30. luku
Kaksi miestä jotka viettivät syntymäpäiviä
PIDÄTKÖ mielelläsi kutsuja? – Jos ne ovat hyvät kutsut, niistä voi olla paljon iloa.
Mutta kaikki kutsut eivät ole hyviä. Jotkut kutsut ovat niin meluisia, että naapurit hermostuvat. Ja on sellaisiakin kutsuja, joita Jumalakaan ei hyväksy. Oletko tiennyt sen? – Haluaisitko olla kutsuissa, jos tietäisit, ettei Jumala hyväksyisi niitä? –
Raamattu kertoo juhlista. Suuri Opettaja meni kerran juhliin, samoin kuin hänen apostolinsakin. Ne olivat juhlat, jotka pidettiin, kun joku meni naimisiin. Oletko ollut koskaan sellaisissa juhlissa? –
Raamattu kertoo myös kaksista syntymäpäiväkutsuista. Pidettiinkö toiset niistä Suuren Opettajan syntymäpäivän kunniaksi? – Ei. Kummatkin näistä syntymäpäiväkutsuista olivat sellaisten miesten kunniaksi, jotka eivät palvelleet Jehovaa.
Toiset syntymäpäiväkutsut olivat kuningas Herodes Antipaan kunniaksi. Hän oli Galilean alueen hallitsija silloin, kun Jeesus asui siellä.
Kuningas Herodes teki paljon pahaa. Hän otti itselleen veljensä vaimon, jonka nimi oli Herodias. Jumalan palvelija Johannes Kastaja sanoi Herodekselle olevan väärin, että hän teki niin. Herodes ei pitänyt siitä. Hän telkesi sen tähden Johanneksen vankilaan. – Luuk. 3:19, 20.
Johanneksen ollessa vankilassa tuli Herodeksen syntymäpäivä. Herodes järjesti suuret pidot. Hän kutsui paljon arvohenkilöitä. He kaikki söivät ja joivat ja pitivät hauskaa.
Sitten tuli Herodiaan tytär sisään ja tanssi heille. Jokainen oli niin ihastunut hänen tanssiinsa, että kuningas Herodes halusi antaa hänelle suuren lahjan. Hän kutsui tytön luokseen ja sanoi: ’Mitä tahansa sinä anot minulta, sen minä annan sinulle, vaikka se olisi puoli valtakuntaani.’
Mitä hän pyytäisi? Rahaako? Kauniita vaatteita? Omaa palatsia? Tyttö ei tiennyt, mitä sanoa. Siksi hän meni äitinsä Herodiaan luo ja sanoi: ”Mitä minä anon?”
Herodias vihasi suuresti Johannes Kastajaa. Niinpä hän käskikin tytärtään pyytämään Johanneksen päätä. Tyttö palasi kuninkaan luo ja sanoi: ”Minä tahdon, että nyt heti annat minulle lautasella Johannes Kastajan pään.”
Kuningas Herodes ei halunnut tappaa Johannesta, koska hän tiesi, että Johannes oli hyvä mies. Mutta Herodes oli antanut lupauksen ja pelkäsi, mitä toiset kutsuilla olevat ajattelisivat, jos hän muuttaisi mieltään. Niin hän lähetti miehen vankilaan katkaisemaan Johanneksen pään. Mies palasi pian. Hänellä oli Johanneksen pää lautasella, ja hän antoi sen tytölle. Silloin tyttö juoksi ja antoi sen äidilleen. Eikö se ollut kauheaa? – Mark. 6:17–29.
Mutta entä ne toiset syntymäpäiväkutsut, joista Raamattu kertoo? Olivatko ne paremmat? –
Nämä kutsut olivat erään Egyptin kuninkaan. Hän katkaisutti niillä kutsuilla myös erään miehen pään. Ja sitten hän hirtätti hänet lintujen syötäväksi. – 1. Moos. 40:20–22.
Luuletko sinä Jumalan hyväksyneen nuo kutsut? – Olisitko sinä halunnut olla niissä? –
Mehän tiedämme, että kaikkeen, mitä Raamatussa kerrotaan, on olemassa jokin syy. Siellä kerrotaan meille hyvistä ihmisistä, jotta me voisimme jäljitellä heitä. Ja siellä kerrotaan pahoista ihmisistä, jotta emme tekisi niin kuin he tekivät. Raamattu kertoo vain kaksista syntymäpäiväkutsuista, ja ne molemmat olivat pahat. Mitä sanoisit näin ollen Jumalan kertovan meille syntymäpäiväkutsuista? Haluaako Jumala meidän viettävän syntymäpäiviä? –
Ihmiset eivät tällaisilla kutsuilla tosin katkaise nykyään kenenkään päätä. Mutta koko ajatus syntymäpäivien viettämisestä sai alkunsa ihmisistä, jotka sellaista tekivät. He olivat pakanoita. He olivat ihmisiä, jotka eivät palvelleet Jehovaa. Haluammeko me olla heidän kaltaisiaan? –
Entä Suuri Opettaja? Viettikö hän syntymäpäiväänsä? – Ei. Raamatussa ei ole yhtään paikkaa, jossa mainittaisiin, että Jeesuksella olisi ollut syntymäpäiväkutsut.
Senkään jälkeen kun Jeesus oli kuollut, hänen tosi seuraajansa eivät viettäneet hänen syntymäpäiväänsä. He eivät halunneet olla pakanoiden kaltaisia. Mutta myöhemmin eli ihmisiä, jotka halusivat viettää Jeesuksen syntymäpäivää. He eivät voineet viettää sitä Jeesuksen todellisena syntymäpäivänä, koska Raamattu ei sano, milloin se oli. Siksi he valitsivat päivän, jona pakanoilla oli juhlapäivä. Se oli joulukuun 25. päivä. Nykyäänkin ihmiset viettävät silloin joulua. Luuletko sinä Jumalan hyväksyvän sen? –
Useimmat ihmiset tietävät, ettei joulu ole Jeesuksen syntymäpäivä. Mutta monet viettävät sitä siitä huolimatta. He eivät välitä todella siitä, mitä Jumala ajattelee. Mutta emmekö me haluakin miellyttää Jehovaa? –
Kun meillä on siis kutsuja, niin me haluamme varmistua siitä, että ne ovat hyviä. Meillä voi olla niitä minä vuodenaikana hyvänsä. Meidän ei tarvitse odottaa mitään erikoista päivää. Me voimme syödä jotakin erikoisruokaa ja pitää hauskaa leikkimällä. Haluaisitko sinä tehdä niin? – Mutta ennen kuin teemme suunnitelmiamme, niin varmistautukaamme siitä, että kutsut ovat sellaiset, jotka Jumala hyväksyy.
(Seuraavissa raamatunkohdissa osoitetaan myös, miten tärkeää meidän on aina tehdä sitä, minkä Jumala hyväksyy: Joh. 8:29; Room. 12:2; Sananl. 12:2; 1. Joh. 3:22.)