32. luku

”Onnellisia ovat rauhaisat”

TUNNETKO poikia, jotka aina ovat olevinaan kovanaamoja? – Haluatko olla heidän kanssaan? Vai olisitko mieluummin jonkun rauhaisan toverin kanssa? –

Suuri Opettaja tietää, millaisista ihmisistä Jumala pitää. Hän sanoi: ”Onnellisia ovat rauhaisat, koska heitä tullaan kutsumaan ’Jumalan pojiksi’.” Emmekö haluakin olla sellaisia ihmisiä? – Me haluamme olla rauhaisia. – Matt. 5:9, Um.

Toiset tekevät kuitenkin joskus sellaista, mikä suututtaa meitä. Ja me saatamme haluta maksaa heille samalla mitalla. Näin kävi kerran Jeesuksen opetuslapsille.

He olivat Jeesuksen kanssa menossa Jerusalemiin. Kun he olivat menneet jonkin matkaa, niin Jeesus lähetti muutamia heistä edeltä kylään hakemaan heille lepopaikkaa. Mutta sikäläiset ihmiset eivät halunneet heidän viipyvän siellä. Noilla ihmisillä oli eri uskonto, eivätkä he pitäneet kenestäkään, joka meni Jerusalemin kaupunkiin palvomaan.

Jos sinulle olisi käynyt näin, niin mitä olisit tehnyt? Olisitko suuttunut? Olisitko halunnut maksaa heille samalla mitalla? –

Opetuslapset Jaakob ja Johannes olisivat halunneet tehdä siten. He sanoivat Jeesukselle: ’Tahdotko meidän käskevän tulen taivaasta tulevan hävittämään heidät?’ Mutta Jeesus sanoi heille, ettei ole oikein kohdella toisia sillä tavalla. – Luuk. 9:51–56.

Ihmiset saattavat tosin kohdella meitä joskus halpamaisesti. Toiset lapset eivät ehkä halua sinun leikkivän kanssaan. Saattavatpa he sanoa: ”Me emme halua sinun olevan täällä.” Kun tällaista tapahtuu, niin se saattaa tuntua meistä pahalta, vai mitä? – Ehkä me haluamme tehdä heille jotain maksaaksemme heille samalla mitalla. Mutta tulisiko meidän menetellä siten? –

Otapa Raamattusi. Etsikäämme Sananlaskujen 24. luku ja jae 29. Siinä sanotaan: ”Älä sano: ’Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan’.”

Mitä se merkitsee sinulle? – Se sanoo, ettei meidän tulisi yrittää maksaa samalla mitalla. Meidän ei tulisi kohdella halpamaisesti tuota toista siksi, että hän oli halpamainen meitä kohtaan. Jumala ei halua meidän tekevän siten.

Mutta entä jos joku yrittää haastaa sinut tappeluun? Hän voi yrittää suututtaa sinut nimitellen sinua rumasti. Hän voi nauraa sinulle ja sanoa sinua pelkuriksi. Ehkä hän sanoo sinua lellivauvaksi. Mitä sinun tulisi tehdä? Tulisiko sinun antaa hänen houkutella itsesi tappeluun? –

Katsokaamme jälleen, mitä Raamattu sanoo. Etsihän Matteuksen 5. luku ja jae 39. Jeesus sanoo siinä: ”Älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö [läimäyttää, Um] sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin.”

Mitä Jeesus tarkoitti sillä? Tarkoittiko hän sitä, että jos joku lyö sinua nyrkillään toiselle puolelle kasvojasi, niin sinun tulisi antaa hänen lyödä itseäsi toisellekin puolelle? – Ei, ei hän sitä tarkoittanut.

Läimäytys ei ole sama kuin nyrkinisku. Se on verrattavissa paremminkin tönäisyyn tai tyrkkäykseen. Sen tarkoitus on haastaa tappeluun. Läimäyttäjä haluaa meidän suuttuvan. Ja jos me suutumme ja tönäisemme tai tyrkkäämme takaisin, niin mitä tapahtuu? – Me joudumme luultavasti tappeluun.

Jeesus ei halunnut seuraajiensa menettelevän niin. Siksi hän sanoi, että jos joku läimäyttää meitä, niin meidän ei tulisi läimäyttää takaisin. Meidän ei tulisi suuttua ja joutua tappeluun. Jos teemme niin, me osoitamme, ettemme ole sen parempia kuin sekään, joka aloitti tappelun.

Jos tilanne käy hankalaksi, on parasta kävellä pois. Tuo toinen saattaa tönäistä tai tyrkätä vielä muutamia kertoja, mutta luultavasti kaikki päättyy siihen. Poistuminen ei osoita sinun olevan heikko. Se osoittaa sinun olevan luja sen puolesta, mikä on oikein.

Mitä meidän tulisi sitten tehdä, jos näemme toisten tappelevan? Tulisiko meidän sekaantua siihen ja mennä jommallekummalle puolelle? –

Raamattu sanoo mikä on oikein. Katso Sananlaskujen 26. lukua ja jaetta 17. Siinä sanotaan: ”Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.”

Mitä tapahtuisi, jos tarttuisit koiran korviin? Se satuttaisi koiraa, ja eiköhän se puraisisi sinua. – Mitä enemmän koira yrittäisi päästä irti, sitä kovemmin sinä puristaisit sen korvia, ja sitä vihaisemmaksi koira tulisi. Jos päästäisit sen, niin se luultavasti puraisisi sinua kovasti. Mutta voitko sinä seisoa siinä loputtomiin pitämässä kiinni sen korvista? –

Sellaiseen vaikeuteen me joutuisimme, jos sekaantuisimme toisten ihmisten väliseen tappeluun. Me emme ehkä tiedä, kuka aloitti tappelun tai miksi he tappelevat. Toinen voi saada selkäänsä, mutta ehkä hän varasti jotain tuolta toiselta. Jos auttaisimme häntä, niin auttaisimme varasta. Ei kai se olisi hyvä? –

Mitä sinun tulisi siis tehdä, jos näet tappelun? – Jos se tapahtuu koulussa, voit juosta sanomaan opettajalle. Ja jos se tapahtuu koulun ulkopuolella, voit kutsua poliisin.

Silloinkin, kun toiset haluavat tapella, me voimme olla rauhaisia. He ehkä haluavat tapella. Me voimme kuitenkin osoittaa olevamme lujia sen puolesta, mikä on oikein.

(Lisää hyviä neuvoja, jotka voivat auttaa pysymään poissa tappeluista, löytyy seuraavista raamatunkohdista: Room. 12:17–21; Ps. 34:15; 2. Tim. 2:24.)