Kahdeskymmenesseitsemäs luku
Jehova siunaa puhdasta palvontaa
1. Mitä teemoja nostetaan esiin ja mihin kysymyksiin vastataan Jesajan kirjan viimeisessä luvussa?
JESAJAN kirjan viimeisessä luvussa huipennetaan vaikuttavalla tavalla jotkin tämän profeetallisen kirjan huomattavista teemoista ja vastataan tärkeisiin kysymyksiin. Esiin nostettavien teemojen joukossa ovat Jehovan ylevyys, hänen vihansa ulkokultaisuutta kohtaan, hänen vakaa tarkoituksensa rangaista jumalattomia sekä hänen rakkautensa ja kiinnostuksensa uskollisia kohtaan. Lisäksi vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mikä erottaa tosi palvonnan väärästä? Miten voimme olla varmoja siitä, että Jehova rankaisee ulkokullattuja, jotka tekeytyvät pyhiksi mutta samalla sortavat Jumalan kansaa? Ja miten Jehova siunaa niitä, jotka pysyvät hänelle uskollisina?
Puhtaan palvonnan avain
2. Mitä Jehova julistaa suuruudestaan, ja mihin tämä julistus ei viittaa?
2 Aluksi ennustuksessa tähdennetään Jehovan suuruutta: ”Näin on Jehova sanonut: ’Taivaat ovat minun valtaistuimeni, ja maa on minun jalkojeni alusta. Missä sitten on se huone, jonka te voitte rakentaa minulle, ja missä sitten on paikka lepopaikaksi minulle?’” (Jesaja 66:1.) Jotkut uskovat, että profeetta yrittää tässä lannistaa juutalaisia, niin että nämä eivät rakentaisi uudelleen temppeliä Jehovalle, kun kansakunta palautetaan kotimaahansa. Asia ei ole näin. Jehova itse käskee rakentamaan temppelin uudelleen (Esra 1:1–6; Jesaja 60:13; Haggai 1:7, 8). Mitä tämä kohta sitten tarkoittaa?
3. Miksi maapalloa on sopivaa sanoa Jehovan ”jalkojen alustaksi”?
3 Ensin voitaisiin pohtia sitä, miksi maapalloa sanotaan Jehovan ”jalkojen alustaksi”. Tämä ei ole halventava ilmaus. Kaikista maailmankaikkeuden miljardeista taivaankappaleista vain maasta käytetään tätä erityistä nimitystä. Planeettamme tulee olemaan aina ainutlaatuinen, sillä juuri täällä Jehovan ainosyntyinen Poika maksoi lunnaat ja juuri täällä Jehova saattaa messiaanisen Valtakunnan välityksellä kunniaan suvereeniutensa. Miten sopivaa onkaan, että maapalloa sanotaan Jehovan jalkojen alustaksi! Kuningas saattaisi käyttää jonkinlaista alustaa noustessaan korkealle valtaistuimelleen ja pitää sitä sitten jalkojensa lepopaikkana.
4. a) Miksei mikään maanpäällinen rakennus voi toimia Jehova Jumalan lepopaikkana? b) Mitä tarkoitetaan ilmauksella ”tämä kaikki”, ja mitä meidän on pääteltävä Jehovan palvomisesta?
4 Kuningas ei tietenkään asuisi jalkojensa alustalla, eikä Jehovakaan asu maan päällä. Hänhän ei mahdu edes valtaviin fyysisiin taivaisiin! Vielä vähemmän Jehova mahtuisi pelkkään maanpäälliseen rakennukseen, niin että se voisi palvella kirjaimellisesti hänen huoneenaan. (1. Kuninkaiden kirja 8:27.) Jehovan valtaistuin ja hänen lepopaikkansa sijaitsevat henkimaailmassa, jota Jesajan 66:1:ssä tarkoitetaan ”taivailla”. Asia tulee täysin selväksi seuraavassa jakeessa: ”’Minun kätenihän on tehnyt tämän kaiken, niin että tämä kaikki tuli olemaan’, lausuu Jehova.” (Jesaja 66:2a.) Kuvittele, että Jehova piirtäisi kädellään laajan kaaren näyttäessään ”tätä kaikkea” – kaikkea taivaassa ja maan päällä (Jesaja 40:26; Ilmestys 10:6). Kaikkeuden Suurena Luojana hän ansaitsee enemmän kuin vain hänelle vihityn rakennuksen. Hän ansaitsee enemmän kuin vain ulkonaista palvontaa.
5. Miten osoitamme olevamme ’ahdistettuja ja hengeltämme murtuneita’?
5 Miten Kaikkeuden Suvereenia pitää palvoa? Hän itse kertoo sen: ”Minä katson sen puoleen, joka on ahdistettu ja hengeltään murtunut ja joka vapisee sanani edessä.” (Jesaja 66:2b.) Puhtaan palvonnan kannalta on olennaista, että palvojalla on oikea sydämen asenne (Ilmestys 4:11). Jehovan palvojan on oltava ”ahdistettu ja hengeltään murtunut”. Haluaako Jehova siis meidän olevan onnettomia? Ei, hän on ”onnellinen Jumala”, ja hän haluaa palvojiensakin olevan onnellisia (1. Timoteukselle 1:11; Filippiläisille 4:4). Me kaikki kuitenkin teemme alinomaa syntiä, eikä meidän pitäisi suhtautua synteihimme kevyesti. Meidän tulee olla niiden vuoksi ’ahdistettuja’, murheellisia, koska emme kykene täyttämään Jehovan vanhurskaita normeja (Psalmit 51:17). Meidän on osoitettava olevamme ’hengeltämme murtuneita’ katumalla syntejämme, taistelemalla syntisiä taipumuksiamme vastaan ja rukoilemalla Jehovan anteeksiantoa. (Luukas 11:4; 1. Johanneksen kirje 1:8–10.)
6. Missä mielessä tosi palvojien tulee ’vapista Jumalan sanan edessä’?
6 Lisäksi Jehova katsoo niiden puoleen, jotka ’vapisevat hänen sanansa edessä’. Haluaako Jehova siis meidän vapisevan pelosta aina kun luemme hänen julistuksiaan? Ei, vaan hän haluaa meidän suhtautuvan hyvin kunnioittavasti siihen, mitä hän sanoo. Etsimme vilpittömästi hänen neuvojaan ja annamme niiden opastaa kaikissa elämämme asioissa (Psalmit 119:105). Voimme ’vapista’ myös kavahtamalla jo pelkkää ajatustakin siitä, että olisimme tottelemattomia Jumalalle, turmelisimme hänen totuuttaan ihmisten perinteillä tai suhtautuisimme siihen kevyesti. Tällainen nöyryys on välttämätöntä tosi palvonnassa – mutta se on valitettavasti harvinaista nykymaailmassa.
Jehova vihaa ulkokultaista palvontaa
7, 8. Miten Jehova suhtautuu uskonnollisten ulkokullattujen muodolliseen palvontaan?
7 Ajatellessaan maanmiehiään Jesaja on varsin hyvin selvillä siitä, että vain harvoilla on sellainen mielenlaatu, jota Jehova etsii palvojistaan. Siksi luopio-Jerusalem ansaitsee lähestyvän tuomionsa. Huomaa, miten Jehova suhtautuu siellä harjoitettavaan palvontaan: ”Joka teurastaa sonnin, on kuin se, joka lyö miehen maahan. Joka uhraa lampaan, on kuin se, joka taittaa koiralta niskan. Joka uhraa lahjan – sian verta! Joka esittää suitsutuspihkaa muistouhriksi, on kuin se, joka lausuu siunauksen maagisin sanoin. He ovat myös niitä, jotka ovat valinneet omat tiensä, ja heidän sielunsa on mieltynyt heidän iljetyksiinsä.” (Jesaja 66:3.)
8 Nämä sanat tuovat mieleen sen, mitä Jehova sanoo Jesajan kirjan ensimmäisessä luvussa. Siinä Jehova ei ainoastaan ilmoita omapäiselle kansalleen, että heidän muodolliset palvontatekonsa eivät miellyttäneet häntä, vaan ilmaisi, että ne todellisuudessa voimistivat hänen vanhurskasta suuttumustaan, koska nuo palvojat olivat ulkokultaisia (Jesaja 1:11–17). Vastaavasti Jehova vertaa nyt heidän uhrejaan inhottaviin rikoksiin. Se, että he uhrasivat kalliin sonnin, lepytti Jehovaa yhtä vähän kuin jos he murhaisivat ihmisen! Toisia uhreja verrataan koiran tai sian uhraamiseen. Nämä eläimet olivat Mooseksen lain alaisuudessa epäpuhtaita ja taatusti sopimattomia uhreiksi (3. Mooseksen kirja 11:7, 27). Jättääkö Jehova tällaisen uskonnollisen ulkokultaisuuden rankaisematta?
9. Miten useimmat juutalaiset ovat suhtautuneet niihin muistutuksiin, joita Jehova on antanut Jesajan välityksellä, ja mikä tulee olemaan väistämätön seuraus?
9 Nyt Jehova sanoo: ”Minä puolestani valitsen tavat, joilla heitä kohdellaan pahoin, ja minä saatan heidän päälleen sen, mikä heitä pelottaa, sillä kun minä kutsuin, kukaan ei vastannut, minä puhuin, mutta kukaan ei kuunnellut, ja he tekivät sitä, mikä oli pahaa silmissäni, ja valitsivat sen, mihin en mieltynyt.” (Jesaja 66:4.) Jesaja kykenee epäilemättä esittämään nämä sanat vakaumuksellisesti. Monien vuosien ajan hän on Jehovan välikappaleena ’kutsunut’ Hänen kansaansa ja ’puhunut’ sille. Profeetta tietää liiankin hyvin, että kukaan ei ole yleensä kuunnellut. Koska he ovat tehneet sitä, mikä on pahaa, rangaistus on väistämätön. Jehova valitsee luopiokansansa rangaistuksen ja saattaa sen päälle pelottavia tapahtumia.
10. Mitä Jehovan tapa kohdella Juudaa kertoo meille hänen suhtautumisestaan kristikuntaan?
10 Nykyinen kristikuntakin on harjoittanut sellaista, mihin Jehova ei mielly. Sen kirkoissa kukoistaa epäjumalanpalvelus, sen saarnastuoleista ylistetään epäraamatullisia filosofioita ja perinteitä, ja poliittisen vallan tavoittelu on syössyt sen yhä syvemmälle hengellisesti avionrikkoiseen suhteeseen maailman kansojen kanssa (Markus 7:13; Ilmestys 18:4, 5, 9). Kristikunnalle käy vääjäämättä samoin kuin muinaiselle Jerusalemillekin: sitä kohtaa ansaittu rangaistus – se, mikä pelottaa. Sitä rangaistaan varmasti muun muassa sen johdosta, miten se on kohdellut Jumalan kansaa.
11. a) Mikä lisää luopioiden syntisyyttä Jesajan päivinä? b) Missä mielessä Jesajan aikalaiset sulkevat uskolliset yhteydestään ’Jumalan nimen tähden’?
11 Jesaja jatkaa: ”Kuulkaa Jehovan sana, te jotka vapisette hänen sanansa edessä: ’Veljenne, jotka vihaavat teitä, jotka sulkevat teidät yhteydestään minun nimeni tähden, sanoivat: ”Olkoon Jehova kirkastettu!” Hänen on myös näyttäydyttävä teidän iloitessanne, ja heidäthän saatetaan häpeään.’” (Jesaja 66:5.) Jumala on velvoittanut Jesajan ”veljiä”, maanmiehiä, edustamaan häntä itseään ja alistumaan hänen suvereeniuteensa. Se että he eivät ole tehneet niin, on todella vakava synti. Mutta heidän syntisyyttään lisää se, että he vihaavat niitä, jotka ovat uskollisia ja nöyriä, esimerkiksi Jesajaa. Nuo luopiot vihaavat uskollisia ja sulkevat heidät yhteydestään, koska nämä edustavat Jehova Jumalaa totuudenmukaisesti. Tässä mielessä yhteydestä sulkeminen tapahtuu ’Jumalan nimen tähden’. Samalla nuo Jehovan väärät palvelijat väittävät edustavansa häntä ja käyttävät hurskastellen sellaisia uskonnollisilta kuulostavia ilmauksia kuin ”Olkoon Jehova kirkastettu!”a
12. Mitä esimerkkejä voitaisiin mainita siitä, että uskonnolliset ulkokullatut ovat vainonneet Jehovan uskollisia palvelijoita?
12 Väärän uskonnon viha puhtaan palvonnan kannattajia kohtaan ei ole uutta. Se täyttää osaltaan 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssä olevan ennustuksen, joka koskee Saatanan siemenen ja Jumalan vaimon Siemenen välistä pitkäaikaista vihamielisyyttä. Jeesus sanoi voidelluille seuraajilleen ensimmäisellä vuosisadalla, että hekin kärsisivät maanmiestensä käsissä: heitä suljettaisiin pois synagogista ja vainottaisiin, jopa tapettaisiin (Johannes 16:2). Entä nykyaikana? ”Viimeisten päivien” alussa Jumalan kansa havaitsi, että samanlainen vaino oli edessä (2. Timoteukselle 3:1). Vuonna 1914 Vartiotorni lainasi Jesajan 66:5:tä ja sanoi: ”Melkein kaikki Jumalan kansan vainot ovat tulleet sen kristinuskoa tunnustavilta uskovilta veljiltä.” Samassa kirjoituksessa sanottiin myös: ”Ei ole lainkaan varmaa, etteivätkö he meidän aikanamme saattaisi mennä äärimmäisyyksiinkin – tappamalla yhteiskunnallisesti, kirkollisesti, ehkäpä ruumiillisestikin.” Miten paikkansa pitäviksi nuo sanat osoittautuivatkaan! Pian niiden julkaisemisen jälkeen papiston yllyttämä vaino yltyi äärimmilleen ensimmäisen maailmansodan aikana. Mutta kristikunta saatettaisiin häpeään, kuten oli ennustettu. Miten?
Nopea, yllättävä ennallistus
13. Mikä on ”metelin ääni kaupungista” ensimmäisessä täyttymyksessä?
13 Jesaja profetoi: ”Metelin ääni kaupungista, ääni temppelistä! Se on Jehovan ääni: hän maksaa vihollisilleen ansion mukaan.” (Jesaja 66:6.) ”Kaupunki” on ensimmäisessä täyttymyksessä Jerusalem, missä Jehovan temppeli sijaitsee. ”Metelin ääni” viittaa sodan melskeeseen, joka kuuluu kaupungista, kun maahan tunkeutuneet Babylonian sotajoukot hyökkäävät sen kimppuun vuonna 607 eaa. Entä nykyinen täyttymys?
14. a) Mitä Malakia ennusti Jehovan tulosta temppeliinsä? b) Mitä Hesekielin mukaan tapahtui, kun Jehova tuli temppeliinsä? c) Milloin Jehova ja Jeesus tarkastivat hengellisen temppelin, ja miten se vaikutti niihin, jotka väittivät edustavansa puhdasta palvontaa?
14 Nämä Jesajan kirjan sanat sopivat yhteen niiden profeetallisten sanojen kanssa, jotka ovat Hesekielin 43:4, 6–9:ssä ja Malakian 3:1–5:ssä. Sekä Hesekiel että Malakia ennustivat ajasta, jolloin Jehova Jumala tulee temppeliinsä. Malakian ennustus osoittaa, että Jehova tulee tarkastamaan puhtaan palvonnan huoneensa ja toimimaan Puhdistajana, joka hylkää ne, jotka esittävät hänet väärässä valossa. Hesekielin näyssä Jehovan kuvataan tulevan temppeliin ja vaativan kaiken sen poistamista, mikä liittyy moraalittomuuteen ja epäjumalanpalvelukseen.b Näiden ennustusten nykyisessä täyttymyksessä tapahtui vuonna 1918 hengellisessä mielessä jotain hyvin tärkeää, joka liittyi Jehovan palvontaan. Jehova ja Jeesus ilmeisesti tarkastivat kaikki ne, jotka väittivät edustavansa puhdasta palvontaa. Tuo tarkastus johti turmeltuneen kristikunnan lopulliseen hylkäämiseen. Kristuksen voidelluille seuraajille tarkastus merkitsi lyhyttä puhdistamisen aikaa, jota seurasi nopea hengellinen ennallistus vuonna 1919. (1. Pietarin kirje 4:17.)
15. Mikä syntymä ennustetaan, ja miten tämä täyttyy vuonna 537 eaa.?
15 Tätä ennallistusta kuvaillaan osuvasti Jesajan kirjan seuraavissa jakeissa: ”Ennen kuin nainen alkoi tuntea synnytyspolttoja, hän jo synnytti. Ennen kuin hänelle tulivat synnytyskivut, hän jo päästi kohdustaan poikalapsen. Kuka on kuullut tällaisesta? Kuka on nähnyt tällaista? Synnytetäänkö maa poltoin yhtenä päivänä? Tai syntyykö kansakunta yhdellä kertaa? Sillä Siion on saanut synnytyspoltot ja on myös synnyttänyt poikansa.” (Jesaja 66:7, 8.) Nämä sanat täyttyvät ensimmäisen kerran innostavalla tavalla Babylonin juutalaisissa pakkosiirtolaisissa. Siion eli Jerusalem kuvataan jälleen naiseksi, joka synnyttää, mutta tämä synnytys on todella epätavallinen! Se on niin nopea ja yllättävä, etteivät synnytyspoltot ehdi alkaa! Kuvaus on sattuva. Jumalan kansan uudelleen syntyminen erilliseksi kansakunnaksi vuonna 537 eaa. tapahtuu niin nopeasti ja yllättävästi, että se vaikuttaa ihmeeltä. Eihän siitä ajankohdasta, jolloin Kyyros vapauttaa juutalaiset vankeudesta, kulu kuin muutamia kuukausia, kun uskollinen jäännös on jo palannut kotimaahansa! Millainen vastakohta tämä onkaan niille tapahtumille, jotka johtivat alun perin Israelin kansakunnan syntymiseen! Vuonna 537 eaa. ei tarvitse anoa vastahakoiselta hallitsijalta vapautta, ei tarvitse paeta vihollisarmeijaa eikä tarvitse vaeltaa 40:tä vuotta erämaassa.
16. Mitä Siion kuvaa Jesajan 66:7, 8:n nykyisessä täyttymyksessä, ja miten sen jälkeläiset ovat syntyneet uudelleen?
16 Nykyisessä täyttymyksessä Siion edustaa ”naista”, Jehovan taivaallista vaimoa eli henkiolennoista koostuvaa taivaallista järjestöä. ”Nainen” iloitsi vuonna 1919 nähdessään, miten sen maanpäälliset voidellut pojat syntyivät järjestäytyneeksi kansaksi, ”kansakunnaksi”. Uudelleen syntyminen oli nopea ja yllättävä.c Vain muutamassa kuukaudessa voidellut siirtyivät ryhmänä kuoleman kaltaisesta toimettomuudesta tarmokkaaseen, aktiiviseen elämään ’maassaan’, Jumalan antamalla hengellisellä toiminta-alueellaan (Ilmestys 11:8–12). Vuoden 1919 syksyllä he ilmoittivat, että Vartiotornin lisäksi alettaisiin julkaista uutta aikakauslehteä. Tämä julkaisu nimeltä Kultainen Aika (nykyään Herätkää!) oli todiste siitä, että Jumalan kansa oli elpynyt ja järjestäytynyt uudelleen palvelukseen.
17. Miten Jehova vakuuttaa kansalleen, ettei mikään voi estää häntä toteuttamasta hengellistä Israelia koskevaa tarkoitustaan?
17 Mikään kaikkeudessa oleva voima ei voisi estää tätä hengellistä uudelleen syntymää. Tämä ilmaistaan eloisasti seuraavassa jakeessa: ”’Minäkö aiheuttaisin repeytymisen enkä saattaisi syntymään?’ sanoo Jehova. ’Tai saatanko minä syntymään ja aiheutankin sulkeutumisen?’ on Jumalasi sanonut.” (Jesaja 66:9.) Aivan niin kuin synnytystä ei voi pysäyttää, kun se on alkanut, niin ei hengellisenkään Israelin uudelleen syntymistä voitu estää, kun se oli alkanut. Vastustusta kylläkin on ollut, ja luultavasti se lisääntyy vastaisuudessa. Mutta vain Jehova voi pysäyttää sen, minkä hän on pannut alulle, eikä hän koskaan tee sitä! Miten Jehova kohtelee elpynyttä kansaansa?
Jehovan hellä huolenpito
18, 19. a) Millaista koskettavaa kuvausta Jehova käyttää, ja miten se soveltuu hänen pakkosiirtolaisuudessa olevaan kansaansa? b) Miten voideltu jäännös on nykyään hyötynyt rakkaudellisesta ravitsemisesta ja huolenpidosta?
18 Seuraavissa neljässä jakeessa kuvaillaan koskettavalla tavalla Jehovan hellää huolenpitoa. Ensin Jesaja sanoo: ”Iloitkaa Jerusalemin kanssa ja riemuitkaa hänen kanssaan, te kaikki häntä rakastavat. Riemuitkaa suuresti hänen kanssaan, te kaikki, jotka surette häntä, siksi että te tulette imemään ja tulette todella kylläisiksi hänen täyden lohdutuksensa rinnasta, siksi että te maistatte ja koette suurta iloa hänen kunniansa nisästä.” (Jesaja 66:10, 11.) Jehova käyttää tässä kuvauksena naista, joka hoivaa pienokaistaan. Kun nälkä kouristaa lapsen vatsaa, se parkuu herkeämättä. Mutta kun se pääsee lähelle äidin rintaa syömään, sen suru muuttuu onnelliseksi tyytyväisyydeksi. Samoin Babylonissa olevan uskollisen juutalaisjäännöksen suru muuttuu nopeasti onnellisuudeksi ja tyytyväisyydeksi, kun vapautuksen ja ennallistuksen aika koittaa. Se tulee riemuitsemaan. Jerusalem palautetaan kunniaan, kun se rakennetaan ja asutetaan uudelleen. Kaupungin kunnia puolestaan sulkee sen uskolliset asukkaat syliinsä. Heitä ravitaan jälleen hengellisesti aktiivisen papiston välityksellä (Hesekiel 44:15, 23).
19 Hengellistäkin Israelia siunattiin runsaalla hengellisellä ravinnolla vuoden 1919 ennallistuksen jälkeen. Siitä lähtien hengellistä ravintoa on virrannut tasaisesti ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” välityksellä (Matteus 24:45–47). Tämä on tosiaankin ollut lohdutuksen ja riemun aikaa voidellulle jäännökselle. Mutta on saatu muitakin siunauksia.
20. Miten Jerusalemia siunattiin ”tulvivalla purolla” menneisyydessä, ja miten sitä on siunattu tällä tavoin nykyään?
20 Ennustuksessa jatketaan: ”Näin on Jehova sanonut: ’Katso, minä ohjaan hänen luokseen rauhan niin kuin virran ja kansakuntien kunnian niin kuin tulvivan puron, ja te saatte varmasti imeä. Lonkalla teitä kannetaan, ja polvilla teitä hyväillään.’” (Jesaja 66:12.) Tässä mielikuvaan hoivaamisesta yhdistyy kuva vuolaina virtaavista siunauksista: ”virta” ja ”tulviva puro”. Jerusalemia ei siunata ainoastaan Jehovalta tulevalla runsaalla rauhalla vaan myös ”kansakuntien kunnialla”, joka virtaa Jumalan kansan luo ja osoittautuu sille siunaukseksi. Tämä merkitsee sitä, että Jehovan kansan luo tulvii kansakuntien ihmisiä (Haggai 2:7). Muinaisessa täyttymyksessä Israeliin liittyi koko joukko kansakuntien ihmisiä, ja heistä tuli juutalaiskäännynnäisiä. Meidän aikanamme on kuitenkin nähty paljon suurempi täyttymys, kun ”suuri joukko – – kaikista kansakunnista ja heimoista ja kansoista ja kielistä” – varsinainen ihmisten tulva – on tullut hengellisten juutalaisten jäännöksen yhteyteen (Ilmestys 7:9; Sakarja 8:23).
21. Millaisesta lohdutuksesta ennustetaan vetoavan kielikuvan avulla?
21 Jesajan 66:12:ssa käytetään myös äidinrakkaudesta kertovia ilmauksia: lasta hyväillään polvilla ja kannetaan lonkalla. Seuraavassa jakeessa samanlainen ajatus esitetään kiinnostavasti eri näkökulmasta. ”Niin kuin miestä, jota hänen oma äitinsä lohduttaa, niin lohdutan minä teitä, ja Jerusalemin tapauksessa teitä lohdutetaan.” (Jesaja 66:13.) Lapsi on nyt ”mies”, aikuinen. Hänen äitinsä ei ole kuitenkaan menettänyt haluaan lohduttaa häntä ahdingon aikana.
22. Millä tavalla Jehova osoittaa, kuinka hellää ja kestävää hänen rakkautensa on?
22 Näin Jehova havainnollistaa vetoavasti, miten kestävää ja hellää on se rakkaus, jota hän tuntee kansaansa kohtaan. Voimakkainkin äidinrakkaus on vain heikko heijastuma Jehovan syvästä rakkaudesta kansaansa kuuluvia uskollisia kohtaan. (Jesaja 49:15.) Kaikkien kristittyjen on erittäin tärkeää heijastaa tätä taivaallisen Isänsä ominaisuutta! Apostoli Paavali toimi näin ja antoi siten erinomaisen esimerkin kristillisen seurakunnan vanhimmille (1. Tessalonikalaisille 2:7). Jeesus sanoi, että veljellinen rakkaus olisi hänen seuraajiensa tärkein tuntomerkki (Johannes 13:34, 35).
23. Kuvaile Jehovan ennallistetun kansan onnea.
23 Jehova ilmaisee rakkautensa toiminnalla. Niinpä hän jatkaa: ”Te näette varmasti, ja teidän sydämenne on riemuitseva, ja kuin vihanta ruoho orastavat teidän luunne. Ja Jehovan käsi tehdään tunnetuksi hänen palvelijoilleen, mutta hän julistaa tuomion vihollisilleen.” (Jesaja 66:14.) Muuan heprean kielen tutkija sanoo ilmauksen ”te näette varmasti” viittaavan siihen, että mihin tahansa takaisin palaavat pakkosiirtolaiset katsovatkin ennallistetussa kotimaassaan, ”heidän katseensa kohtaa nyt iloa”. He ovat riemuissaan, sanomattoman innoissaan siitä, että heidät on tuotu takaisin heidän rakkaaseen kotimaahansa. He tuntevat nuortuvansa ikään kuin heidän luunsa jälleen voimistuisivat, elpyisivät kuin ruoho kevätaikaan. Kaikki tietävät, että tätä siunauksellista tilaa ei ole saanut aikaan ihminen omilla ponnisteluillaan vaan ”Jehovan käsi”.
24. a) Mihin päätelmään tulet, kun ajattelet tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet Jehovan kansaan nykyään? b) Minkä tulee olla päätöksemme?
24 Havaitsetko sinä Jehovan käden toimivan hänen kansansa keskuudessa nykyään? Kukaan ihminen ei olisi mitenkään voinut ennallistaa puhdasta palvontaa. Kukaan ihminen ei olisi missään tapauksessa voinut saada miljoonia kallisarvoisia ihmisiä tulvimaan kaikista kansakunnista uskollisen jäännöksen yhteyteen sen hengelliseen maahan. Vain Jehova Jumala voi tehdä tällaista. Nämä osoitukset Jehovan rakkaudesta antavat meille syyn tuntea syvää iloa. Älkäämme koskaan pitäkö hänen rakkauttaan itsestään selvänä. ’Vapiskaamme’ edelleenkin ’hänen sanansa edessä’. Olkoon päätöksenämme elää Raamatun periaatteiden mukaan ja saada mielihyvää Jehovan palvelemisesta.
[Alaviitteet]
a Nykyään monet kristikuntaan kuuluvat kieltäytyvät käyttämästä Jehovan persoonanimeä, ja he ovat jopa poistaneet sen monista raamatunkäännöksistä. Jotkut pilkkaavat Jumalan kansaa siitä, että se käyttää tätä nimeä. Silti monet heistä käyttävät hurskastellen ilmausta ”halleluja”, joka tarkoittaa ’ylistäkää Jahia’.
b Ilmauksella ”kuninkaittensa ruumiit”, jota käytetään Hesekielin 43:7, 9:ssä, tarkoitetaan epäjumalia. Jerusalemin kapinalliset johtajat ja kansa olivat saastuttaneet Jumalan temppelin epäjumalilla ja tosiasiassa tehneet niistä kuninkaita.
c Tässä ennustettu syntymä ei ole sama kuin se, jota kuvaillaan Ilmestyksen 12:1, 2, 5:ssä. Tuossa Ilmestyskirjan luvussa ”poika, poikalapsi”, kuvaa messiaanista Valtakuntaa, joka aloitti toimintansa vuonna 1914. ”Nainen” on kuitenkin molemmissa ennustuksissa sama.
[Kuva s. 395]
”Minun kätenihän on tehnyt tämän kaiken”
[Kuva s. 402]
Jehova ohjaa Siionin luokse ”kansakuntien kunnian”