Kun katastrofi iskee – miten selviytyä hengissä?

Maanjäristys, hirmumyrsky, terrori-isku, kouluammuskelu. Nämä sanat esiintyvät uutisotsikoissa aivan liian usein. On tietenkin eri asia vain lukea jostakin katastrofista kuin joutua itse sen keskelle. Mitä voimme tehdä ennen katastrofia, sen aikana ja sen jälkeen parantaaksemme selviytymismahdollisuuksiamme?

ENNEN – VALMISTAUDU!

KUKAAN ei ole täysin suojassa katastrofeilta. Avain selviytymiseen on valmistautuminen. Mutta miten valmistautua?

• Valmistaudu henkisesti. Tunnusta se tosiasia, että katastrofeja tapahtuu ja että uhka voi kohdistua myös sinuun ja läheisiisi. On myöhäistä valmistautua, kun katastrofi on jo sattunut.

• Hanki tietoa katastrofeista, joita voi sattua alueellasi. Selvitä, missä väestönsuojat sijaitsevat. Mieti, onko kotisi sijainniltaan ja rakenteeltaan mahdollisimman turvallinen. Poista paloturvallisuutta vaarantavat tekijät. Asenna palovaroittimet ja vaihda niiden paristot ainakin kerran vuodessa.

• Hanki tarvikkeita hätätilanteen varalle. Sähkön- ja vedenjakelu, puhelinyhteydet sekä kuljetuspalvelut voivat lakata toimimasta. Jos omistat auton, yritä pitää polttoainetankki aina vähintään puolillaan. Varmista, että kotonasi on ruokaa ja vettä sekä selviytymispakkaus. (Ks. tekstiruutu ”Onko sinulla kaikki mitä tarvitset?”)

  

• Pidä puhelinnumerot käden ulottuvilla. Listalla on hyvä olla sekä lähellä että kaukana asuvien ystävien numerot.

• Laadi poistumissuunnitelma ja testaa sitä käytännössä. Ota selvää, missä lähimmät uloskäynnit sijaitsevat. Perehdy lapsesi koulun pelastussuunnitelmaan. Sopikaa perheellenne kokoontumispaikat, joista toinen on lähistöllä ja toinen asuinalueenne ulkopuolella. Kokoontumispaikka voi olla esimerkiksi jokin koulu tai kirjasto. Viranomaiset suosittelevat, että kokoontumispaikkoihin kävelemistä harjoitellaan perheenä.

• Suunnittele, miten autat toisia. Muun muassa iäkkäät ja heikkokuntoiset tarvitsevat apua.

AIKANA – TOIMI NOPEASTI!

”Kun tulipalo syttyi, useimmat eivät suinkaan joutuneet paniikkiin vaan pikemminkin aikailivat”, kertoo Joshua, jota lainattiin kirjoituksen alussa. ”Jotkut sammuttivat tietokoneensa tai täyttivät vesipullonsa. Eräs mies sanoi: ’Ehkä meidän on parasta vain odottaa.’ ” Vaikka toiset epäröivät, Joshua huusi: ”Meidän on päästävä ulos täältä ja heti!” Silloin hänen työkaverinsa havahtuivat todellisuuteen ja seurasivat häntä portaita alas. ”Jos joku kaatuu, nostakaa hänet pystyyn ja jatkakaa eteenpäin”, Joshua huusi toistuvasti. ”Me kaikki selviydymme!”

• Tulipalo. Pysyttele lähellä lattiaa samalla kun poistut nopeasti lähimmästä uloskäynnistä. Savu vaikeuttaa näkemistä, ja yleisin kuolinsyy tulipaloissa on savun hengittäminen. Älä jää keräämään henkilökohtaisia tavaroita. Hengissä selviytyminen voi olla sekunneista kiinni.

• Maanjäristys. Mene suojaan vahvarakenteisen huonekalun alle tai sisäseinän viereen. Varaudu jälkijäristyksiin; poistu mahdollisimman nopeasti sisätiloista ja hakeudu kauas rakennuksista. Voi kulua useita tunteja ennen kuin pelastushenkilöstö saapuu paikalle, joten jos pystyt, yritä pelastaa muita.

• Tsunami. Jos vesi yhtäkkiä vetäytyy rannalta, pakene nopeasti korkeammalle paikalle. Varaudu siihen, että ensimmäisen aallon jälkeen voi tulla vieläkin suurempia aaltoja.

• Tornado, trombi tai hirmumyrsky. Mene viivyttelemättä myrskysuojaan tai muuhun tukevaan rakennukseen.

• Tulva. Pysy poissa rakennuksista, jotka ovat tulvan vallassa. Vältä tulvavedessä ajamista tai kahlaamista. Veden seassa voi olla viemärijätettä, ja vesi voi kätkeä vaaroja, kuten rojua, avoimia viemäriaukkoja ja maahan pudonneita voimajohtoja.

• Tiesitkö? Virtaava vesi, jonka korkeus on 0,6 metriä, voi viedä auton mennessään. Suurin osa tulvien aiheuttamista kuolemista johtuu siitä, että ihmiset yrittävät ajaa virtaavassa vedessä autolla.

• Jos viranomaiset käynnistävät evakuoinnin, lähde välittömästi! Ilmoita ystävillesi, missä olet, sillä muutoin he voivat vaarantaa oman henkensä etsiessään sinua.

  

• Tiesitkö? Voi olla varmempaa lähettää tekstiviesti kuin jättää viesti puhelinvastaajaan.

• Jos viranomaiset kehottavat pysyttelemään kotona tai väestönsuojassa, pysy sisällä. Jos asuinympäristössäsi tapahtuu kemiallinen, biologinen tai ydinonnettomuus tai -hyökkäys, pysy sisätiloissa, sulje ilmanvaihto ja tiivistä kaikkien ovien ja ikkunoiden raot. Ydinonnettomuuden tai -iskun sattuessa mene rakennuksen alimpaan osaan, jotta altistut säteilylle mahdollisimman vähän. Kuuntele paikallisia TV- tai radiouutisia. Pysy sisätiloissa, kunnes viranomaiset ilmoittavat vaaran olevan ohi.

JÄLKEEN – HUOLEHDI TURVALLISUUDESTA!

Välttyäksesi tartuntataudeilta ja muilta vaaroilta huomioi seuraavat suositukset:

• Majoitu ystävien luo mieluummin kuin majoitusleiriin, jos se vain on mahdollista.

• Huolehdi asuintilojesi puhtaudesta.

• Käytä henkilönsuojaimia, kun teet katastrofin jälkeisiä raivaustöitä. Käytä käsineitä, tukevia kenkiä, suojakypärää ja hengityssuojainta, jos niitä vain on saatavilla. Varo sähköjohtoja ja kyteviä palopesäkkeitä.

• Säilytä päivärutiinisi niin normaalina kuin voit. Lastesi on tärkeää nähdä, että olet rauhallinen ja toiveikas. Tehkää yhdessä koulutehtäviä, leikkikää ja käyttäkää aikaa hengellisiin toimiin. Älä vatvo tragediaan liittyviä uutisia äläkä pura ahdistustasi tai turhautumistasi perheenjäseniisi. Ota vastaan apua ja auta itse toisia.

  

• Hyväksy se, että katastrofeista aiheutuu aineellista vahinkoa. Hallitusten ja hätäapuorganisaatioiden tavoite on auttaa ihmisiä selviytymään hengissä – ei korvata kaikkea, mitä on menetetty. Selviytyäkseen ihminen tarvitsee puhdasta vettä, ruokaa, vaatteita ja säänkestävän suojapaikan. (1. Timoteukselle 6:7, 8.)

• Tunnista henkinen vahinko ja käsittele se. Henkiset vahingot paljastuvat usein sen jälkeen kun alkusokki on väistynyt. Oireita voivat olla ahdistus, masennus, mielialanvaihtelut ja unihäiriöt. Myös selkeä ajattelu ja työnteko voi olla vaikeaa. Puhu kokemastasi ystäville, jotka välittävät sinusta.

Joshua selviytyi työpaikkansa tulipalosta, mutta monet hänen tuttavistaan eivät. Hän sai apua kristityiltä vanhimmilta seurakunnasta sekä mielenterveysammattilaisilta. ”He vakuuttivat minulle, että suruni oli luonnollinen osa toipumisprosessia ja että se menisi ohi”, Joshua kertoo. ”Puolen vuoden kuluttua painajaiseni hellittivät. Jotkin muut oireet ovat kestäneet pidempään.”

Katastrofit sotivat oikeudentajuamme vastaan. Jotkut syyttävätkin katastrofeista virheellisesti Jumalaa. Monet hengissä selviytyneistä tuntevat Joshuan tavoin syyllisyyttä. ”Mietin yhä, olisinko voinut pelastaa useampia ihmisiä”, hän sanoo. ”Uskon kuitenkin siihen, että pian Jumala korjaa kaikki vääryydet ja tuo maan päälle täydellisen oikeudenmukaisuuden, ja se lohduttaa minua. Sillä välin iloitsen jokaisesta päivästä, jonka saan elää, ja pyrin kaikin järkevin keinoin varjelemaan elämääni.” (Ilmestys 21:4, 5.)a