1. luku

Onko onnellinen elämä todella mahdollista?

”ONPA hyvä olla elossa!” Näin ihminen ajattelee ollessaan onnellinen. Mutta jos olemme realistisia, me tiedämme, ettei elämä ole aina onnellista. Siinä on pulmia. Ne saattavat olla niin lukuisia ja suuria, että todellinen onnellisuus tuntuu pelkältä unelmalta. Täytyykö asian olla näin?

² Sinähän tiedät, että onnellinen elämä koostuu monista eri tekijöistä. Nauttiaksemme elämästä me tarvitsemme tarpeeksi ruokaa ja sopivia vaatteita. Me tarvitsemme kodin, jossa voimme saada suojan ja levätä. Nämä ovat kuitenkin vasta perusasioita. Nautittava seura ja hyvä terveys ovat myös tärkeitä.

³ Mutta nekin, joilla on jossakin määrin tätä kaikkea, saattavat silti kaivata tosi onnellisuutta. Ihmisen työn laatu tai työolosuhteet saattavat riistää häneltä tyytyväisyyden. Lisäksi monissa perheissä vallitsee ristiriitoja aviomiehen ja vaimon välillä ja vanhempien ja lasten välillä. Emme voi jättää huomioon ottamatta sitäkään, että kaikkien meidän yllä häälyy sairauden ja äkillisen kuoleman mahdollisuus. Uskotko, että on mahdollista selviytyä näistä ja muista ongelmista siten, että voimme saavuttaa todellisen tyytyväisyyden? On aihetta uskoa niin. Mutta jotta kukaan voisi nauttia onnellisesta elämästä, hän tarvitsee ensin jotakin, mitä kaikilla ei ole: syyn elää.

⁴ Elämälläsi täytyy olla tarkoitus, jotta voisit olla todella onnellinen. Professori S. M. Jourard kirjoittaa kirjassaan The Transparent Self:

”Ihminen elää niin kauan kuin hän tuntee elämällään olevan tarkoitusta ja arvoa ja niin kauan kuin hänellä on jokin syy, jonka vuoksi elää . . . Heti kun tarkoitus, arvo ja toivo häviävät ihmisen elämästä, hänen elämänsä alkaa sammua, hän alkaa kuolla.”

Tämä tunnustetaan nykyään jopa teollisuudessa. Eräässä kanadalaisessa raportissa, joka koski työstä poissaoloa, sanottiin:

”Ihmiset etsivät tarkoitusta elämäänsä eivätkä tyydy enää olemaan merkityksettömiä persoonattomia rattaita yhteiskunnan koneistossa.” – Atlas World Press Review.

⁵ Tämä auttaa selittämään sen, miksi monet rikkaat eivät ole todella tyytyväisiä. He kyllä syövät ja nukkuvat, heillä on perhe ja he nauttivat joistakin elämän iloista ja mukavuuksista. Mutta heistä saattaa tuntua siltä, että samaa voitaisiin sanoa monista eläimistä. Elämässä täytyy olla jotakin muuta.

⁶ Pitkä elämäkään ei ole vastaus. Monet iäkkäät tietävät kokemuksesta, että pitkä elinikä ilman aikaansaamisen tai tarpeellisuuden tunnetta on ikävystyttävää. Oletko huomannut sen?

⁷ Iäkkäät eivät ole ainoita, joilla ei ole arvokasta syytä elää. Japanin Daito Bunka -yliopiston toimeenpanema tutkimus paljasti, että 1500:sta lukion oppilaasta 50 prosenttia tytöistä ja 34 prosenttia pojista oli jo harkinnut itsemurhaa. Miksi? Ensimmäinen esitetyistä syistä oli, että ”elämällä ei ole tarkoitusta”. Entä onko tilanne Euroopassa, Amerikassa ja Afrikassa paljoakaan erilainen? Itsemurhien lisääntyminen maailmanlaajuisesti osoittaa, että yhä useammat ihmiset ovat onnettomia ja ovat menettäneet toivonsa elämässään.

⁸ Me itse emme ehkä ole niin epätoivoisia. Saatamme havaita, että on mahdollista olla jossakin määrin onnellinen pulmistamme huolimatta. Emme silti voi paeta kysymystä: Onko elämällä todellista tarkoitusta? Miten voin olla pysyvästi onnellinen?

⁹ Vuosisatoja sitten eräs kuningas tutki monia elämän tavoitteita: perheen, rikkauksien ja koulutuksen hankkimista, hyvästä ruoasta nauttimista ja vaikuttavien rakennusten tekemistä. Tällaiset asiat kuulostavat ehkä miellyttäviltä. Hän kuitenkin havaitsi, että ne voivat tuoda mukanaan myös paljon vaivaa. Hän kysyi:

”Mitä saa ihminen kaikesta vaivannäöstänsä ja sydämensä pyrkimyksestä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla? Ovathan kaikki hänen päivänsä pelkkää tuskaa ja hänen työnsä surua, eikä yölläkään hänen sydämensä saa lepoa. Tämäkin on turhuutta.”a

¹⁰ Hän tähdensi sen turhuutta myöhemmin kuvaillessaan, mikä ihmistä odottaisi vain muutaman elinvuoden kuluttua: näön huononeminen, käsien ja jalkojen heikkous, hampaitten rappeutuminen tai hampaattomuus, unen häiriintyminen ja lopulta kuolema.b

¹¹ Vaikka meistä siis tuntuisikin siltä, että elämässä on jonkin verran onnellisuutta, niin meitä kaikkia askarruttavat hämmentävät kysymykset. Näin on erityisesti nykyään. Miksi? Toimittaja Vermont Royster mainitsi, että hieman yli 50 vuodessa ihmiset ovat suuresti lisänneet tietoaan ja teknisiä taitojaan, mutta sitten hän lisää:

”On kuitenkin omituista, että kun tarkastellaan ihmistä itseään, hänen pulmiaan ja hänen paikkaansa kaikkeudessa, niin olemme tuskin pitemmällä kuin silloin, kun aika alkoi. Ratkaistavanamme ovat yhä kysymykset: keitä me olemme ja miksi me olemme ja minne olemme menossa?” – Science Digest.

¹² Voitaisiin tietysti vain yrittää sivuuttaa sellaiset kysymykset ja ’nauttia elämästä’. On tietenkin monia tapoja saada mielihyvää elämästä huolimatta sen pulmista. Mutta ei ole realistista elää pelkissä kuvitelmissa.c Elämällämme olisi todellista merkitystä ja perusteet onnellisuuteen, jos me voisimme alkaa ymmärtää, ”keitä me olemme ja miksi me olemme ja minne olemme menossa”. Voimmeko ymmärtää sen?

¹³ Vakavat ajattelijat ovat usein tulleet siihen johtopäätökseen, että vastaukset riippuvat perustavaa laatua olevasta kysymyksestä: ’Onko Jumalaa olemassa?’ Jos on olemassa Jumala, on järkevää, että hän tietäisi mistä me tulimme, miksi me olemme täällä ja minne me olemme menossa. Hän tietäisi myös sen, miksi on pahuutta, loppuuko se ja jos loppuu, niin milloin. Hän tietäisi myös sen, mitä me voimme tehdä saadaksemme elämämme onnellisemmaksi ja merkityksellisemmäksi. Siispä: ’Onko Jumalaa olemassa?’

[Alaviitteet]

[Tutkistelukysymykset]

Mitä tarvitaan, jotta elämässä voisi olla onnellinen? (1–10)

Mitkä elämää koskevat kysymykset ovat meidän edessämme, ja miten usko Jumalaan liittyy tähän? (11–13)

[Tekstiruutu s. 7]

’ONKO ELÄMÄ ELÄMISEN ARVOISTA?’

Michele, eräs ranskalaisnainen, kertoo hylänneensä kodin ja yhdyskunnan ”paetakseen ulkokultaisesta maailmasta ja ympärilläni olevien aiheuttamasta pettymyksestä”. Sitten . . .

”Sekaannuin moraalittomuuteen, huumeisiin ja vaaralliseen seuraan. Poliisi ja Interpol jahtasivat minua. Olin aivan vähältä joutua valkoisen orjakaupan uhriksi. Matkustaessani paikasta paikkaan etsien selitystä olemassaoloomme jouduin kosketuksiin eri lahkojen kanssa. Mutta elämä ei tuntunut elämisen arvoiselta. Tunsin itseni hyödyttömäksi ja ajattelin vain kuolemaa.”

[Tekstiruutu s. 9]

HÄMMENTYNYT MIES

Eräs japanilainen Yamamoto-niminen mies kertoo:

”Valmistautuessani korkeakoulun pääsykokeisiin muutamia vuosia sitten käytin paljon aikaani elämän merkityksen ja tarkoituksen miettimiseen. Mitä enemmän tutkin filosofiaa käsitteleviä kirjoja, sitä pettyneempi olin. Läpäistyäni kokeeni liityin poliittiseen puolueeseen. Mutta nähdessäni kaiken pahuuden ympärilläni aloin jälleen kysyä: ’Mikä on elämän tarkoitus?’”

Hän ei löytänyt tyydyttäviä vastauksia ihmisten filosofioista, jotka eivät selvästikään ole ratkaisseet ihmiskunnan ongelmia. Hänen historiantutkimuksensakaan tai hänen kokemuksensa politiikasta eivät osoittaneet minkään ihmishallituksen olevan vastaus. Ihmiset ovat kokeilleet kaikenlaisia hallituksia, mutta silti kysymys elämän tarkoituksesta on yhä jäljellä. Japanilainen mies lisää:

”Aloin elää nautintoja tavoittelevaa elämää puoliksi pelkästä epätoivosta. Mutta tajusin pian sen mielettömyyden. Lopulta tulin siihen johtopäätökseen, että vastaus minua pitkään askarruttaneeseen kysymykseen elämän syystä tai tarkoituksesta riippui siitä, onko Jumalaa olemassa vai ei.”

[Kokosivun kuva s. 4]