2. luku
Voivatko ihmiset saada aikaan pysyvän rauhan ja turvallisuuden?
1. Miksi on tärkeätä, että rauhan ja turvallisuuden toivomme perustuu todellisuuteen ja totuuteen?
AITO toivo perustuu todellisuuteen ja totuuteen. Väärät toiveet vain estävät ihmisiä näkemästä tosi toivoa ja siten pettävät heidät. Ratkaisevan tärkeinä aikoina, kuten nykyään, väärät toiveet saattavat jopa riistää ihmiseltä hengen.
2, 3. a) Mitä kysymyksiä meidän olisi hyödyllistä esittää itsellemme rauhan ja turvallisuuden aikaansaamiseen liittyvistä ongelmista? b) Mikä lisäkysymys niiden on kohdattava, jotka väittävät uskovansa Jumalaan?
2 Sen tähden meidän on tarpeellista kysyä itseltämme: Ymmärrämmekö selvästi, miten suuria ne pulmat oikein ovat, jotka täytyy ratkaista aidon rauhan ja turvallisuuden aikaansaamiseksi? Tajuammeko, miten kiireellisen tärkeäksi tilanne on tullut? Mitä todisteita meillä itse asiassa on siitä, että tehtävän valtavuus ei ylitä ihmisen ratkaisukykyä?
3 Kohtaamme myös kysymyksen siitä, voimmeko panna luottamuksemme maailman johtajiin ja Jumalaan samanaikaisesti. Jotkut uskovat voivansa. He uskovat, että ihmisten nykyisillä ponnistuksilla pysyvän rauhan aikaansaamiseksi on Jumalan tuki. Mutta onko niillä? Koska kysymys on niin paljosta, meidän on hyvä tutkia tosiasiat.
KIIREELLISYYS JA PELKO SAAVAT IHMISET TOIMIMAAN
4–6. Mitä maailman johtajat ovat alkaneet myöntää ihmiskunnan ongelmien vakavuudesta?
4 Tuhansia vuosia ihmiset ovat etsineet pysyvää rauhaa ja turvallisuutta siinä kuitenkaan onnistumatta. Mutta nyt tilanne on sellainen, että monet uskovat sen saavan ihmiset tarttumaan lujin ottein ongelmiin ja ratkaisemaan ne. Mikä tämä uusi tilanne on?
5 Se on se, että nyt maailman johtajat ensimmäisen kerran myöntävät, että heidän täytyy tehdä ratkaisu maailmanrauhan ja maailman itsemurhan välillä. He myöntävät, että kaikenkäsittävä ydinsota olisi niin tuhoisa, että siinä ei voisi olla voittajia, vaan ainoastaan häviäjiä. Eikä siinä kaikki, vaan monet, erityisesti tiedemiehet, sanovat, että vielä suurempi vaara koituu maailmanlaajuisesta saastumisesta sekä myös ”väestöräjähdyksestä”, joka uhkaa tuoda mukanaan laajalti nälänhätää, sairautta ja levottomuutta. He sanovat, että jos maailmanlaajuinen tuho halutaan välttää, kaikkien kansojen olisi ryhdyttävä koko maapallon huomioon ottavaan toimintaan, ennen kuin aika loppuu kokonaan. Eräässä Washingtonista (D.C.) Yhdysvalloista tulleessa selosteessa sanotaan:
””Vaikutusvaltaiset miehet ovat äkisti eri maissa – Yhdysvalloissa, Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Ruotsissa, Tšekkoslovakiassa, Neuvostoliitossa, Intiassa, Japanissa – tajunneet uhkaavan vaaran, jolla ei ole vertaa ihmisen kokemuspiirissä. Futurologit kutsuvat sitä kriisien kriisiksi, ihmisen loputtomien erehdysten huipentumaksi.” – Washington Post.2
6 Nämä miehet tajuavat, että vaikka ihmiskunta saattaisi läpäistä nämä kriisit yhden kerrallaan, se ei voisi säilyä, jos ne kaikki tai edes useat niistä iskevät yhtaikaa. Kysymys on kuitenkin: saako tuhon pelko ihmiskunnan todella kääntymään pois jakautuneisuudesta ja taisteluista menettelyyn, joka tuo tosi rauhan ja turvallisuuden?
SODATON MAAILMA IHMISTENKÖ PONNISTUKSIN?
7–11. a) Mitä historia osoittaa ihmisen kyvystä lopettaa sota? b) Onko atomisodan pelko terve perusta rauhalle? c) Takaako aseidenriisunta- ja rauhansopimusten allekirjoittaminen pysyvän rauhan?
7 Mitä todellista syytä meillä kenelläkään on uskoa, että ihmiset voivat täysin lopettaa sodat? Mitä historia osoittaa?
8 On tosin ollut jokunen vuosi silloin tällöin, jolloin tämä planeetta Maa on ollut vapaa sodasta. Mutta niitä on ollut hyvin vähän. Sota-analyytikko Hanson W. Baldwin laski, että muistiin merkityn historian noin 3457 vuotena on ollut yli 3230 sotavuotta ja vain 227 rauhanvuotta.3
9 Mutta eikö atomisodan keskinäinen pelko muuta tilannetta? Muista, että ihmiset oppivat pelkäämään ydinaseita yli neljännesvuosisata sitten, kun atomipommit pyyhkäisivät pois kaksi japanilaista kaupunkia. Mutta mitä heidän pelkonsa on saanut heidät tekemään sen jälkeen? Se on itse asiassa saanut heidät varastoimaan yhä enemmän sellaisia aseita ja jopa keksimään jatkuvasti uusia suunnattomasti tuhovoimaisempia aseita.
10 Etkö myönnäkin, että hyökkäysuhkan aiheuttama pelko ei varmista toisi rauhaa, vaan sen sijaan todellisuudessa synnyttää epäluuloa ja jännitystä? Jos säilytät rauhan naapurisi kanssa vain siksi, että tiedät hänen aseistautuneen ja uhkaavan käyttää aseitaan, onko se tosi rauhaa? Voitko koskaan tuntea oloasi turvalliseksi niin kauan kuin tuo henkilö asuu naapurinasi? Itse asiassa sen laatuinen pelko voi johtaa helposti hätäisiin, ajattelemattomiin, väkivaltaisiin tekoihin. ”Kauhun tasapaino”, jonka maailman johtajat ovat luoneet, ei varmastikaan ole aidon rauhan perustus.
11 Myönnettäköön, että valtiot saattavat allekirjoittaa aseidenriisunta- ja rauhansopimuksia. Mutta vuosisatojen aikana niitä on allekirjoitettu kirjaimellisesti tuhansia. Kuitenkin milloin vain yleinen mielipide alkoi kallistua riittävästi sodan suuntaan, nuo sopimukset osoittautuivat arvottomiksi, pelkästään paperipalasiksi. Onko realistista ajatella, että maailman johtajat pitävät sanansa nykyään, jos itsekkäät kansalliset edut näyttävät määräävän toisin? Mikä vielä tärkeämpää, haluatko vaarantaa rauhassa ja turvallisena elämisen toivosi luottamalla heidän lupauksiinsa säilyttää rauha?
12, 13. a) Miten Raamatun ennustus siitä, että ihminen epäonnistuu pysyvän rauhan saavuttamisessa, on ollut yhdenmukainen sen kanssa, mitä on tapahtunut? b) Minkä Raamattu tunnistaa sodan todelliseksi aiheuttajaksi?
12 Entä sitten Raamattu? Kannustaako se meitä panemaan toivomme ja luottamuksemme ihmisten ponnistuksiin rauhan aikaansaamiseksi huolimatta kaikista todisteista, jotka osoittavat ihmisen kyvyttömyyden saavuttaa sitä? Päinvastoin, se ennusti kauan sitten, että ihmiset eivät koskaan saisi aikaan pysyvää rauhaa omin neuvoin. Se varoitti etukäteen, että jopa juuri ennen kuin Jumalan valtakunta puhdistaisi maan kaikista, joilla ei ole tosi vanhurskaudenrakkautta, täällä olisi ’sotia ja kapinoita’ ’kansan noustessa kansaa vastaan ja valtakunnan valtakuntaa vastaan’ maailmanlaajuisessa sodassa. (Luuk. 21:9, 10, 31; Ilm. 6:1–4) Ihmisen historian suurin ja tuhoisin joukkoteurastus on suoritettu meidän sukupolvemme aikana kahdessa maailmansodassa. Ja toisen maailmansodan jälkeen on ollut yli 300 sotaa tai väkivaltaista kapinaa, keskimäärin yksi kuukaudessa! Se, mitä Raamattu ennusti, on yhtäpitävää sen kanssa, mitä on todellisuudessa tapahtunut. Raamattu ei ole antanut meille mitään väärää toivoa.
13 Raamattu tunnistaa myös ongelman todellisen lähteen. Se osoittaa, että sotaa eivät aiheuta luodit tai pommit tai sotalaivat, vaan ihmiset, ihmisen itsekkyys. (Jaak. 4:1–3) Jos ihmiset haluavat saavuttaa kestävän rauhan, heidän täytyy saada ensin aikaan maailmanlaajuinen muutos ihmisissä. Mutta kun otat huomioon ihmisen historian kertomuksen vuosisatojen ajalta, sanoisitko, että sellainen käänne on todennäköinen? Miten on meidän sukupolvemme historian laita? Viittaako se siihen, että sellainen muutos on tulossa – että ihmiset kaikkialla hylkäävät vähitellen itsekkyytensä, jakavan kansallismielisyytensä, rotuvihansa ja kaupallisen ahneutensa? Ei varmasti! Raamattu esittääkin totuudenmukaisesti, että kun ihmiset etsivät rauhaa vain voidakseen jatkaa itsekästä menettelyään, he eivät tule koskaan menestymään. – Jes. 57:19–21; 59:7, 8.
VOIVATKO IHMISET ESTÄÄ ”VÄESTÖPOMMIA” RÄJÄHTÄMÄSTÄ?
14–17. a) Miten nopeasti maapallon väestö kasvaa, ja miten se vaikuttaa elintarvikeongelmaan? b) Mitä tiedemiehet itse sanovat siitä, onko heillä tarvittava ratkaisu?
14 Maapallon väestö saavutti miljardin ihmisen rajan ensimmäisen kerran 19. vuosisadan alussa. Vuoteen 1930 mennessä väkiluku oli kasvanut kahteen miljardiin. Nykyään maan päällä on yli 3,6 miljardia henkeä, ja on arvioitu, että lukumäärä ylittää kuusi miljardia seuraavina 30 vuotena! Mitä tämä merkitsee?
15 Se merkitsee sitä, että joka päivä on ruokittavana noin 200000 suuta enemmän. Ja lisäys on suurin alueilla, missä köyhyys, nälkä ja sairaudet jo vaivaavat miljoonia. Michiganin valtionyliopiston ravintotieteen professori Georg Borgström sanoikin:
””Jokaisen, joka ajattelee, että maailman nykyinen valkuaisainekriisi menee ohitse ja pitää huolen itsestään, pitäisi muistaa: maailman nälkäiset lisääntyvät kaksi kertaa niin nopeasti kuin hyvin ravitut.”4
16 Mutta eivätkö maataloustutkijat ole kehittäneet uusia runsassatoisia riisi-, vehnä- ja maissilajikkeita ohjelmassa, jota on kutsuttu ”vihreäksi vallankumoukseksi”? Kyllä, mutta ratkaiseeko se maailman nälkäongelman? Yhä useammat ravintoasiantuntijat vastaavat siihen nykyään kieltävästi. Monet varoittavat, että uudet viljalajikkeet saattavat jopa lisätä nälänhätää. Miten? Eräässä uutistoimisto AP:n sähkeessä kerrottiin vuonna 1971:
””Uudet hybridilajikkeet eivät ole yhtä vastustuskykyisiä tuhosienille kuin vanhat lajikkeet. On olemassa mahdollisuus, että uusi kasvitauti pyyhkäisisi pois maan koko sadon – ehkä koko maailman sadon. Niin melkein tapahtui viime vuonna Yhdysvaltojen maissisadolle.”5
17 Todellisuudessa tiedemiehet itse varoittavat kaikkein useimmin siitä, että heillä ei ole ratkaisua. Eräs huomattava biologi esitti sen seuraavasti:
””Jotkut uskovat, että taistelu maailman väestön ruokkimiseksi on nyt hävitty ja että saatetaan tietää ennakolta, että vuoteen 1985 mennessä on oleva maailmanlaajuista nälänhätää satojen miljoonien ihmisten kuollessa nälkään. Minun täytyy myöntää, että tällä hetkellä en näe mitään mittavaa hätäohjelmaa, joka saisi minut olemaan ’eri mieltä tämän päätelmän kanssa.”6
18–21. a) Mitä Raamattu ennusti tästä tilanteesta? b) Ratkaisisiko sotilaallisten menojen vähentäminen ongelman? c) Miksi tällainen vakava tilanne on kehittynyt?
18 Nykyajan yhteiskunta ei ole kaiken maataloustieteensä avulla pystynyt ehkäisemään juuri niitä olosuhteita, joista Raamattu etukäteen varoitti. Raamattu ennusti täsmällisesti ankaran ravinnonpuutteen tulon maailmanlaajuisessa mitassa ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikana. – Matt. 24:3, 7, Um; Ilm. 6:5–8.
19 Ongelma ei ensi kädessä johdu niinkään maanviljelysmenetelmistä, vaan ihmisistä ja heidän asenteistaan, jotka ovat Raamatun periaatteiden vastaisia. Jo vuosikymmenien ajan kansat ovat kuluttaneet suunnattomia summia aseistautumiseen, samalla kun miljoonat kaikkialla maailmassa ovat nälkäkuoleman edessä. Yhdistyneiden Kansakuntien raportin mukaan kansat ovat viime vuosina käyttäneet 800 miljardia markkaa vuodessa asevoimiinsa. Se on enemmän kuin maapallon väestön kolmasosan yhteen lasketut vuositulot!
20 Vaikka suunnaton sotavarustelu hylättäisiinkin, maailman jakautunut talousjärjestelmä estää todellisen vapautumisen ongelmasta. Vaikka ruokaa olisi saatavissa, halu saada suuria voittoja estää usein sen jakelun puutteessa oleville. Joissakin maissa hallitukset maksavat maanviljelijöille siitä, että he eivät tuottaisi joitakin viljelykasveja, ja sen sijaan että runsaan tuotannon annettaisiin laskea hintoja, liian runsaita satoja mieluummin jopa hävitetään.
21 Miten suuresti tämä kaikki eroaakaan Raamatussa esitetyistä periaatteista, joissa kehotetaan ilmaisemaan rakkaudellista asennetta puutteessa olevia kohtaan. (5. Moos. 24:19–21) Ihmiset ovat rakentaneet talousjärjestelmänsä itsekkyydelle, ja sen sijaan että olisi saavutettu rauha ja turvallisuus, on kehittynyt tilanne, jonka seuraukset uhkaavat olla tuhoisat. Ennemmin tai myöhemmin ihmiset ’niittävät sitä, mitä ovat kylväneet’, kuten Raamattu osoittaa. – Gal. 6:7.
VOIVATKO IHMISET TEHDÄ RAUHAN MAAN KANSSA?
22–25. a) Miten vakava saasteongelma on? b) Vaikka jotkut odottavat ihmistieteen varaavan ratkaisun, mitä tiedemiehet sanovat?
22 Nyt jo vuosikymmenien ajan ihmiset ovat olleet sodassa juuri sen maan kanssa, jonka kamaralla he elävät. Miten niin? Saastuttamalla sitä maailmanlaajuisesti. Saaste on ihmisten tuottamaa myrkyllistä jätettä, jota on kerääntynyt ihmisen vesivarastoon, hänen hengittämäänsä ilmaan ja hänen syömäänsä ruokaan, niin että hän ei pysty torjumaan sitä. Näin ihminen on vaarantanut aivan elämänsä perusehdot.
23 Ne, jotka luottavat siihen, että ihmiset saavat aikaan rauhan ja turvallisuuden, sanovat, että ihminen löytää keinon tästä kriisistä selviytymiseksi, niin kuin hän on selvinnyt entisistäkin kriiseistä. He uskovat, että ihmistieteellä on ratkaisu.
24 Mutta jälleen kerran ne, jotka ilmaisevat nykyään vakavimpia epäilyksiä, ovat tiedemiehet. Huomaa seuraava lainaus:
””Tri William D. McElroy, Kansallisen tiedesäätiön eroava johtaja, sanoi äskettäin, että luonnollinen reaktio saasteuhkaan on, että ihminen on selvinnyt aikaisemmistakin vaaroista ja voi selvitä jälleen. Tämä valitettavasti ’ei ole ollenkaan tosiasiain mukaista. Yksinkertainen totuus on nykyään, että ihmisen säilyminen elämiskelpoisessa yhteiskunnassa ei ole mitenkään varmaa . . . Ympäristön rappiotilan aiheuttama itsetuho on todellinen mahdollisuus.’” – Atlanta Journal.7
25 Ihmiset voivat keksiä ja valmistaa suuria määriä koneita ja luoda siten teollistuneen yhteiskunnan. Mutta koneita käyttämällä he turmelevat oman ympäristönsä. Saasteasiantuntija tri René Dubos sanookin:
””Mielestäni meillä ei ole mitään mahdollisuutta ratkaista saasteongelmaa – tai muitakaan ihmiselämää uhkaavia vaaroja – jos hyväksymme ajatuksen, että teknologia on hallitseva tulevaisuuttamme.”8
26–28. a) Ennustiko Raamattu, että tällainen maata koskeva kriittinen tilanne kehittyisi? b) Mikä on saasteongelman todellinen lähde? c) Mikä tärkeä tuntemus ihmistiedemiehiltä puuttuu, kun he kamppailevat saastumisen ongelmien parissa, mutta kenellä on tuo tuntemus?
26 Jälleen Raamattu on ennustanut ihmisen viisauden puutteen maan antien käyttämisessä. Ilm. 11:18 on ennustanut ajan, jolloin Jumalan täytyisi ryhtyä toimenpiteisiin ja ”turmella ne, jotka maan turmelevat”.
27 Ja jälleen kerran käy ilmeiseksi, että Raamattu paljastaa luotettavasti ihmiskunnan saasteongelmien todellisen lähteen. Onko se teollisuus ja koneet? Ei ensisijaisesti. Ensisijaisesti saastumisen aiheuttajia ovat ihmiset. He saastuttavat itsekkään halun tai tietämättömyyden tai molempien tähden. He ovat rakentaneet nykyiset talousjärjestelmät täyttääkseen halunsa, mutta nyt he havaitsevat, että nämä järjestelmät riistävät heiltä juuri ne seikat, joita he tarvitsevat nauttiakseen elämästä.
28 On totta, että nykyään puhutaan paljon ekologiasta ja maan ympäristöntutkimuksesta. Mutta tiedemiehet eivät vieläkään ymmärrä täysin, miten maan ”ekosysteemit” (biologiset suhteet, joista elämä riippuu) toimivat. Time-lehti sanoo näistä ekosysteemeistä:
””Yksinkertaisinkin on niin monimutkainen, että suurinkaan tietokone ei voi täysin selvittää sitä.”9
Ihmiset eivät tunnetusti ymmärrä maan monimutkaista ekologiaa. Mutta Jumala ymmärtää, koska hän loi sen. Eikö ole viisasta ja käytännöllistä suunnata katse kaiken tämän Luojaan, jotta hän varaisi ratkaisun ongelmiin?
TURVALLISUUS JOKA TULEE RIKOLLISUUDEN POISTAMISESTA
29–31. a) Miten laajalle levinnyt rikollisuusongelma on? b) Miksi uusien lakien laatiminen ei poistaisi rikollisuutta? c) Mikä osoittaa, että aineellinen vauraus ei ratkaisisi ongelmaa?
29 Vaikka saastuminen vaarantaa ihmisen olemassaolon perusehdot, rikollisuuden lisääntyminen saa useammat ihmiset pelkäämään. Rikollisuus riistää jatkuvasti yhä useammilta heidän henkilökohtaisen turvallisuutensa ei vain suurissa kaupungeissa vaan myös pikkukaupungeissa ja maaseutualueilla. Ei vain omaisuus vaan usein myös ihmisen oma ruumis on vaarassa. Voivatko ihmiset aikaansaada sinulle tosi turvan näiltä vaaroilta?
30 Voivatko he tehdä sen uuden lainsäädännön avulla? Maailman lakikirjoissa on jo satoja, jopa tuhansia lakeja. Nämä eivät ole kuitenkaan pysähdyttäneet rikollisuuden kasvua. Lain toimeenpanoelimissä itsessään esiintyy usein syvälle juurtunutta turmelusta. Johtoportaissa olevien epärehellisyys saattaa tehdä tyhjäksi virkavallan rehellisten edustajien ponnistukset. Ja tosiasiaksi jää, että oikeamielisyyttä ei voi ruiskuttaa ihmisten sydämiin lain voimalla.
31 Ovatko uudet menetelmät, joilla rikoksia pyritään toteamaan ja ehkäisemään, ratkaisu? Jokaista uutta menetelmää varten rikolliset keksivät uusia keinoja tehdä se tyhjäksi. Voisiko sitten ihmistekoisen ”rauhan aikakauden” lisääntynyt vauraus ratkaista ongelmaa? Olisi varmasti virhe päätellä, että rikollisuus on luonteenomaista vain alempituloisten ryhmille. Huomaa esimerkiksi tämä uutinen:
””Liike-elämän piirissä työskentelevien ja akateemisten ammattien harjoittajien suorittamien rikosten määrä on kohonnut Australiassa hätkähdyttävässä mitassa viimeisinä kahtena tai kolmena vuotena.” – The Australian.10
Myös New York Times -lehti selostaa, että Wall Streetin rahalaitoksissa varastaminen on ”mahdollista kaikille”, ja lisää: ”Jokainen varastaa – lähetit, konttoristit, jopa johtohenkilöt.”11 Tosiasiat osoittavat, että rikollisuusluvut ovat suurimmat vauraissa teollisuusmaissa. Myöskään huumausaineiden väärinkäytön kasvavaa tulvaa ei voida jättää huomioon ottamatta.
32. Onko se täyttynyt, mitä Raamattu ennusti tästä tilanteesta?
32 Tapahtuu juuri niin kuin Raamatun ennustukset kertoivat kauan sitten: ”Viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, . . . hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, . . . hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia.” (2. Tim. 3:1–4) Erityisen huomionarvoista näissä olosuhteissa on, että niiden ennustettiin vallitsevan sellaisten ihmisten keskuudessa, jotka väittävät uskovansa Jumalaan, mutta jotka osoittautuvat valheellisiksi väitteessään. (Jae 5) Ja emmekö havaitsekin, että rikollisuus ja muut samankaltaiset yhteiskunnalliset paheet koettelevat nykyään kovimmin kristikunnan kansoja? Jeesus ennusti lisäksi, että ”laittomuus pääsee valtaan” juuri ennen kuin Jumalan valtakunta tuhoaa pahat ja tekee maasta paikan, jonka ’lempeämieliset perivät’. Tuo ’laittomuuden valtaanpääsy’ on meidän päivinämme tapahtunut elämän tosiasia. – Matt. 24:12; 5:5, Um.
KAIKKEIN SUURIMMAT ONGELMAT
33–38. a) Vaikka ihmiset voisivatkin ratkaista kaikki tähän mennessä käsitellyt ongelmat, mitä suuria rauhan ja turvallisuuden vihollisia jäisi yhä jäljelle? b) Mitä toiveita lääketieteen tutkijat esittävät ihmiskuntaa vaivaavien huomattavien sairauksien voittamiseksi?
33 Otaksukaamme, että ihminen kykenisi ratkaisemaan sodan, köyhyyden, nälän, saastumisen, rikollisuuden ja huumausaineiden väärinkäytön ongelmat. Toisiko se sinulle täydellisen rauhan ja turvallisuuden? Ei, sillä jotakin vielä puuttuisi. Sairaus ja kuolema jäisivät yhä turvallisuutesi voittamattomiksi vihollisiksi. Mitä ihmiselle todellakaan merkitsisi rauha kaikista muista ongelmista, jos hänen olisi nähtävä, miten hänen rakas perheenjäsenensä sairastuu ja kuolee, tai jos hän havaitsee kuolettavan sairauden iskeneen omaan ruumiiseensa?
34 Viime aikoina on tapahtunut vaikuttavaa edistystä lääketieteen alalla. Mutta mitä todellista turvallisuutta se tuo meille? Mitä lääketieteen asiantuntijat itse tunnustavat?
35 Wall Street Journal –lehdessä12 ollut selonteko otsakkeen ”Tiede menettää otettaan sodassa köyhtyneiden maiden sairauksia vastaan” alla osoittaa, että kolme sairautta (malaria, trakooma ja bilhartsioosi) vaivaa nyt noissa maissa 800 miljoonaa ihmistä. Lääketieteelliset uutiset osoittavat lisäksi sairastuneiden määrän kasvavan tasaisesti. Näin ollen vain kolme sairautta monista vaivaa lähes neljättäosaa maailman väestöstä.
36 Entä vauraammat maat? Niissä sydäntaudit aiheuttavat eniten kuolemaa. Eräässä äskettäin pidetyssä nälkää ja aliravitsemusta käsittelevässä konferenssissa sydäntauteja kutsuttiin ”epidemiaksi”. Kanadassa ne vaivaavat yhtä aikuista aina neljästä. Yhdysvalloissa yli 50 prosenttia vuosittaisista kuolemantapauksista johtuu sydäntaudeista, ja nykyään uhrien joukossa on monia verrattain nuoria miehiä. Kuitenkin New York Times -lehden erään uutisen mukaan ”Yhdysvaltain sydänliiton virkailija tri Moses sanoi lääkäreitten tunnustavan, että he eivät pysty hävittämään sydäntauteja”.13
37 Myös pelätyn syövän uhrien lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Mitä toivoa on huojennuksesta? Columbia-yliopiston kirurgian professori Harry Grundfest lausuu: ”Syöpäongelman luonteesta on toistaiseksi vain hämäriä aavistuksia – puhumattakaan sen ratkaisemisesta.”14
38 Innokkaimmatkin lääketieteen tutkijat myöntävät, että meidän elinaikanamme ei todennäköisesti löydetä parannuskeinoja sydäntauteihin, syöpään, malariaan ja muihin kuolettavimpiin sairauksiin. Ja vaikka he löytäisivätkin parannuskeinot, he tunnustavat, että se pidentäisi silti vain vähän useimpien ihmisten keskimääräistä elinikää. Ihmiset yhä vanhenisivat ja kuolisivat. Mitä tosi toivoa siitä, että saa elää turvassa sairauksilta, vanhenemiselta ja kuolemalta, ihmiset näin ollen voivat tarjota?
39. Mistä voimme saada tietää syyn siihen, miksi ihmisen elämä on niin lyhyt ja täynnä ongelmia?
39 Miten todet ovatkaan yhä nykyään Raamatussa Job 14:1, 2:ssa olevat sanat, vaikka ne kirjoitettiin tuhansia vuosia sitten: ”Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta, kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy.” Raamattu osoittaa myös syyn tähän, ja se tunnistaa ihmisen kaikkien ongelmien ensisijaisen, näkymättömän aiheuttajan, kuten saamme myöhemmin todeta.
MIHIN SINÄ PANET TOIVOSI?
40, 41. Onko sinun mielestäsi realistisempaa odottaa ihmisten ratkaisevan ihmiskuntaa kohdanneet ongelmat kuin vain Jumalan voivan ratkaista ne? Miksi?
40 Kun olet rehellinen, niin onko realistista luottaa siihen, että maailman johtajat tai muut ihmiset ratkaisevat ihmiskuntaa kohdanneet ongelmat? Vai onko realistisempaa panna luottamuksensa siihen ratkaisuun, johon Raamattu viittaa, nimittäin itsensä Jumalan toimenpiteisiin vanhurskaan taivaallisen hallituksen välityksellä? Henkeytetty psalmista kirjoitti kauan sitten nämä sanat:
””Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa. Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin. Autuas se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, se, joka panee toivonsa Herraan [Jehovaan, Um], Jumalaansa, häneen, joka on tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on.” – Ps. 146:3–6.
41 Älä koskaan unohda, että siitä huolimatta, miten vilpittömiä ihmiset saattavatkin olla tai miten vaikutusvaltaisia ja voimakkaita he ehkä ovat maailman johtajina, he ovat kaikki kuolevaisia. Koska he eivät kykene pelastamaan itseään, niin miten he voisivat pelastaa toisia?