Jehova kokoaa ja varustaa kansansa työhön

Vuosisatojen kuluessa luopumus levisi kaikkialle maailmaan. Monilla kirkkokunnilla oli joitakin Raamatun opetuksia, mutta pääasiassa ne noudattivat ihmisten perinteitä ja monia tapoja, joilla oli pakanalliset juuret. Kristuksen paluuta koskevat odotukset sysättiin yleensä taka-alalle. – Vrt. Matteus 13:​24–30, 37–43.

Jeesus oli kuitenkin kehottanut pysymään valveilla paluunsa suhteen! Alleghenyssä Pennsylvanian osavaltiossa Yhdysvalloissa oli eräs ihmisryhmä, joka teki näin. 1870-luvun alussa Charles Taze Russell alkoi joidenkuiden ystäviensä kanssa tehdä eri uskontokuntien opetuksesta riippumatonta perusteellista tutkimusta siitä, mitä Raamattu sanoo Kristuksen paluusta. He alkoivat tutkia myös sitä, mikä on totuus monista muista Raamatun perusopetuksista. Tästä alkoi Jehovan todistajien nykyinen toiminta. – Matteus 24:42.

Tämä ryhmä alkoi ymmärtää, että kolminaisuusoppi ei ole raamatullinen. Sen sijaan Jehova yksin on kaikkivaltias Jumala ja Luoja, Jeesus Kristus on Hänen ensimmäinen luomuksensa ja ainosyntyinen Poikansa, ja pyhä henki ei ole persoona vaan Jumalan näkymätön vaikuttava voima. Tämä ryhmä ymmärsi, että sielu ei ole kuolematon vaan kuolevainen, että kuolleiden toivo perustuu ylösnousemukseen ja ettei katumattomien pahantekijöiden rangaistus ole ikuinen kidutus vaan hävitys.

Se että Jeesus antoi elämänsä lunnaiksi ihmiskunnan puolesta, nähtiin yhdeksi Raamatun perusopetukseksi. Maan päältä lunastetaan ensin 144000 miestä ja naista, joita on valittu ensimmäiseltä vuosisadalta aina meidän aikaamme saakka ja jotka saavat olla Kristuksen perijätovereita taivaallisessa Valtakunnassa. Sen jälkeen miljardit ihmiset, joista suurin osa on kuolleista herätettyjä, saavuttavat Jeesuksen lunnaiden perusteella inhimillisen täydellisyyden odotteenaan ikuinen elämä maan päällä Valtakunnan hallinnon alaisuudessa.

Russell tovereineen näki myös, että Kristuksen läsnäolon oli määrä tapahtua näkymättömänä, hengessä. Pakanain aikojen, jonka ajanjakson kuluessa mikään maanpäällinen hallitus ei edustaisi Jumalan suvereenisuutta, oli määrä päättyä vuonna 1914. Silloin Jumalan valtakunta perustettaisiin taivaassa. Näistä opetuksista Jehovan todistajat tunnetaan myös nykyään.

Russell ja hänen toverinsa julistivat näitä totuuksia laajalti puheiden ja painotuotteiden välityksellä. Heinäkuussa 1879 Russell alkoi julkaista ”Siionin Vartiotornia” (joka tunnetaan nyt nimellä Vartiotorni). Hän päätti, että raamatuntutkijoiden saarnaamistoiminta tulisi rahoittaa täysin vapaaehtoisin lahjoituksin ja ettei mitään kolehteja kerättäisi. Uskovat levittäisivät sanomaa myös maksutta ja vapaaehtoisesti. Russell itse antoi lahjoituksia niistä varoista, jotka hän oli tuohon aikaan mennessä saanut liiketoiminnastaan.

Yhteen kokoontuneet raamatuntutkijat muodostivat luokkia, kuten heidän seurakuntiaan tuohon aikaan nimitettiin. He kokoontuivat jopa kolme kertaa viikossa puheisiin, raamatuntutkisteluihin ja todistuskokouksiin. He äänestivät säännöllisesti vastuullisia miehiä vanhimmiksi johtamaan luokkia niiden hengellisessä toiminnassa.

Vuonna 1884 rekisteröitiin Siionin Vartiotornin traktaattiseura ei-kaupallisena yhdistyksenä Pennsylvaniassa. Tuolle seuralle oli määrä joka vuosi valita presidentti. Se oli laillinen väline raamatullisen opetustyön suorittamiseksi, eikä se ollut riippuvainen kenenkään yksilön elämästä. Charles T. Russell valittiin presidentiksi, ja hänen toimistoaan pidettiin päätoimistona.

Ryhdyttiin suuriin ponnisteluihin työn ulottamiseksi muihin maihin. Se saavutti Kanadan ja Englannin 1880-luvun alussa. Vuonna 1891 Russell teki matkan Eurooppaan ja Lähi-itään saadakseen selville, miten totuuden leviämistä sinne voitaisiin edistää. 1900-luvun alussa Seuran haaratoimistoja perustettiin Englantiin, Saksaan ja Australiaan.

Vartiotorni-seuran päätoimisto siirrettiin vuonna 1909 Brooklyniin New Yorkiin saarnaamistyön edistämiseksi kansainvälisessä mitassa. Tuli tarpeelliseksi muodostaa toinen New Yorkin osavaltion lakien alainen yhdistys, joka tunnetaan nyt New Yorkissa perustettuna Vartiotornin raamattu- ja traktaattiseurana. Vuonna 1914 perustettiin Lontoossa Kansainvälinen Raamatuntutkijain Seura, jonka oli määrä edistää raamatuntutkijain toimintaa Brittiläisen kansainyhteisön alueella. Nykyään Vartiotorni-seuran tarkoituksia palvelee noin 70 laillista yhdistystä ja seuraa monissa maissa ympäri maapallon. Ne kaikki ovat filantrooppisia (ihmisystävällisiä) järjestöjä, joiden toimintaa tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin ja vapaaehtoisella työllä.

Vuonna 1916 Charles Taze Russell kuoli, ja häntä seurasi Vartiotorni-seuran presidenttinä Joseph Franklin Rutherford. Ensimmäisen maailmansodan loppuvuosina raamatuntutkijoita koeteltiin ankarasti. Heitä vainottiin ja lopulta Yhdysvalloissa sijainneen Seuran päätoimiston kahdeksan vastuullista veljeä vangittiin epäoikeudenmukaisesti. Raamatuntutkijoiden työ näytti olevan vaarassa. Vuonna 1919 nämä veljet kuitenkin vapautettiin ja puhdistettiin syytteistä. Saarnaamistyö alkoi nyt suuresti laajeta.

Voideltujen kristittyjen raamatuntutkijoiden yhtynyt joukko antoi Seuran päätoimiston välityksellä jatkuvasti hengellistä ruokaa oikeaan aikaan kaikille järjestön yhteydessä oleville yksilöille. Samoin kuin voideltujen kristittyjen seurakunta muodosti ensimmäisellä vuosisadalla Jeesuksen mainitseman ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan”, samoin vihkiytyneiden raamatuntutkijoiden voideltu joukko, joka ahkeroi Valtakunnan työssä, muodostaa meidän aikamme ”uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -⁠luokan. Kun Jeesus tuli tarkastamaan seurakuntaa, hän havaitsi tämän luokan antavan ruokaa huonekuntaan kuuluvalle palvelusväelle; niinpä hän asetti sen kaiken omaisuutensa hoitajaksi. – Matteus 24:​45–47; Luukas 12:​42.

Pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen nähtiin selvästi, että Kristuksen Jeesuksen hallinnassa oleva Jumalan valtakunta oli perustettu taivaissa vuonna 1914. Siksi seuraavat Jeesuksen sanat saattoivat nyt täysin täyttyä: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” Joseph F. Rutherford otti aloitteen saattaakseen tämän Valtakunnan sanoman yhä useampien ihmisten saataville. – Matteus 24:​14.

Varmistaakseen raamatullisen kirjallisuuden jatkuvan tuotannon mahdollisimman alhaisin kustannuksin Seura päätti ryhtyä itse painamaan vapaaehtoisten vihkiytyneiden miesten voimin. Kaikkia raamatuntutkijoita kannustettiin osallistumaan säännöllisesti Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiseen. Monissa maissa esitettiin raamatullisia puheita radion välityksellä.

Ennen vuotta 1918 raamatuntutkijat ymmärsivät saarnaamisensa tarkoituksen olevan koota loput niistä, jotka valittaisiin olemaan Kristuksen Jeesuksen kanssa taivaassa, ja varoittaa maailmaa Jumalan tulevasta tuomiosta. Silloin ei ajateltu paljoakaan niiden kokoamista, jotka säilyisivät elossa nykyisen pahan järjestelmän lopusta ja saisivat elää maan päällä. Sitten vuodesta 1918 lähtien esitettiin laajalti puhetta ”Miljoonat, jotka nyt elävät, eivät kuole koskaan”.

Vuonna 1923 ymmärrettiin Matteuksen 25:​31–46:ssa esitetyn lampaita ja vuohia koskevan Jeesuksen kuvauksen tutkimisen perusteella, että myös ne ennen Harmagedonia elävät vanhurskasmieliset ihmiset, jotka eivät ole ehdolla taivaalliseen Valtakuntaan, voisivat saada Jumalan hyväksymyksen ja säilyä elossa Harmagedonista. Vuonna 1935 lisätutkimus osoitti, että nämä lampaankaltaiset ihmiset muodostavat Ilmestyksen 7:​9–17:ssä kuvaillun suuren joukon, johon kuuluu lukematon määrä ihmisiä. Heidät koottaisiin kaikkien kansojen keskuudesta, ja heillä olisi odote säilyä elossa suuressa ahdistuksessa ja saada ikuinen elämä maan päällä. Tämä ymmärrys antoi paljon lisäpontta saarnaamistyölle. – Johannes 10:​16.

Vuonna 1931 raamatuntutkijat ottivat itselleen nimen Jehovan todistajat. Sitä ennen heidät tunnettiin raamatuntutkijoina, Kansainvälisinä raamatuntutkijoina jne. Heitä nimiteltiin myös russelilaisiksi. Mikään näistä nimistä ei ollut heille sopiva. Vaikka nimi ”kristitty”, joka annettiin Jumalan sallimuksesta Jeesuksen opetuslapsille ensimmäisellä vuosisadalla, soveltui varmasti heihin, sitä käyttivät myös monet sellaiset ryhmät, jotka pitivät kiinni vääristä opetuksista. Erottuakseen miljoonista nimikristityistä Kristuksen tosi seuraajilla pitäisi tänä aikana olla nimi, jolla heidät voitaisiin selvästi tunnistaa.

Raamattua tarkasteltaessa kävi selväksi, että aivan samoin kuin Jehova oli kutsunut kansaansa Israeliin kuuluvia todistajikseen, samoin niitä ihmisiä, jotka kuuluisivat hänen kansaansa asiainjärjestelmän päättymisen aikana ja jotka olisivat vihkiytyneitä ja tekisivät hänen nimeään ja tarkoitustaan tunnetuksi, tulisi aivan oikein kutsua Jehovan todistajiksi. Tämä nimi on selvästi erottanut Jehovan kristityt tosi palvojat kaikista muista, jotka väittävät nykyään olevansa kristittyjä. – Psalmi 83:​19, UM; Jesaja 43:​10–12.

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1942 Joseph F. Rutherford kuoli, ja Nathan H. Knorr seurasi häntä Vartiotorni-seuran presidentiksi. Profetioista nähtiin nyt selvästi, että sotaa seuraisi suhteellisen rauhan ja vapauden aikakausi, joka mahdollistaisi saarnaamistyön suuren kasvun ennen tämän järjestelmän loppua. Helmikuussa 1943 perustettiin Vartiotornin Raamattukoulu Gilead kokoajanpalvelijoiden valmentamiseksi lähetystyöhön ulkomaille. Myöhemmin tuona vuonna Jehovan todistajien viikoittaisiin kokouksiin lisättiin erityinen valmennusohjelma evankeliuminpalvelusta varten.

Vuonna 1950 Seura alkoi julkaista nykyenglanniksi Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen osia, jotka oli käännetty alkukielistä. Tämä täsmällisesti käännetty selkeäkielinen Raamattu, jota Seura on valmistanut alhaisin kustannuksin omissa painoissaan, on ollut suureksi avuksi saarnaamistyössä. Tähän mennessä sitä on painettu 11 kielellä yli 40 miljoonaa kappaletta.

Vuoden 1985 lopussa saarnaamistyöhön osallistui yli kolme miljoonaa Jehovan todistajaa useammassa kuin 200 maassa ja meren saaressa. Kristuksen kuoleman muistonvietossa, jossa oli enemmän ihmisiä kuin missään muussa Jehovan todistajien 49716 seurakunnan vuonna 1985 järjestämässä kokouksessa, oli läsnä kaikkiaan 7792109 henkeä.

Se että Jumala todella käyttää Jehovan todistajia, nähdään siitä, että he jatkuvasti ahkeroivat hänen palveluksessaan, säilyttävät maailmanlaajuisen ykseytensä, kannattavat innokkaasti Jehovan nimeä ja saarnaavat hänen Valtakuntaansa, pitävät kiinni puhtaista moraalimittapuista, hyväksyvät koko Raamatun Jumalan erehtymättömäksi sanaksi ja pysyvät vapaina taikauskosta ja spiritismistä.

Seuraavilla sivuilla osoitetaan, miten sinä voit hyötyä tästä Jumalan tosi palvonnan ennallistamisesta.

• Minkä keskeisten Raamatun opetusten perusteella raamatuntutkijat erottuivat eri kirkkokunnista?

• Miten raamatuntutkijain järjestö kehittyi vuoteen 1918 mennessä?

• Miten voidaan sanoa, että näiden voideltujen raamatuntutkijoiden joukko muodosti Matteuksen 24:​45–47:ssä mainitun ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan”?

• Mikä Jumalan tarkoitusta koskeva ymmärrys antoi paljon pontta saarnaamistyön kasvulle?

• Mikä on nimen Jehovan todistajat tarkoitus?

• Mikä osoittaa, että Jumala todella käyttää Jehovan todistajia?

[Kuvat s. 8]

C. T. Russell vuonna 1879

”Siionin Vartiotorni”, heinäkuun 1879 numero

Raamatuntutkijain varhainen ryhmä, Pittsburgh, Yhdysvallat

[Kuvat s. 9]

Päätoimisto 1889–1909, Pittsburgh, Yhdysvallat

Päätoimisto 1909–1918, Brooklyn, New York

Päätoimiston asuinrakennus 1909–1926, Brooklyn, New York

[Kuvat s. 10]

Jehovan todistajien maailmankeskus, Brooklyn, New York, Yhdysvallat

Ylhäällä vasemmalla: toimistorakennuksia

Ylhäällä oikealla: asuinrakennuksia

Alhaalla vasemmalla: painorakennuksia

Alhaalla oikealla: postituskeskus

[Kuvat s. 11]

J. F. Rutherfordin puheen radiointi

Vartiotorni-seuran ensimmäinen rotaatiopainokone; sitä käyttivät vapaaehtoiset työntekijät

Raamatun Uuden maailman käännös, joka on nyt julkaistu 11 kielellä