”Koko kristillinen teologia perustuu ainakin jossain määrin – – kreikkalaiseen filosofiaan, etenkin platonilaisuuteen, mutta jotkut kristityt ajattelijat – – ansaitsevat jopa tulla kutsutuiksi kristityiksi platonisteiksi.”

Mitä Platon sanoi: ”[Kuolemassa] meidän todellinen olemuksemme on se, jota sanomme kuolemattomaksi sieluksi ja joka menee tekemään tiliä muiden jumalien edessä – –. Tämän kohtalon hyvä ihminen kohtaa rohkeasti, mutta pahalle se on pelottava.” (Lait, 12. kirja.)

Mitä Raamattu sanoo: Sielu tarkoittaa ihmistä itseään tai elämää, joka hänellä on. Jopa eläimet ovat sieluja. Kuolemassa sielu lakkaa olemasta.b Seuraavassa on joitakin tätä selventäviä raamatunkohtia:

  • ”Ensimmäisestä ihmisestä Aadamista tuli elävä sielu.” (1. Korinttilaisille 15:45.)

  • ”Jumala sanoi edelleen: ’Tuottakoon maa eläviä sieluja lajiensa mukaan, kotieläimiä ja muita liikkuvia eläimiä sekä maan villieläimiä.’ ” (1. Mooseksen kirja 1:24.)

  • ”Kuolkoon sieluni.” (4. Mooseksen kirja 23:10.)

  • ”Se sielu, joka tekee syntiä, se tulee kuolemaan.” (Hesekiel 18:4.)

Raamattu ei selvästikään opeta, että sielu jää eloon fyysisen ruumiin kuollessa. Meidän on siksi hyvä miettiä, perustuvatko omat käsityksemme Raamattuun vai Platonin filosofiaan.

a Vaikka Platon teki tunnetuksi ajatuksen kuolemattomasta sielusta, hän ei omaksunut sitä ensimmäisenä. Se oli eri muodoissaan kuulunut jo paljon aiemmin muun muassa Egyptin ja Babylonian pakanauskontoihin.

b Raamattu opettaa, että kuolleet ovat ikään kuin unessa ja odottavat ylösnousemusta (Saarnaaja 9:5; Johannes 11:11–14; Apostolien teot 24:15). Niin kutsuttu kuolematon sielu ei sitä vastoin voisi kuolla eikä siksi tarvitsisi ylösnousemusta.

”Se käsitys, että sielu jää eloon kuoleman jälkeen, ei ole helposti havaittavissa Raamatusta.” (New Catholic Encyclopedia.)

”Selvä ja luja usko sielun kuolemattomuuteen vakiintuu – – ja siitä tulee juutalaisen ja kristillisen uskon kulmakiviä vasta Raamatun ajan jälkeen.” (Kursivointi meidän.) (Encyclopaedia Judaica.)

”Käsitys siitä, että sielu jatkaa olemassaoloaan ruumiin kuoleman jälkeen, on pikemminkin filosofisen tai teologisen teorioinnin – – asia, eikä tätä käsitystä siksi opeteta selvästi missään päin Raamattua.” (The Jewish Encyclopedia.)

LYHYESTI

  • Platonia pidetään yhtenä länsimaisen kulttuurihistorian vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista.

  • Hän kiinnostui nuorukaisena politiikasta, mutta se tuotti hänelle karvaan pettymyksen.

  • Myöhemmin hän kirjoitti muun muassa etiikasta, oikeudenmukaisuudesta, tiedosta, sielusta, kohtuullisuudesta, jumalanpelosta ja urheudesta.

  • Platonin tunnetuin oppilas oli Aristoteles, josta tuli opettaja, filosofi ja tiedemies.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa