Laulu 102
Ylösnousemuksen riemu
1. Haudassa nyt nukkuu
kuollut Lasarus.
Murhe sisarten on:
’Missä pelastus?
Jeesus ehtinyt ei
tänne saapumaan,
veljemme ei silloin
oisi kuollutkaan.’
Silloin Kristus saapuu,
hän on pelastus,
huutaa nukkuvalle:
’Nouse, Lasarus!’
Käärinliinoissaankin
kuollut tottelee.
Ystäväinsä joukko
tästä riemuitsee.
2. Vapautuksen hetken
luultiin tulevan.
Mutta Jeesus nukkui
uneen kuoleman.
Murhemielin hautaan
Jeesus laskettiin,
seuraajansa jäivät
synkkiin murheisiin.
Haades vankinaan ei
häntä pitää saa,
sieltä Jehova pian
hänet vapauttaa!
Riemu täyttää mielet:
Kristus noussut on!
Kuoleman hän murskaa
käyden voittohon.
3. Lapset Aadamin on
vailla elämää.
Mutta Kristus Jeesus
kuolleet herättää.
’Nouskaa ylös, kuolleet!’
pian hän julistaa,
’elämästä jälleen
kaikki nauttikaa!’
Vanhurskaaksi silloin
Korkein tuomitsee
sellaisen, ken aina
häntä tottelee.
Kirjaan elämän myös
nimi painetaan
niiden, jotka saavat
paratiisimaan.