3. luku
Ohjaavatko maailman uskonnot oikeaan suuntaan?
1–3. a) Mitä maailman uskontoja koskevia tärkeitä kysymyksiä tässä herätetään? b) Miksi nämä kysymykset ovat sopivia?
OLIPA asenteesi uskontoon mikä tahansa, olet varmasti tietoinen siitä suuresta vaikutuksesta, mikä sillä on ollut ihmiskuntaan. Vuoden 1970 World Book Encyclopedia sanookin: ”Uskonto on ollut historian voimatekijöitä.”15
2 Kun maailman uskonnoilla kerran on niin suuri vaikutus satoihin miljooniin ihmisiin, niin ovatko ne aito rauhaan ja turvallisuuteen johtava voima? Vai ovatko ne osaltaan lisänneet maailman levottomuutta? Voisiko olla niin, että ne itse asiassa ovat eniten vastuussa ihmiskunnan saattamisesta vastatusten maailmantuhon kanssa?
3 Nämä kysymykset saattavat kuulostaa hätkähdyttäviltä. Mutta muistanemme, että Kristus Jeesus sanoi aikansa uskonnollisista johtajista: ”Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat.” (Matt. 15:14) Nykyään on satoja uskontoja, jotka väittävät olevansa kristillisiä, ja ne ylpeilevät lähes miljardista jäsenestä. Kristikunnan kansat ovat maailman voimakkaimpia. Varmasti se, mitä kristikunnan uskonnot ovat opettaneet, liittyy huomattavassa määrin maailman olosuhteisiin. Toimivatko ne sitten sopusoinnussa sen väitteensä kanssa, että ne edustavat Jumalaa ja Kristusta Jeesusta ja noudattavat Raamattua pitäen sitä Jumalan sanana? Vai onko mahdollista, että ne sekä muut maailman uskonnot johtavat ihmiskuntaa yhteentörmäykseen Jumalan kanssa, yhteentörmäykseen, josta voi olla seurauksena vain tuho?
4, 5. Millä tavalla vastaukset näihin kysymyksiin voivat auttaa meitä näkemään, miten luotettava Raamattu on?
4 Jos tavoitteenasi on rauhaisa, turvallinen elämä itsellesi ja perheellesi, niin sinun pitäisi harkita näitä kysymyksiä mielihyvin ja vilpittömästi. Samalla kun saat niihin vastaukset, sinulle paljastuu myös jotakin muuta. Kykenet näkemään, miten luotettava Raamattu oikeastaan on, miten varma on sen väite siitä, että se on Jumalan sana. Miten se on mahdollista?
5 Raamatun mukaan on olemassa sekä väärä että oikea uskonto. Raamattu mainitsee lisäksi, että ainoastaan palvonta, joka perustuu totuuteen ja on vapaa ulkokultaisuudesta ja petoksesta, saa Jumalan hyväksymyksen ja siunauksen. (Matt. 15:7–9; Joh. 4:23, 24; Tiit. 1:16) Se ilmoittaa, että vain tosi palvonta, joka on täysin sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa, voi tuottaa ihmisiä, jotka elävät rauhassa ja ykseydessä ja jotka ilmaisevat aitoa rakkautta toisiaan kohtaan. (Jes. 32:17, 18; Joh. 13:35) Jos näin on, silloin uskonto, joka on vastoin Raamattua, ei voisi koskaan onnistua johtamaan ihmiskuntaa tosi rauhaan ja turvallisuuteen. Onko ollut näin?
MIHIN SUUNTAAN MAAILMAN USKONTO JOHTAA SODAN SUHTEEN?
6. Mitä ihmisten täytyy tehdä, ennen kuin tosi rauha voi vallita?
6 Raamattu sanoo Jumalaa ”rauhan Jumalaksi”. (Room. 16:20) Hänen kansaansa neuvotaan ’etsimään rauhaa ja pyrkimään siihen’, ’takomaan miekkansa vantaiksi’ eikä enää opettelemaan sotimaan. (1. Piet. 3:11; Jes. 2:2–4) Sellainen maailmanlaajuinen rauha voi tulla vain, jos ihmiset ensin ’rakastavat lähimmäistään niinkuin itseään’. – Matt. 22:39.
7–12. Mitä tosiasiat osoittavat siitä, ovatko maailman uskonnot opettaneet sellaista rakkautta, joka edistäisi kansainvälistä rauhaa?
7 Ovatko tämän maailman uskonnot opettaneet kannattajilleen sellaista rakkautta? Ovatko ne opettaneet heille, että tämän rakkauden pitäisi ylittää kansalliset rajat ja rotu- tai kielierot? Ovatko kristikunnan katoliset ja protestanttiset kirkot osoittautuneet sen väitteensä mittaisiksi, että ne seuraavat Jeesusta Kristusta pitäen häntä ”Rauhanruhtinaana”? Monia saattaa hämmästyttää se, että historia todistaa asian olevan päinvastoin.
8 New York Times -lehti totesikin: ”Menneisyydessä paikalliset katoliset hierarkiat kannattivat melkein aina kansojensa sotia siunaten sotajoukot ja esittäen voitonrukouksia, samalla kun toinen [katolisten] piispojen ryhmä rukoili julkisesti toisella puolella vastakkaista lopputulosta.”16 Protestanttiset uskonnolliset johtajat tekivät samoin.
9 Tyypillinen esimerkki on ensimmäinen maailmansota, joka puhkesi kristikunnan sydämessä. Suurin osa kummallakin puolella olevista miehistä kuului samoihin uskontoihin. Belgialainen sanomalehti La Dernière Heure kertoo, että sodan aikana Pariisin roomalaiskatolinen kardinaali Amette sanoi ranskalaisille sotilaille seuraavasti:
”Veljeni, Ranskan armeijan ja sen erinomaisten liittolaisten toverit, Kaikkivaltias Jumala on meidän puolellamme. . . . Jumala on lähellä rohkeita sotureitamme taistelussa, hän antaa heille voimaa ja vahvistaa heitä vihollista vastaan. . . . Jumala antaa meille voiton.”17
10 Samaan aikaan Kölnin katolinen arkkipiispa sanoi toisella puolella saksalaisille sotilaille:
”Jumala on meidän kanssamme tässä vanhurskauden puolesta käytävässä taistelussa . . . Me käskemme teidän Jumalan nimessä taistella viimeiseen veripisaraanne saakka maan kunnian ja maineen puolesta. . . . Jumala tietää, että me olemme vanhurskauden puolella, ja hän antaa meille voiton.”17
11 Edustavatko kirkot Jumalaa, kun ne johtavat näin ristiriitaisella ja vihan täyttämällä tavalla? Italian hyökättyä Etiopiaan vuonna 1935 Pittsburgh Courier -lehti sanoi:
”Kirkko seuraa lippua, vaikka lippu olisi kastettu sivistyksen nimessä teurastettujen sotahulluuden viattomien uhrien vereen, . . .
”Ja samoin kuin katolinen kirkko on joko hyväksynyt tai harvoin paheksunut tätä kansainvälistä rosvoutta, riistoa ja murhaa, niin ovat protestanttisetkin kirkot. . . .
”Nykyajan kristillisen kirkon hengellinen heikkous johtuu suuressa määrin sen alituisesta myönnytysten teosta sen pahuuden suhteen, jota vastaan sen oletetaan taistelevan.”18
12 Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen käydyissä sodissa kirkot ovat noudattaneet samaa kaavaa. Entä sitten kristikunnan ulkopuolella olevat uskonnot? Onko niiden historia erilainen? Päinvastoin, samaan ei-kristilliseen uskontoon kuuluvat ovat usein tappaneet toisiaan väkivaltaisissa taisteluissa ja sodissa, mistä historiassa on runsaasti todisteita. Usein niiden uskonnolliset opetukset kannattavat sellaista väkivaltaa ja verenvuodatusta.
13. Suosiiko Raamattu niiden pappien toimia, jotka rauhan nimessä väkivaltaisesti vastustavat olemassa olevia hallituksia?
13 On totta, että rauhan aikana uskonnolliset johtajat ylistävät rauhaa; silloin on suosittua tehdä niin. Ja saatat toisinaan kuulla tai lukea papeista, jotka vastustavat sotaa silloinkin, kun sellainen asenne ei ole suosittua. Kuitenkin nämä samat uskonnolliset johtajat osoittavat usein, että heidän rauhan rakkautensa ei ole aitoa, sillä he osallistuvat vastalausetoimiin, jotka ovat usein väkivaltaisia. Jotkut jopa puoltavat sabotaasia ja vallankumousta olemassa olevia hallituksia vastaan. Mutta Raamattu tuomitsee sellaisen menettelyn. – Room. 12:17–19; 13:1, 2.
14. a) Millä vertauskuvallisella kielellä maailman uskontoja kuvaillaan Raamatussa? b) Mihin ”Suuri Babylon” on syyllistynyt?
14 Maailman uskontojen vaikutus maan kansoihin on ollut niin suuri, että Raamattu kuvailee näitä uskontoja kokonaisuudessaan maailmanmahdiksi. Nimi, jolla niitä kutsutaan, on ”Suuri Babylon”, jonka sanotaan olevan ”se suuri kaupunki, jolla on maan kuninkaitten kuninkuus”. (Ilm. 17:3–5, 15, 18) Koska maailman uskonnot ovat kiistämättä ’harjoittaneet haureutta’ poliittisen, kaupallisen ja yhteiskunnallisen hyödyn saamiseksi, tämä uskonnollinen mahti, Suuri Babylon, kuvataan ”portoksi”. Tästä haureutta harjoittavasta uskonnollisesta mahdista sanotaan: ”Hänestä on löydetty . . . kaikkien veri, jotka maan päällä ovat tapetut.” (Ilm. 18:24) Kuulostaako se järkyttävältä, että maailman uskonnot ovat pääsyyllisiä kaikkiin maailmanhistorian verilöylyihin? Kuitenkin niiden vaikutusvalta ja johto, jonka ne ovat antaneet kannattaessaan sotia samoin kuin tehdessään väkivaltaisia ristiretkiä ja harjoittaessaan uskonnollista vainoa, sälyttävät niiden harteille juuri sen vastuun. – Vrt. Matt. 23:33–36; 27:20–23, 25.
15. Jos kirkkoihin kuuluvat ihmiset todella haluavat rauhaa, mitkä omaa kirkkoaan koskevat kysymykset heidän täytyy olla halukkaat kohtaamaan?
15 Raamattu opettaa, ”että meidän tulee rakastaa toinen toistamme eikä olla Kainin kaltaisia, joka oli pahasta [paholaisesta, Um, ts. Saatanasta] ja tappoi veljensä”. (1. Joh. 3:10–12) Kuitenkin ihmiskunta jatkaa Kainin menettelyä, ja maailman uskonnot ovat siunanneet ne, jotka toimivat siten. Jos olet jonkin kirkon jäsen, kysy itseltäsi: ’Miten on minun uskontoni laita? Jos kaikki kuuluisivat minun uskontooni, olisivatko sodat loppuneet ja olisiko tämä maa nyt aidon rauhan tyyssija?’
EDISTÄVÄTKÖ MAAILMAN USKONNOT HYVÄÄ MORAALIA?
16. a) Miksi oikeiden moraalimittapuiden noudattaminen on rauhan ja turvallisuuden tärkeä osatekijä? b) Mikä edistää sellaista moraalia, kuten Raamattu opettaa?
16 Voiko kukaan nauttia tosi rauhasta lähimmäistensä kanssa tai todellisesta turvallisuudesta, ellei pidetä kiinni oikeista moraalimittapuista? Ilmeisestikään ei. Ilman hyvää moraalia olisi valehtelua, varastamista, aviorikoksia ja muuta samankaltaista. Aidon lähimmäisenrakkauden tulisi edistää hyvää moraalia. Raamattu esittää asian seuraavasti:
”Joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt. Sillä nämä: ’Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse’, ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: ’Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.” – Room. 13:8–10.
17, 18. a) Voimmeko odottaa nauttivamme rauhasta Jumalan kanssa, jos emme pidä kiinni vanhurskaista moraalimittapuista? b) Kuka asettaa nuo mittapuut?
17 Mutta mikä vielä tärkeämpää, uskotko, että kukaan voi olla rauhassa Jumalan kanssa, olla vakuuttunut Hänen suosiostaan ja suojelustaan, ellei hän pidä kiinni oikeasta moraalista? Voisitko arvostaa ja kunnioittaa Jumalaa, ellei hän vaatisi sellaista moraalia niiltä, jotka hän hyväksyy?
18 Jotta Jumala voisi vaatia vanhurskautta, hänen täytyisi tietenkin ilmoittaa luomuksilleen, mitkä hänen moraalimittapuunsa ovat. Ajatus, että kunkin olisi tehtävä omat mittapuunsa ja toimittava niiden mukaan, ei olisi yhtään sen järkevämpi kuin ajatus, että kunkin olisi tehtävä omat liikennesääntönsä ja toimittava niiden mukaan. Tiedät mikä olisi tulos. Raamattu osoittaa johdonmukaisesti, että on vain yksi tie, joka tuo Jumalan hyväksynnän, ja että mikä tahansa muu tie johtaa vain tuhoon. – Matt. 7:13, 14.
19. Mitä odottaisit kristikunnan kirkkojen jäsenten ilmaisevan elämässään, jos kirkot varaisivat hyvän johdon moraaliasioissa?
19 Edustavatko sitten kristikunnan kirkot totuudenmukaisesti Raamattua, niin että ne kannattavat sen moraalimittapuita ja siten johtavat muuta maailmaa oikeaan suuntaan? Mitä näihin kirkkoihin kuuluvat osoittavat elämällään? Raamattu sanoo, että Jumalan ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus [usko, Um], sävyisyys, itsensähillitseminen”. (Gal. 5:22) Tätäkö hedelmää maailman uskonnot tuottavat? Vai havaitsetko sen sijaan hämmästyttävän määrän ”mätiä” hedelmiä, ”lihan tekoja . . . haureutta, saastaisuutta, irstautta, epäjumalanpalvelusta, noituutta, vihamielisyyttä, riitaa, kateellisuutta, vihoja, juonia, eriseuroja, lahkoja, kateutta, juominkeja, mässäyksiä”? (Gal. 5:19–21) Raamattu vertaa ihmisiä puihin ja sanoo, että jokainen sellaista hedelmää tuottava ”puu” on määrä hävittää. – Matt. 7:17–19; 12:33.
20–22. a) Mitä moraalia koskevia kysymyksiä kunkin tarvitsee esittää oman kirkkonsa jäsenistä? b) Mitä Raamatun mukaan pitäisi tehdä seurakunnan jäsenelle, josta tulee moraalittomuuden harjoittaja? c) Tehdäänkö kirkoissa niin?
20 Jos kuulut johonkin uskontoon, kysy itseltäsi: ’Miten luottavainen ja varma olen sen jäsenten moraaliperiaatteiden suhteen? Jos kaikki ihmiset maan päällä eläisivät niin kuin minun uskontoni jäsenet, tekisikö se lopun rikollisuudesta, epärehellisistä liiketavoista, riidoista ja sukupuolisesta moraalittomuudesta?’
21 Se Raamatun varoitus, että ”vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan” ja että ”huono seura hyvät tavat turmelee”, on ilmeisen tosi. (Gal. 5:9; 1. Kor. 15:33) Siksi henkeytetty apostoli kirjoitti kristityille: ”Jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa, . . . ’Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.’” – 1. Kor. 5:11–13.
22 Tosin joku saattaa ottaa tilapäisen harha-askeleen ja sitten toipua. Mutta miten on niiden laita, joista apostoli kirjoittaa ja jotka harjoittavat sellaisia moraalittomia tapoja ja tekevät ne osaksi elämäänsä? Jos sellaiset henkilöt väittävät palvelevansa Jumalaa, he ovat ulkokultailijoita. Epäilemättä inhoat ulkokultaisuutta, ja Raamattu osoittaa, että Jumala vihaa sitä ja sen harjoittajia. (Matt. 23:27, 28; Room. 12:9) Miten on sinun uskonnossasi? Suojelevatko sen uskonnolliset johtajat sen jäseniä hengelliseltä vaaralta siten, että he ’nuhtelevat syntiä tekeviä kaikkien kuullen’? (1. Tim. 5:20) Poistavatko he ne, jotka harjoittavat itsepintaisesti vääryyttä eivätkä ilmaise aitoa katumusta sen vuoksi? Vai sallivatko he sellaisten pysyä hyvässä asemassa seurakunnan jäseninä saastuttamassa toisia? Julistavatko he moraalia vain ”huulillaan”, vaikka itse asiassa antavat anteeksi väärinteot tai ummistavat niille silmänsä? – Matt. 15:7, 8.
23. a) Mitä monet kirkonmiehet sanovat näinä päivinä esimerkiksi haureudesta, aviorikoksesta ja homoseksuaalisuudesta? b) Mitä Raamattu sanoo sellaisesta käytöksestä?
23 Kaikkialla maailmassa kasaantuu maailman uskontoja vastaan todisteita siitä, että ne eivät ole olleet aito hyvään moraaliin ja sen tuomaan turvallisuuteen ja rauhaan johtava voima. Yhä useammat uskonnolliset johtajat sanovat nykyään julkisesti, että haureus, aviorikos ja homoseksuaalisuus eivät ole välttämättä väärin. Olet ehkä itse lukenut sitä koskevia uutisia. He edustavat maailman uskontojen suuntausta. Mutta he eivät edusta Raamattua, joka sanoo:
”Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset [miehet, jotka makaavat miesten kanssa, Um] eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.” – 1. Kor. 6:9, 10.
24. Miten joku voi saada varmuuden siitä, mitä hänen kirkkonsa pappi ajattelee sellaisesta käytöksestä?
24 Sinusta saattaa tuntua, että uskontosi johtajat ovat lujia moraalimittapuiden kannattajia. Mutta oletko koskaan henkilökohtaisesti kysynyt papiltasi hänen näkemystään näistä seikoista? Sinä ansaitset tietää sen ja sinun tarvitsee tietää se, sillä elämän toivosi on kysymyksessä.
VAPAUS AHNEUDESTA JA ITSEKKYYDESTÄ
25. Miten ”rahan himo” vaikuttaa ihmissuhteisiin?
25 Ahneus ja itsekkyys ovat selvästi suuressa määrin nykyajan erimielisyyksien ja turvattomuuden syy. Raamattu sanoo, että ”rahan himo on kaiken pahan juuri”. (1. Tim. 6:10) Ovatko maailman uskonnot ja erityisesti kristikunnan uskonnot vapaat tästä?
26, 27. Miten maailman uskonnot ovat osoittaneet asenteensa rahaa ja maaomaisuuksien kokoamista kohtaan?
26 Eikö olekin totta, että kristikunnan kirkkojen säännöllisenä toimenpiteenä on määrätä maksuja, vaatia kymmenyksiä, kuljettaa kolehtihaavia, panna alulle rahaa tuottavia kampanjoita ja pyytää julkisesti rahaa uskonnollisissa radio- ja televisio-ohjelmissa tai kirjeitse? Kun kirkon jäsenet haluavat uskonnollisten johtajien palveluksia, eivätkö he yleensä tunne velvollisuudekseen maksaa – esimerkiksi kastamisesta, vihkimisestä ja hautaustoimituksesta? Ja kaikkialla maailmassa ihmisiä, jotka saattavat elää todellisessa köyhyydessä, pyydetään ja painostetaan rahoittamaan kalliiden katedraalien ja temppelien rakentaminen.
27 Maailman uskonnot ovat monissa maissa koonneet rikkauksia ja valtavia maaomaisuuksia ennätysmäärin. Meksikossa roomalaiskatolinen kirkko omisti 19. vuosisadalla puolet tuon maan kaikista kiinteistöistä.19 Samaten monissa maissa, joissa ei-kristilliset uskonnot ovat vallalla, suurimmat rikkaudet on hyvin usein koottu uskonnollisiin temppeleihin, jotka yleensä muodostavat jyrkän vastakohdan sille köyhyydelle, joka on tunnusomaista monille ympärillä asuville ihmisille.
28. Miten tämä menettely eroaa jyrkästi Jeesuksen Kristuksen ja hänen apostoliensa opetuksista?
28 Vertaa tätä siihen, mitä Jeesus Kristus opetti ja sanoi opetuslapsilleen: ”Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.” (Matt. 10:8) Raamatun kertomus osoittaa, että alkukristittyjen keskuudessa kaikki antaminen tapahtui vapaaehtoisesti, ilman painostusta. (Apt. 11:29, 30; 2. Kor. 9:7) Apostolit ja muut, jotka ottivat johdon, eivät olleet taakkana kristityille veljilleen, eivätkä he rikastuttaneet itseään veljiensä kustannuksella. He tekivät työtä omilla käsillään. (Apt. 18:1–4; 20:33–35) Pitääkö tämä paikkansa niistä uskonnollisista johtajista, jotka sinä tunnet?
29. Mitä yhtäläisyyksiä näet meidän aikamme uskonnollisten johtajien ja niiden välillä, jotka vastustivat Jeesusta ensimmäisellä vuosisadalla?
29 Vertaa nykymaailman uskonnollisia johtajia niihin uskonnollisiin johtajiin, jotka vastustivat Jeesusta ensimmäisellä vuosisadalla. Vaikka nuo miehet tekivät joitakin laupeudentöitä, he rakastivat kunniaa ja huomattavaa asemaa ja etsivät poliittisten johtajien suosiota. (Matt. 6:2; Mark. 12:38–40; Joh. 11:47, 48; 19:12) Jeesus sanoi suoraan näille ”rahanahneille”, että he olivat inhottavia Jumalan silmissä, koska he olivat ulkokultaisia. Hän vertasi heitä ’valkeiksi kalkittuihin hautoihin, jotka ulkoa kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa’, ja sanoi sitten heille: ”Samoin tekin ulkoa kyllä näytätte ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta.” – Luuk. 16:14, 15; Matt. 23:27, 28.
MIHIN RAAMATUN HYLKÄÄMINEN ON JOHTANUT?
30. Mikä on tuloksena, kun ihmiset kiinnittävät huomiota Jehovan käskyihin, kuten Jes. 48:17, 18 osoittaa?
30 Jehova Jumalan kerrotaan sanoneen Israelin kansalle, joka väitti palvovansa häntä: ”Minä olen Herra [Jehova, Um], sinun Jumalasi, joka opetan sinulle, mikä hyödyllistä on. . . . Jospa ottaisit minun käskyistäni vaarin, niin olisi sinun rauhasi niinkuin virta ja sinun vanhurskautesi niinkuin meren aallot.” – Jes. 48:17, 18.
31–33. Mitä tässä osoitetaan monien pappien asenteesta Jumalan sanaa kohtaan?
31 Tarkastellut todisteet osoittavat kuitenkin, että maailman uskonnot eivät ole kiinnittäneet huomiota Jumalan käskyihin. Todellisuudessa yhä useammat kristikunnan papit ilmaisevat avoimesti, etteivät he usko Raamatun olevan Jumalan henkeytetty sana. Science-aikakauslehti kuvailee vuoden 1972 marraskuun numerossaan Kalifornian opetusministeriön kokousta, jossa eräs ”mormonipiispa ja San Franciscon Grace Episcopal Cathedral -kirkon tuomiorovasti” puhuivat kehitysopin puolesta Raamatun 1. Mooseksen kirjassa olevaa luomiskertomusta vastaan.20
32 Vaikka New Catholic Encyclopedia (Uusi katolinen tietosanakirja) väittää hyväksyvänsä Raamatun olennaisesti henkeytetyksi, se sanoo: ”On siitä huolimatta ilmeistä, että monet Raamatun lausunnot eivät yksinkertaisesti ole tosia, kun niitä arvostellaan nykyisen tieteen ja historian tuntemuksen valossa.”21
33 Samanlainen näkemys esitetään baptistien teoksessa Broadman Bible Commentary.22 Yhdysvaltain eteläosien baptistien (Yhdysvaltain suurin protestanttinen kirkkokunta) vuonna 1972 pitämässä konventissa esitettiin hyväksyttäväksi päätös poistaa ja kirjoittaa uudelleen tämä teos, koska se ei kannattanut Raamatun totuudellisuutta. Mutta päätösehdotus kaatui äänin 4–1. – The Christian Century, 2.8.1972.
34, 35 a) Mitä seurauksia on ollut Raamatun opetusten hylkäämisestä? b) Onko siis järkevää odottaa maailman uskontojen johtavan ihmiskuntaa rauhaan ja turvallisuuteen?
34 Mihin tämä kaikki on johtanut? Ovatko maailman uskonnot kyenneet näyttämään, että ne voivat halventaa Raamatun opetuksia ja silti tuottaa hyvää moraalia, joka edistää rauhaa ja turvallisuutta? Päinvastoin, olosuhteet pahenevat kautta maailman, ja kristikunnan maat ovat kauan olleet niiden joukossa, joita rikollisuus, moraalittomuus, huumausaineiden väärinkäyttö, rotukiistat ja sota ovat kovimmin kohdanneet. Myös maat, joissa on ei-kristillinen uskonto, ovat lisääntyvässä määrin joutuneet levottomuuden ja jakaumien, poliittisen turmeluksen ja rappeutuvan moraalin näyttämöksi. Raamattu sanookin: ”He ovat hyljänneet Herran sanan – mitä heillä on viisautta?” – Jer. 8:9.
35 Maailmanlaajuiset todisteet ovat kiistämättömät. Ne osoittavat, että maailman uskonnot eivät ole rauhaan ja turvallisuuteen johtava tosi voima. Mitä tämä merkitsee meille?
MAAILMAN USKONTOJEN LOPPU LÄHENEE
36, 37. Minkä Raamattu varoittaa kohtaavan maailman uskontoja?
36 Jeesus Kristus lausui: ”Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.” (Matt. 15:13) Maailman uskontojen huono hedelmä todistaa, että ne eivät ole Jumalan istuttamia. Samaten kuin Raamattu varoitti, etteivät sellaiset uskonnot koskaan toisi rauhaisia, vanhurskaita olosuhteita, se varoittaa myös kaikkien väärien palvontajärjestelmien tulevasta tuhosta.
37 Jumala puhuu sellaisesta uskonnollisesta mahdista vertauskuvallisesti haureellisena ”Suurena Babylonina”, kun hän sanoo siitä:
”Hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa. . . . hänen vitsauksensa tulevat yhtenä päivänä: kuolema ja suru ja nälkä, ja hän joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut.” – Ilm. 18:5–8.
38. Miten tuho tulee, ja mistä lähteestä?
38 Huomaa, että väärän uskonnon maailmanmahdin tuhon on määrä tulla yllättävän äkisti, kuin ”yhtenä päivänä”. Poliittiset valtiot hävittävät kaikki sen keräämät rikkaudet monien ihmisten hämmästykseksi ja kauhuksi. – Ilm. 18:10–16, 21; 17:12, 16.
39. a) Mitä niitä ihmisiä, jotka haluavat Jumalan hyväksymyksen, kehotetaan Ilm. 18:4:ssä tekemään? b) Mikä saa heidät ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin?
39 Sen tähden Jumalan kehotus kuuluu: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.” (Ilm. 18:4) Toimiaksesi tällä tavalla sinun tulee nähdä tämä väärän uskonnon maailmanmahti, niin kuin Jumala näkee sen, ja inhota sitä sen mätien hedelmien, sen ulkokultaisuuden ja taikauskon tähden. Tulisi tuntea inhoa sitä kohtaan, että ”Suuri Babylon” on väärinesittänyt Jumalan ihmiskunnalle ja että tämä on lisännyt ihmisten kärsimystä, painostusta ja sortoa. (Room. 2:24; Jer. 23:21, 22) Jos olet selvillä tästä, silloin lakkaat kokonaan tukemasta tuota väärän uskonnon maailmanmahtia ja osoitat siten kannattavasi täysin Jumalan sille langettamaa tuomiota.
40. a) Mitä ihmisen täytyy lisäksi löytää, jotta hän voisi nauttia rauhaisasta, turvallisesta elämästä? b) Millaisia ihmisiä sen pitäisi etsiä, joka haluaa löytää tosi palvontaa harjoittavat?
40 Ei kuitenkaan riitä, että vain eroat siitä, jos tavoitteenasi on rauhaisa, turvallinen elämä itsellesi ja perheellesi. Sinun täytyy nyt etsiä ja löytää tosi, ulkokultaisuudesta vapaa palvonta, joka tuo sinulle Jumalan rauhan ja suojelun, kun ennustettu tuho tulee. Sellaista tosi palvontaa harjoittavien täytyy olla ihmisiä, jotka ovat jo ’takoneet miekkansa vantaiksi eivätkä enää opettele sotimaan’. (Jes. 2:4) Heidän täytyy olla ihmisiä, jotka uskovat Jumalan sanaan, elävät vilpittömästi sen mukaan ja antavat sen olla elämäänsä ohjaava voima. (Ps. 119:105) Heidän täytyy osoittaa aitoa, ulkokultaisuudesta vapaata rakkautta lähimmäistään kohtaan. (Joh. 13:35; Room. 13:8) Sellaisia ihmisiä on olemassa nykyään. Ja se rauha ja turvallisuus, josta he nauttivat, todistaa Jumalan sanan Raamatun totuudellisuuden ja voiman.
41. Mitä voit henkilökohtaisesti tarkkailla ollessasi läsnä Jehovan todistajien kokouksissa heidän valtakunnansalissaan?
41 Ne, joiden välityksellä sait tämän kirjan, kristityt Jehovan todistajat, ovat valppaan huolissaan siitä vaarallisesta tilanteesta, johon väärä uskonto on saattanut ihmiset. He pyrkivät itse vilpittömästi antamaan Jumalan sanalle ensi sijan elämässään. Kutsumme sinut heidän kokouksiinsa heidän paikalliseen valtakunnansaliinsa tutkiaksesi itse, missä määrin he ilmentävät Jumalan hengen hedelmää ja nauttivat sen tuomasta rauhasta ja turvallisuudesta. Tulet myös näkemään, miten he oppivat ja soveltavat sitä, mitä Jumala vaatii jokaiselta Hänen vanhurskaaseen uuteen järjestykseensä varjeltuvalta.
[Kuva s. 25]
Oletko tiennyt, että kirkot ovat olleet niin perin juurin sekaantuneet sotaan?
[Kuva s. 30]
Tällaistako ohjausta sinä haluat perheellesi?