Ole halukas edistymään

KUN alun alkaen ryhdyit soveltamaan Raamatun periaatteita elämääsi, syvään juurtuneet ajattelu-, puhe- ja käytöstapasi alkoivat hiljalleen muuttua. Suuri osa muutoksista tapahtui jo ennen liittymistäsi teokraattiseen palveluskouluun. Nyt olet todennäköisesti edistynyt niin pitkälle, että olet vihkinyt elämäsi Jehovalle. Merkitseekö tämä sitä, että edistyminen ei ole enää tarpeen? Ei suinkaan. Kaste on vasta alku.

Opetuslapsi Timoteus oli jo kristitty vanhin, kun Paavali kehotti häntä ’miettimään’ saamiaan neuvoja ja palvelustehtäviä – olemaan ”uppoutunut” niihin – jotta hänen ’edistymisensä olisi ilmeinen kaikille’ (1. Tim. 4:12–15). Olemmepa alkaneet kulkea totuuden tietä vasta äskettäin tai saaneet jo runsaasti kokemusta kristillisestä elämäntavasta, meidän tulisi haluta edistyä.

Tieto ja muutosten tekeminen

Efesolaiskirjeen 3:14–19:ssä apostoli Paavali sanoi rukoilevansa, että veljet kykenisivät ”perusteellisesti käsittämään – – mikä on [totuuden] leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys”. Jotta tämä olisi mahdollista, Jeesus antoi seurakunnalle lahjaksi ihmisiä opettamaan, palauttamaan kohdalleen ja rakentamaan sitä. Voimme ’kasvaa’ hengellisesti miettimällä säännöllisesti Jumalan henkeytettyä sanaa ja ottamalla vastaan ohjausta kokeneilta opettajilta (Ef. 4:11–15).

Hengelliseen kasvuun sisältyy ’uudistuminen mieleen vaikuttavassa voimassa’. Siihen liittyy sellaisen vahvan henkisen taipumuksen kehittäminen, joka on sopusoinnussa Jumalan ja Kristuksen taipumuksen kanssa. Siksi meidän on annettava heidän ajattelunsa vaikuttaa itseemme kaiken aikaa voidaksemme ’pukea yllemme uuden persoonallisuuden’ (Ef. 4:23, 24). Kun tutkit evankeliumeja, näetkö noissa Kristuksen elämää valottavissa kertomuksissa mallin, jota seurata? Yritätkö poimia joitakin Jeesuksen ominaisuuksia ja jäljitellä niitä sitten tosissasi? (1. Piet. 2:21.)

Tällainen edistyminen voi ilmetä siitä, mistä puhumme. Niiden puhe, jotka ovat pukeneet ylleen uuden persoonallisuuden, ei ole epärehellistä, loukkaavaa, rivoa eikä kielteistä, vaan ”hyvää rakennukseksi, jotta se antaisi sitä, mikä on suotuisaa kuulijoille”. (Ef. 4:25, 26, 29, 31; 5:3, 4; Juud. 16.) Heidän kielenkäyttönsä todistaa sekä yksityisissä keskusteluissa että seurakunnan kokouksissa, että totuus muovaa heidän elämäänsä.

Yksi edistymisen merkki on se, ettemme enää ole sellaisia, jotka ”heittelehtivät kuin aaltojen ajamina ja joita jokainen opetuksen tuuli kuljettaa sinne tänne” (Ef. 4:14). Miltä sinusta esimerkiksi tuntuu, kun maailma pommittaa sinua uusilla ajatuksilla, aatteilla ja ajanvietteen muodoilla? Tekeekö mielesi lähteä niihin mukaan ja ottaa niiden vaatima aika hengellisten velvollisuuksien hoitamisesta? Silloin hengellinen edistymisesi saattaisi pysähtyä. Paljon viisaampaa olisi päinvastoin ostaa aikaa hengellisiin toimiin! (Ef. 5:15, 16.)

Myös se, miten kohtelemme toisia, voi kertoa hengellisestä edistymisestämme. Oletko oppinut olemaan ’hellän sääliväinen ja antamaan auliisti anteeksi’ veljillesi ja sisarillesi? (Ef. 4:32.)

Edistymisen Jehovan jäljittelemisessä tulisi olla ilmeistä sekä seurakunnassa että kotona. Sen tulisi näkyä koulussa, julkisilla paikoilla ja työpaikalla. (Ef. 5:21–6:9.) Jos ilmaiset jumalisia ominaisuuksia yhä täydemmin kaikkialla, edistymisesi tulee ilmeiseksi.

Käytä lahjojasi

Jehova on suonut meille jokaiselle kykyjä ja lahjoja. Hän odottaa meidän käyttävän niitä toisten hyväksi siten, että hän voi osoittaa ansaitsematonta hyvyyttään meidän kauttamme. Apostoli Pietari kirjoitti tästä: ”Siinä määrin kuin kukin on jotakin lahjaa saanut, käyttäkää sitä toistenne palvelemiseen Jumalan – – ansaitsemattoman hyvyyden hyvinä taloudenhoitajina.” (1. Piet. 4:10.) Millaiseksi taloudenhoitajaksi sinä osoittaudut?

Pietari jatkaa: ”Jos joku puhuu, puhukoon niin kuin Jumalan pyhiä julistuksia.” (1. Piet. 4:11.) Tässä jakeessa painotetaan vastuuta puhua täysin sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa, niin että Jumala saa kunniaa. Myös puhetavan tulee kirkastaa Jehovaa. Teokraattisessa palveluskoulussa saatava opetus voi auttaa meitä käyttämään lahjojamme siten: Jumalan ylistykseksi toisten auttamisen välityksellä. Miten edistymistä koulussa tulisi mitata, kun tämä on tavoitteena?

Sen sijaan että miettisimme, kuinka monta puheenneuvontalomakkeen kohtaa olemme käyneet läpi tai minkätyyppisiä tehtäviä meille on annettu, meidän tulisi miettiä, missä määrin saamamme valmennus on parantanut ylistysuhrimme laatua. Koulu tekee meistä pätevämpiä suorittamaan kenttäpalvelusta. Kysy siksi itseltäsi: Valmistaudunko todella siihen, mitä aion sanoa palveluksessa? Olenko oppinut osoittamaan henkilökohtaista kiinnostusta niitä kohtaan, joille todistan? Pohjustanko uusintakäyntiä jättämällä auki kysymyksen seuraavaa kertaa varten? Jos tutkin Raamattua jonkun kanssa, pyrinkö parantamaan opetustaitoani siten, että tavoitan hänen sydämensä?

Edistystä ei mitata pelkästään palvelustehtävien perusteella. Edistyminen näkyy enemmän siitä, miten tehtävät hoitaa. Jos saamaasi tehtävään liittyy opettamista, mieti, käytitkö tosiaan opetustaitoasi ja käsittelitkö aineiston siten, että se vaikutti kuulijoiden elämään.

Lahjojensa käyttämiseen sisältyy myös aloitteellisuus. Otatko aloitteen ja pyydät toisia kenttäpalvelukseen? Etsitkö tilaisuuksia auttaa seurakuntasi uusia, nuoria tai huonokuntoisia jäseniä? Tarjoudutko siivoamaan valtakunnansalia tai osallistutko vapaaehtoiseen palvelukseen konventeissa? Pystytkö aika ajoin ilmoittautumaan osa-aikaiseksi tienraivaajaksi? Voitko toimia vakituisena tienraivaajana tai palvella seurakunnassa, jossa erityisesti tarvitaan apua? Jos olet veli, pyritkö täyttämään avustaville palvelijoille ja vanhimmille asetetut raamatulliset pätevyysvaatimukset? Halukkuutesi ojentaa auttava kätesi ja tarjoutua kantamaan vastuuta on merkki edistymisestä. (Ps. 110:3.)

Kokemuksen osuus

Jos tunnet itsesi taitamattomaksi sen vuoksi, että sinulla on vähänlaisesti kokemusta kristillisestä elämäntavasta, älä lannistu. Jumalan sana voi tehdä ”kokemattomasta viisaan” (Ps. 19:7; 119:130; Sananl. 1:1–4). Seuraamalla Raamatun neuvoja hyödymme Jehovan täydellisestä viisaudesta, joka ylittää minkä tahansa pelkän kokemusperäisen tiedon. Samalla kun edistymme Jehovan palveluksessa, meille karttuu silti myös arvokasta kokemusta. Miten sitä voisi hyödyntää?

Monenlaisissa olosuhteissa elänyt ihminen saattaisi olla taipuvainen järkeilemään, että koska hän on kohdannut jonkin tilanteen ennenkin, hän kyllä tietää, miten selvitä siitä. Olisiko sellainen järkeily viisasta? Sananlaskujen 3:7:ssä varoitetaan: ”Älä tule viisaaksi omissa silmissäsi.” Kokemuksen pitäisi tosin saada meidät katsomaan asioita laajemmasta näkökulmasta elämän eri tilanteissa, mutta jos olemme edistyneet hengellisesti, kokemuksen olisi pitänyt painaa mieleemme ja sydämeemme myös se, että ilman Jehovan siunausta emme menesty. Edistymisemme ei siksi ilmene siten, että kohtaamme tilanteet itsevarmoina, vaan siten, että etsimme auliisti Jehovalta ohjausta elämäämme. Luotamme siihen, että kaikki tapahtuu hänen sallinnallaan, ja säilytämme luottamuksellisen ja läheisen suhteen taivaalliseen Isäämme.

Kurottaudu jatkuvasti eteenpäin

Vaikka apostoli Paavali oli hengellisesti kypsä, voideltu kristitty, hän tunnusti, että hänen täytyi ’kurottautua’ eteenpäin saadakseen elämän palkinnon (Fil. 3:13–16). Onko sinulla tällainen samanlainen asenne?

Missä määrin olet edistynyt? Mittaa kasvuasi sillä, kuinka hyvin olet onnistunut pukemaan yllesi uuden persoonallisuuden, kuinka täysin olet alistunut Jehovan suvereeniuteen ja kuinka innokkaasti käytät lahjojasi kunnian tuottamiseksi Jehovalle. Sitä mukaa kuin saat opetusta teokraattisessa palveluskoulussa, Jumalan sanassa korostettujen ominaisuuksien tulisi ilmetä edistyvästi puhe- ja opetustavassasi. Keskity kasvussa näihin puoliin. Iloitse niistä, niin edistymisesi tulee ilmiselväksi.