Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • te 37. luku s. 151-154
  • Apostoli josta tuli varas

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Apostoli josta tuli varas
  • Suuren Opettajan kuunteleminen
  • Samankaltaista aineistoa
  • Apostoli josta tuli varas
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1972
  • Älä koskaan varasta!
    Opimme Suurelta Opettajalta
  • Juudas
    Raamatun ymmärtämisen opas, 1. osa
  • Voidaanko Juudas Iskariotia puolustaa?
    Herätkää! 1979
Katso lisää
Suuren Opettajan kuunteleminen
te 37. luku s. 151-154

37. luku

Apostoli josta tuli varas

ONKO kukaan koskaan varastanut sinulta mitään? – Mitä ajattelit siitä? – Varastipa sen kuka hyvänsä, hän oli varas, eikä kukaan pidä varkaasta.

Oletko tiennyt, että eräästä Jeesuksen apostolista tuli varas? – Hänen nimensä oli Juudas Iskariot.

Juudas tiesi mitä oli oikein tehdä. Hän oli kuullut Jumalan lain jo pienenä poikana. Hän tiesi, että Jumala oli kerran jopa puhunut taivaasta suurella äänellä ja sanonut kansalleen: ”Älä varasta.” Juudas tiesi, että Jumalan laki oli oikea. – 2. Moos. 20:15.

Kun hän kasvoi suureksi, hän tapasi Suuren Opettajan. Juudas piti siitä, mitä Jeesus sanoi. Juudaksesta tuli Jeesuksen opetuslapsi. Myöhemmin Jeesus valitsi Juudaksen jopa yhdeksi kahdestatoista apostolistaan.

Jeesus ja hänen apostolinsa viettivät paljon aikaa yhdessä. He matkustivat yhdessä. He söivät yhdessä. Ja koko ryhmän rahat pidettiin yhteisesti lippaassa. Jeesus uskoi lippaan Juudaksen haltuun.

Raha ei tietenkään kuulunut Juudakselle. Jeesus sanoi hänelle, miten sitä piti käyttää. Mutta tiedätkö, mitä Juudas teki jonkin ajan kuluttua? Hän alkoi ottaa rahaa lippaasta silloin, kun hänen ei pitänyt. Hän otti sitä silloin, kun toiset eivät olleet näkemässä. Hänestä tuli varas. Nyt hän alkoi ajatella rahaa koko ajan. Hän yritti löytää keinoja saadakseen sitä enemmän.

Eräänä päivänä muuan nainen otti jotain erittäin hienoa öljyä ja voiteli sillä Jeesuksen jalat saadakseen hänet tuntemaan olonsa hyvältä. Mutta Juudas valitti. Hän sanoi, että öljy olisi pitänyt myydä, jotta heillä olisi ollut enemmän rahaa antaa köyhille. Todellisuudessa hän halusi enemmän rahaa lippaaseen voidakseen varastaa sitä. Mitä sinä ajattelet sellaisesta ihmisestä? – – Joh. 12:1–6.

Jeesus ei sanonut heti silloin Juudakselle, että tämä oli varas. Mutta hän kielsi häntä aiheuttamasta ikävyyksiä naiselle, joka oli ollut niin huomaavainen. Juudas ei pitänyt siitä. Mitä hän tekisi?

Hänen olisi pitänyt olla pahoillaan. Hänen olisi pitänyt sanoa Jeesukselle, että hän oli varastellut, ja hänen olisi pitänyt palauttaa raha. Sen sijaan hän teki jotakin kauheata.

Hän meni ylipappien luo, jotka olivat Jeesuksen vihamiehiä. He halusivat vangita Jeesuksen. Mutta he tahtoivat tehdä sen yöllä, etteivät ihmiset olisi nähneet heitä. Juudas sanoi heille: ’Minä sanon teille, miten te voitte saada Jeesuksen kiinni, jos annatte minulle rahaa. Miten paljon tahdotte antaa minulle?’ Papit sanoivat: ’Me annamme sinulle kolmekymmentä hopearahaa.’ Se oli melkoinen rahamäärä. – Matt. 26:14–16.

Paha Juudas otti rahat. Oli samaa kuin hän olisi myynyt Suuren Opettajan noille miehille. Voitko kuvitella kenenkään tekevän noin kauheata? – Sellaista tapahtuu, kun ihmisestä tulee varas. Hän rakastaa rahaa enemmän kuin hän rakastaa Jumalaa.

Varmistautukaamme nyt siitä, että ymmärrämme tämän asian selvästi. Ymmärtääksemme, mikä varas on, meidän on tiedettävä, mitä jonkin omistaminen merkitsee. Ihmisillä on tavaroita, koska he ovat tehneet työtä niiden saamiseksi. Tai he ovat ostaneet niitä rahalla. Tai ehkä ne annettiin heille lahjana.

Kun isäsi tekee työtä, niin hänelle maksetaan siitä rahaa. Omistaako hän sen rahan? – Kyllä, koska hän on tehnyt työtä sen edestä. Se ei ole sinun; se on hänen.

Hän ostaa sillä rahalla tavaroita kotiisi. Hän omistaa ne. Koska hän omistaa ne, niin hänellä on oikeus sanoa, kuka saa käyttää niitä. Hän sanoo sinulle, saatko leikkiä niillä vai et. Ja luultavasti hän antaa äitisikin sanoa sen sinulle.

Sinä menet toisinaan leikkimään toisten lasten kanssa heidän kotiinsa, etkö menekin? – Heidän kotonaan olevat tavarat kuuluvat heidän isälleen. Olisiko oikein ottaa jotakin heidän kotoaan ja tuoda se kotiisi? – Ei, jollei heidän isänsä tai äitinsä sano sinulle, että sinä voit ottaa. Jos tuot kotiin jotakin kysymättä heiltä, niin se olisi varastamista.

Miksi ihminen varastaa? – Hän saattaa nähdä jotain toiselle kuuluvaa. Ehkä polkupyörän. Mitä enemmän hän katsoo sitä pyörää ja ajattelee sitä, sitä enemmän hän pitää siitä. Jollei hän ole rakkaudellinen, niin hän ei välitä, miltä toisesta tuntuu. Niinpä hän voi lyödä häntä ja yrittää ottaa pyörän häneltä. Tai hän saattaa odottaa, kunnes tuo toinen ei katso. Silloin hän vie pyörän pois. Mitä hän todellisuudessa tekee? – Hän varastaa.

Ehkä tuo toinen henkilö ei näe hänen varastavan pyörää, mutta joku näkee sen. Tiedätkö kuka? – Jehova Jumala näkee hänen varastavan. Jumala näkee, että hän on varas.

Asiaa ei muuta se, onko tuolla toisella paljon tavaraa vai vähän tavaraa. Jotkut menevät kauppaan ja näkevät siellä paljon tavaroita. He näkevät jotakin, mitä he kovin mielellään haluavat. He voivat sanoa itsekseen, ettei kukaan kaipaa yhtä tavaraa. Ja niin he ottavat sen, mutta eivät maksa siitä. Onko se oikein? – Ei, se on varastamista.

Kun ihmiset menettelevät siten, he ovat Juudaksen kaltaisia, koska Juudas oli varas! Varmistautukaamme siitä, ettemme ole koskaan hänen kaltaisiaan.

(On väärin varastaa. Raamattu tekee sen selväksi seuraavissa kohdissa: Mark. 10:17–19; Room. 13:9; Ef. 4:28.)

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa