10. luku

Yksi spitaalinen antoi kunnian Jumalalle

VALMISTIKO äitisi sinulle hyvän aterian tänään? – Eikö hän ollutkin huomaavainen tehdessään siten? – Kiititkö sinä häntä? – Emmekö unohdakin toisinaan sanoa ”kiitos”, kun toiset tekevät meille hyvää? Kun Suuri Opettaja oli maan päällä, niin oli eräitä spitaalisia, jotka unohtivat sanoa ”kiitos”.

Tiedätkö, mikä spitaalinen on? – Spitaalinen on ihminen, jolla on spitaaliksi kutsuttu sairaus. Sitä sairastavasta voi jopa irrota iho- ja lihapaloja pois. Kun Jeesus oli maan päällä, niin spitaalisten oli pysyteltävä erillään muista ihmisistä. Ja jos spitaalinen näki toisen ihmisen tulevan, hänen piti huutaa: ’Minä olen spitaalinen. Pysy loitolla!’ Muuten ihmiset voivat saada tartunnan spitaalisesta.

Jeesus oli hyvin huomaavainen spitaalisille. Ollessaan eräänä päivänä menossa Jerusalemiin Jeesus lähestyi pientä kaupunkia. Kymmenen spitaalista tuli tapaamaan häntä.

Spitaaliset eivät tulleet lähelle Jeesusta. He seisoivat loitolla. Mutta he olivat kuulleet, että Jeesuksella oli Jumalalta voima parantaa kaikenlaisia sairauksia, spitaaliakin. Siksi he huusivat hänelle: ’Jeesus, Opettaja, auta meitä!’

Tunnetko sinä sääliä ihmisiä kohtaan, jotka ovat sairaita? – Jeesus tunsi. Hän tiesi, miten surullista oli olla spitaalinen. Siksi hän vastasi heille ja sanoi: ’Menkää näyttäytymään Jumalan papeille.’

Miksi Jeesus käski heitä tekemään niin? – Jehovan kansalleen antaman lain tähden. Tässä laissa sanottiin, että Jumalan papin piti tarkastaa spitaalisen liha. Pappi sanoi spitaaliselle, milloin hänen sairautensa oli täysin parantunut. Sitten hän voi asua jälleen terveitten ihmisten parissa. – 3. Moos. 13:16, 17.

Mutta nämä kymmenen spitaalista olivat vielä sairaita. Menisivätköhän he näin ollen tapaamaan pappia niin kuin Jeesus sanoi? – Kyllä he menivät suoraa päätä. Noiden miesten on täytynyt uskoa, että Jeesus parantaisi heidän sairautensa.

Ja mitä tapahtui? – Heidän ollessaan matkalla papin luo heidän sairautensa katosi. Heidän lihansa oli parantunut. Heidät oli tehty terveiksi! Heidän uskonsa Jeesuksen voimaan palkittiin. Millaista iloa he tunsivatkaan!

Mutta mitä heidän olisi nyt pitänyt tehdä osoittaakseen kiitollisuutensa? Mitä sinä olisit tehnyt? –

Yksi parannetuista miehistä palasi Jeesuksen luokse. Hän alkoi ylistää Jehovaa puhuen hyvää Jumalasta. Oli oikein tehdä niin, koska voima, jolla hänet parannettiin, tuli Jumalalta. Mies lankesi myös maahan Suuren Opettajan jalkojen juureen ja kiitti häntä. Hän oli niin kiitollinen siitä, mitä Jeesus oli tehnyt.

Mutta entä ne muut yhdeksän miestä? Jeesus kysyi: ’Eikö kymmenen spitaalista tehty terveiksi? Missä ne muut yhdeksän ovat? Yksikö vain palasi antamaan kunnian Jumalalle?’

Niin, se on totta. Vain yksi kymmenestä spitaalisesta antoi kunnian Jumalalle ja palasi kiittämään Jeesusta. Ja tämä henkilö oli samarialainen, mies toisesta maasta. Muut yhdeksän miestä eivät kiittäneet Jumalaa; ainakaan he eivät kiittäneet Jeesusta. – Luuk. 17:11–19.

Kenen kaltainen noista miehistä sinä olet? – Emmekö me molemmat haluakin olla tuon samarialaisen miehen kaltaisia? – Kun siis joku tekee meille jotain huomaavaista, niin mitä meidän tulee muistaa tehdä? – Meidän tulee ilmaista kiitollisuutemme.

Ihmiset unohtavat usein sanoa ”kiitos”. Mutta on hyvä sanoa ”kiitos”. On oikein tehdä niin. Ja kun sinä teet siten, niin Jehova Jumala ja hänen Poikansa Jeesus ovat iloisia.

Jos ajattelet, niin muistat, että ihmiset ovat tehneet monenmoista hyväksesi. Muistatko olleesi koskaan sairas? – Et ole ehkä milloinkaan ollut niin sairas kuin nuo kymmenen spitaalista. Mutta olet saattanut olla pahasti vilustunut tai tuntea kipuja mahassasi. Hoitiko äitisi tai isäsi sinua? – Iloitsetko siitä, että he auttoivat sinua paranemaan? –

Samarialainen mies kiitti Jeesusta siitä, että hän paransi hänet, ja se teki Jeesuksen onnelliseksi. Luuletko äitisi ja isäsi olevan onnellisia, jos sanot ”kiitos”, kun he tekevät jotain hyväksesi? – Kyllä he ovat.

Joskus ihmiset tekevät hyväksemme jotain joka päivä tai joka viikko. Ehkä sen tekeminen on heidän työtään. He voivat olla jopa onnellisia voidessaan tehdä niin. Mutta me saatamme unohtaa kiittää heitä.

Opettajasi saattaa tehdä kovasti työtä auttaakseen sinua oppimaan monia asioita. Se on hänen työtään. Mutta hän on iloinen, jos kiität häntä siitä, että hän auttaa sinua oppimaan.

Joskus ihmiset tekevät vain jotain pientä hyväksesi. Pitääkö kukaan koskaan sinulle ovea auki? – Tai ojentaako kukaan koskaan sinulle ruokaa päivällispöydässä? – On hyvä sanoa ”kiitos” näistä vähäisistäkin seikoista.

Jos muistamme sanoa ”kiitos” maan päällä oleville ihmisille, niin muistamme todennäköisemmin sanoa ”kiitos” taivaassa olevalle Isällemmekin. Ja miten paljosta me voimmekaan kiittää Jehovaa! Hän antoi meille elämämme ja kaiken sen hyvän, mikä tekee elämän miellyttäväksi. Meillä on näin ollen täysi syy antaa kunnia Jumalalle puhumalla hänestä hyvää joka päivä.

(Lukekaa kiitollisuuden ilmaisemisesta myös Ps. 92:2 ja Ef. 5:20.)