Georgette Douwma/Stone via Getty Images
SELVIYTYYKÖ MAAPALLO?
MERET
MERISTÄ saadaan paitsi suuri osa ihmisten tarvitsemasta ravinnosta myös monia ainesosia, joita tarvitaan lääkkeiden valmistamiseen. Meret tuottavat yli puolet maapallon hapesta ja sitovat ihmisten aiheuttamia hiilipäästöjä. Lisäksi meret säätelevät maapallon ilmastoa.
Meret ovat uhattuna
Ilmastonmuutos uhkaa koralliriuttoja, äyriäisiä ja muita merieliöitä. Ainakin neljännes tunnetuista merieliöistä on riippuvaisia koralliriutoista, mutta tutkijat arvioivat, että lähes kaikki koralliriutat ovat vaarassa kadota 30 vuoden kuluessa.
Asiantuntijat arvioivat, että jopa 90 prosenttia merilinnuista on saattanut syödä muovia, ja muovin uskotaan tappavan miljoonia merieläimiä vuosittain.
Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres sanoi vuonna 2022: ”Olemme pitäneet meriä itsestäänselvyytenä, ja kutsuisin nykyistä tilannetta ’merten hätätilaksi’.”
Maapallo on suunniteltu selviytymään
Meret ja niissä oleva elämä on suunniteltu niin, että niillä on kyky puhdistaa itse itseään ja pitää itsestään huolta, jos ihmiset eivät saastuta niitä kohtuuttomasti. Kirjassa Regeneration: Ending the Climate Crisis in One Generation kerrotaan, että jos jokin merialue suojellaan teollisuudelta, ”meren luontainen kyky uusiutua pääsee oikeuksiinsa”. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä:
Pienet eliöt, joita kutsutaan kasviplanktoniksi, hyödyntävät ja sitovat hiilidioksidia, jota pidetään pääasiallisena ilmastonmuutosta aiheuttavana kaasuna. Kasviplankton sitoo lähes yhtä paljon hiilidioksidia kuin puut, ruohot ja muut maakasvit yhteensä.
Mikrobit syövät kuolleiden kalojen jäänteitä, jotka muuten pilaisivat merivettä. Sitten näistä mikrobeista tulee ravintoa muille merieliöille. Smithsonian-instituutin meriä käsittelevän verkkosivuston mukaan tämä prosessi ”pitää valtameret puhtaina ja kirkkaina”.
Monet kalat sulattavat ruokansa tavalla, joka vähentää veden happamuutta. Tästä on hyötyä koralleille, äyriäisille ja muille merieliöille, koska veden happamuus on niille vahingollista.
Mitä merten hyväksi on tehty?
Kestokassien ja uudelleen täytettävien juomapullojen käyttäminen vähentää mereen päätyvän muovijätteen määrää
Paras tapa huolehtia merten puhtaudesta on välttää jätteiden joutumista sinne alun alkaenkaan. Niinpä asiantuntijat suosittelevat käyttämään esimerkiksi kasseja, ruokailuvälineitä ja säilytysastioita, jotka kestävät pidempään, sen sijaan että käyttäisi muovista tehtyjä tavaroita vain kerran ja heittäisi ne pois.
Mutta tämä ei yksin riitä. Hiljattain eräs ympäristöjärjestö keräsi vuoden aikana 112 maan rannoilta noin 8300 tonnia aaltojen mukana huuhtoutunutta roskaa. Se oli kuitenkin vain tuhannesosa kaikesta siitä roskasta, joka päätyy mereen vuosittain.
National Geographic raportoi, että merten ”happamoituminen on todennäköisesti peruuttamatonta”. Merieliöillä on ”vastassaan maailmantalous, joka rakentuu halpojen fossiilisten polttoaineiden varaan. Niillä ei ole tässä taistelussa mitään mahdollisuuksia.”
Raamattu antaa toivoa
”Maa on täynnä kaikkea, mitä olet luonut. Sitten on meri, suuri ja aava, ja siinä vilisee lukemattomia elollisia, pieniä ja suuria.” (Psalmit 104:24, 25.)
Jumala loi meret ja prosessit, joiden avulla ne puhdistavat itse itseään. Jos hän kerran tuntee meret ja merieliöt niin hyvin, eikö olisi loogista, että hän pystyy korjaamaan vahingon, jota merille on aiheutettu? Katso sivun 15 artikkeli ”Jumala on luvannut että maapallo selviytyy”.