Kuudes luku
Kiistakysymys joka meidän kaikkien on kohdattava
1, 2. a) Minkä kiistakysymyksen Saatana herätti Eedenissä? b) Miten tuo kiistakysymys käy ilmi hänen sanoistaan?
SINÄ olet osallisena tärkeimmässä kiistakysymyksessä, jonka ihmiskunta tulee koskaan kohtaamaan. Se miten suhtaudut siihen, ratkaisee ikuisen tulevaisuutesi. Tämä kiistakysymys herätettiin, kun Eedenissä puhkesi kapina. Saatana kysyi silloin Eevalta: ”Onko tosiaan niin, että Jumala on sanonut: te ette saa syödä jokaisesta puutarhan puusta?” Eeva vastasi, että Jumala oli sanonut yhdestä puusta: ”Ette saa syödä siitä – –, ettette kuolisi.” Silloin Saatana syytti suoraan Jehovaa valehtelemisesta sanomalla, ettei Eevan sen enempää kuin Aadaminkaan elämä riippunut tottelevaisuudesta Jumalaa kohtaan. Saatana väitti, että Jumala kieltäytyi antamasta luomuksilleen jotain hyvää: kykyä asettaa itselleen omat käyttäytymissääntönsä. Saatana vakuutti: ”Jumala tietää, että juuri sinä päivänä, jona te syötte siitä, teidän silmänne todella avautuvat ja te tulette varmasti olemaan niin kuin Jumala, niin että tiedätte hyvän ja pahan.” (1. Mooseksen kirja 3:1–5.)
2 Tosiasiassa Saatana sanoi, että ihmiset selviäisivät paremmin, jos he toimisivat oman päänsä mukaan eivätkä noudattaisi Jumalan lakeja. Näin hän asetti kyseenalaiseksi Jumalan hallitsemistavan. Tämä herätti hyvin tärkeän kiistakysymyksen, joka koski Jumalan kaikkeudensuvereeniutta eli hänen oikeuttaan hallita. Herätettiin kysymys: kumpi on ihmisille parempi, Jehovan hallitsemistapa vai hänestä riippumaton hallitusvalta? Jehova olisi voinut teloittaa heti Aadamin ja Eevan, mutta se ei varmaankaan olisi ratkaissut suvereeniutta koskevaa kiistakysymystä tyydyttävästi. Antamalla ihmisyhteiskunnan kehittyä melko pitkän aikaa Jumala voisi osoittaa, mitä riippumattomuus hänestä ja hänen laeistaan saisi aikaan.
3. Minkä toissijaisen kiistakysymyksen Saatana herätti?
3 Saatanan hyökkäys Jehovan hallitsemisoikeutta vastaan ei pysähtynyt Eedenin tapahtumiin. Hän asetti kyseenalaiseksi muidenkin uskollisuuden Jehovaa kohtaan. Tästä tuli edellä mainittuun kiistakysymykseen läheisesti liittyvä toissijainen kiistakysymys. Saatanan haaste käsitti lopulta niin Aadamin ja Eevan jälkeläiset kuin kaikki Jumalan henkipojatkin, jopa Jehovan hellästi rakastaman Esikoispojan. Esimerkiksi Jobin päivinä Saatana väitti, että Jehovaa palvelevat ihmiset palvelevat häntä itsekkäistä syistä eivätkä sen vuoksi, että he rakastavat Jumalaa ja hänen hallitsemistapaansa. Hän väitti, että joutuessaan vaikeuksiin he kaikki antaisivat periksi itsekkäille haluilleen. (Job 2:1–6; Ilmestys 12:10.)
Mitä historia on todistanut?
4, 5. Mitä historia on todistanut ihmisen kyvystä ohjata omia askeleitaan?
4 Yksi suvereeniutta koskevan kiistakysymyksen hyvin tärkeä puoli on se, että Jumala ei luonut ihmisiä sellaisiksi, että he voisivat elää riippumattomina hänen hallitusvallastaan ja menestyä. Hän teki heidät riippuvaisiksi hänen vanhurskaista laeistaan heidän omaksi hyödykseen. Profeetta Jeremia tunnusti: ”Tiedän hyvin, oi Jehova, ettei ihmisen tie kuulu hänelle. Miehelle, joka vaeltaa, ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen. Oikaise minua, oi Jehova.” (Jeremia 10:23, 24.) Siksi Jumalan sana kehottaa: ”Luota Jehovaan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.” (Sananlaskut 3:5.) Samoin kuin Jumala asetti ihmiskunnalle fysiikan lakinsa, joihin sen täytyy alistua pysyäkseen elossa, hän laati myös moraalilakeja, joiden noudattaminen tekisi yhteiskunnasta sopusointuisen.
5 Jumala selvästikin tiesi, että ihmiskunta ei voisi koskaan säädellä omia asioitaan menestyksellisesti ilman hänen hallitusvaltaansa. Hyödyttömässä pyrkimyksessään olla riippumattomia Jumalan hallitusvallasta ihmiset ovat pystyttäneet erilaisia poliittisia, taloudellisia ja uskonnollisia järjestelmiä. Niiden väliset eroavuudet ovat saattaneet ihmiset jatkuviin selkkauksiin toistensa kanssa, mikä on johtanut väkivaltaan, sotaan ja kuolemaan. ”Ihminen on hallinnut ihmistä hänen vahingokseen.” (Saarnaaja 8:9.) Juuri näin on käynyt läpi ihmishistorian. Kuten Jumalan sanassa on ennustettu, pahat ihmiset ja petkuttajat ovat menneet edelleenkin ”yhä huonompaan suuntaan” (2. Timoteukselle 3:13). Ja 1900-luvulla, jolloin ihmiskunta pääsi huippusaavutuksiin tieteellisen ja teollisen kehityksen aloilla, koettiin kaikkien aikojen pahimmat onnettomuudet. Jeremian 10:23:n sanojen totuudellisuus on todistettu kyllin selvästi: ihmisiä ei ole luotu ohjaamaan omia askeleitaan.
6. Miten Jumala lopettaa pian ihmisten riippumattomuuden hänestä?
6 Ne traagiset, pitkäaikaiset seuraukset, joihin riippumattomuus Jumalasta on johtanut, ovat todistaneet kaikiksi ajoiksi, että ihmisten hallitusvalta ei voi koskaan onnistua. Jumalan hallitusvalta on ainoa tie onnellisuuteen, ykseyteen, terveyteen ja elämään. Ja Jumalan sana osoittaa, että Jehova ei tule enää pitkään suvaitsemaan ihmisten riippumatonta hallintoa (Matteus 24:3–14; 2. Timoteukselle 3:1–5). Hän puuttuu pian ihmisten asioihin ja alkaa itse hallita maata. Raamattu ennustaa: ”Ja noiden kuninkaiden [nykyään olemassa olevien ihmishallitusten] päivinä taivaan Jumala pystyttää [taivaassa] valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu. Eikä sitä valtakuntaa anneta millekään toiselle kansalle [ihmiset eivät tule koskaan enää hallitsemaan maata]. Se murskaa kaikki nämä [nykyiset] valtakunnat ja tekee niistä lopun, ja se itse pysyy aikojen hämärään asti.” (Daniel 2:44.)
Säilyminen Jumalan uuteen maailmaan
7. Ketkä säilyvät elossa, kun Jumalan hallitusvalta lopettaa ihmishallinnon?
7 Ketkä säilyvät elossa, kun Jumalan hallitusvalta lopettaa ihmishallinnon? Raamattu vastaa: ”Juuri oikeamieliset [ne, jotka kannattavat Jumalan oikeutta hallita] tulevat asumaan maassa, ja moitteettomat siihen jätetään jäljelle. Jumalattomat [ne, jotka eivät kannata Jumalan oikeutta hallita] puolestaan karsitaan pois maasta.” (Sananlaskut 2:21, 22.) Psalmista sanoi samansuuntaisesti: ”Vain hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole – –. Vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti.” (Psalmit 37:10, 29.)
8. Miten Jumala saattaa suvereeniutensa täysin kunniaan?
8 Kun Saatanan järjestelmä on tuhottu, Jumala tuo tilalle uuden maailmansa, joka pyyhkäisee kokonaan pois tuhoisan väkivallan, sodat, köyhyyden, kärsimyksen, sairauden ja kuoleman, jotka ovat pitäneet ihmiskuntaa otteessaan tuhansia vuosia. Raamatussa kuvaillaan kauniisti siunauksia, jotka odottavat tottelevaista ihmiskuntaa: ”Hän [Jumala] pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole. Entiset ovat kadonneet.” (Ilmestys 21:3, 4.) Kristuksen käsissä olevan taivaallisen Valtakunta-hallituksensa välityksellä Jumala saattaa täysin kunniaan eli todistaa oikeutensa olla Suvereenimme, toisin sanoen Hallitsijamme (Roomalaisille 16:20; 2. Pietarin kirje 3:10–13; Ilmestys 20:1–6).
Miten jotkut ovat vastanneet kiistakysymykseen?
9. a) Miten ne, jotka ovat pysyneet uskollisina Jehovalle, ovat suhtautuneet hänen sanaansa? b) Miten Nooa todisti olevansa uskollinen, ja miten me voimme hyötyä hänen esimerkistään?
9 Kautta historian on ollut uskon miehiä ja naisia, jotka ovat todistaneet olevansa uskollisia Jehovalle Suvereenina. He tiesivät, että heidän elämänsä riippui hänen kuuntelemisestaan ja tottelemisestaan. Nooa oli yksi heistä. Niinpä Jumala sanoi Nooalle: ”Kaiken lihan loppu on nyt edessäni – –. Tee itsellesi arkki.” Nooa noudatti Jehovan ohjetta. Vaikka muitakin siihen aikaan eläneitä varoitettiin, he elivät elämäänsä, ikään kuin mitään epätavallista ei olisi tapahtumassa. Mutta Nooa rakensi jättiläismäisen arkin ja saarnasi ahkerasti toisille Jehovan vanhurskaista menettelytavoista. Kertomus jatkuukin: ”Nooa teki aivan niin kuin Jumala oli häntä käskenyt, juuri niin hän teki.” (1. Mooseksen kirja 6:13–22; Heprealaisille 11:7; 2. Pietarin kirje 2:5.)
10. a) Miten Abraham ja Saara kannattivat Jehovan suvereeniutta? b) Miten voimme hyötyä Abrahamin ja Saaran esimerkeistä?
10 Myös Abraham ja Saara olivat erinomaisia esimerkkejä Jehovan suvereeniuden kannattamisesta, sillä he tekivät kaiken, mitä hän käski heitä tekemään. He asuivat Kaldean Urissa, joka oli vauras kaupunki. Mutta kun Jehova käski Abrahamia lähtemään toiseen, tälle aivan tuntemattomaan maahan, Abraham ”lähti, niin kuin Jehova oli hänelle puhunut”. Saaran elämä oli epäilemättä ollut mukavaa: hänellä oli ollut koti, ystäviä ja sukulaisia. Hän oli kuitenkin kuuliainen Jehovalle ja aviomiehelleen ja lähti Kanaanin maahan, vaikkei tiennyt, millaiset olosuhteet häntä siellä odottivat. (1. Mooseksen kirja 11:31–12:4; Apostolien teot 7:2–4.)
11. a) Millaisissa olosuhteissa Mooses kannatti Jehovan suvereeniutta? b) Miten Mooseksen esimerkistä voisi olla hyötyä meille?
11 Mooseskin kannatti Jehovan suvereeniutta. Ja hän teki sen erittäin vaikeissa olosuhteissa – joutuessaan kasvotusten Egyptin faraon kanssa. Mooses ei kuitenkaan ollut itsevarma. Päinvastoin hän epäili kykyään puhua tarpeeksi vakuuttavasti. Silti hän totteli Jehovaa. Jehovan tuella ja veljensä Aaronin avulla Mooses esitti toistuvasti Jehovan sanan itsepäiselle faraolle. Jotkut israelilaisetkin suhtautuivat Moosekseen erittäin kriittisesti. Mooses teki kuitenkin uskollisesti kaiken, mitä Jehova oli käskenyt, ja hänen välityksellään Israel vapautettiin Egyptistä. (2. Mooseksen kirja 7:6; 12:50, 51; Heprealaisille 11:24–27.)
12. a) Mikä osoittaa, että uskollisuuteen Jehovaa kohtaan sisältyy muutakin kuin vain sen tekeminen, minkä Jumala on nimenomaan esittänyt kirjoitetussa muodossa? b) Miten tällaisen uskollisuuden ymmärtäminen voisi auttaa meitä soveltamaan käytäntöön 1. Johanneksen kirjeen 2:15:tä?
12 Jehovalle uskolliset ihmiset eivät ajatelleet, että heidän ei tarvinnut tehdä muuta kuin totella sitä, mitä Jumala oli kirjoituttanut muistiin. Silloin kun Potifarin vaimo yritti vietellä Joosefin aviorikokseen kanssaan, ei ollut olemassa mitään Jumalan kirjoitettua käskyä, joka olisi kieltänyt aviorikoksen. Joosef tiesi kuitenkin Jehovan Eedenissä asettamasta avioliittojärjestelystä. Hän ymmärsi, että sukupuolisuhteissa oleminen toisen miehen vaimon kanssa ei miellyttäisi Jumalaa. Joosefia ei kiinnostanut kokeilla, missä määrin Jumala antaisi hänen olla egyptiläisten kaltainen. Hän kannatti Jehovan menettelytapoja miettimällä, miten Jumala oli menetellyt ihmiskunnan suhteen, ja toteuttamalla sitten tunnontarkasti sitä, minkä hän tajusi olevan Jumalan tahto. (1. Mooseksen kirja 39:7–12; Psalmit 77:11, 12.)
13. Miten Panettelija osoittautui valehtelijaksi a) Jobin tapauksessa? b) kolmen heprealaisen tapauksessa?
13 Ne, jotka todella tuntevat Jehovan, eivät luovu hänestä ankarissakaan koetuksissa. Saatana väitti, että Jobkin, josta Jehova puhui erittäin suosiollisesti, hylkäisi Jumalan, jos hän menettäisi suuren omaisuutensa tai terveytensä. Mutta Job osoitti Panettelijan olevan valehtelija, vaikkei Job itse edes tiennyt, miksi hän kohtasi onnettomuuksia (Job 2:9, 10). Satoja vuosia myöhemmin Saatana yritti edelleen osoittaa väitteensä todeksi. Hän pani raivostuneen Babylonian kuninkaan uhkailemaan kolmea nuorta heprealaista sillä, että he kuolisivat tulisessa pätsissä, elleivät he palvoen kumartaisi kuninkaan pystyttämää kuvapatsasta. Kun heidän oli pakko valita, tottelisivatko he kuninkaan käskyä vai Jehovan lakia, joka kielsi epäjumalanpalvonnan, he ilmoittivat päättäväisesti, että he palvelivat Jehovaa ja että hän oli heidän Korkein Suvereeninsa. Uskollisuus Jumalaa kohtaan oli heille arvokkaampi kuin heidän senhetkinen elämänsä. (Daniel 3:14–18.)
14. Miten meidän epätäydellisten ihmisten on mahdollista osoittaa olevamme todella uskollisia Jehovalle?
14 Tulisiko meidän tällaisten esimerkkien johdosta päätellä, että ihmisen täytyy olla täydellinen voidakseen olla uskollinen Jehovalle tai että jokainen, joka tekee virheen, on täysin epäonnistunut? Ei missään tapauksessa! Raamattu kertoo tapauksia, joissa Mooses epäonnistui. Vaikka se ei miellyttänyt Jehovaa, hän ei hylännyt Moosesta. Myös Jeesuksen Kristuksen apostoleilla oli puutteensa. Jehova ottaa huomioon perityn epätäydellisyytemme, ja hän on mielissään, jos emme tahallamme suhtaudu välinpitämättömästi hänen tahtoonsa missään asiassa. Jos hairahdumme väärintekoon heikkoutemme vuoksi, niin on tärkeää, että kadumme tuota tekoa vilpittömästi emmekä ryhdy harjoittamaan sitä. Siten osoitamme, että todella rakastamme sitä, minkä Jehova sanoo olevan hyvää, ja vihaamme sitä, minkä hän osoittaa olevan pahaa. Meillä voi olla puhdas asema Jumalan edessä sillä perusteella, että uskomme Jeesuksen uhrin synnitsovittavaan arvoon. (Aamos 5:15; Apostolien teot 3:19; Heprealaisille 9:14.)
15. a) Kuka kaikista ihmisistä säilytti täydellisen nuhteettomuuden Jumalan edessä, ja mitä se osoitti? b) Miten Jeesuksen teot auttavat meitä?
15 Eivätkö ihmiset sitten yksinkertaisesti pysty olemaan täydellisen tottelevaisia Jehovan suvereeniudelle? Vastaus tähän kysymykseen oli ikään kuin ”pyhä salaisuus” noin 4000 vuoden ajan (1. Timoteukselle 3:16). Vaikka Aadam luotiin täydelliseksi, hän ei antanut täydellistä esimerkkiä jumalisesta antaumuksesta. Kuka siis voisi antaa sen? Ei varmaankaan kukaan hänen syntisistä jälkeläisistään. Ainoa ihminen, joka pystyi tekemään sen, oli Jeesus Kristus (Heprealaisille 4:15). Se mitä Jeesus sai aikaan, osoitti, että myös Aadam, jolla oli suotuisammat olosuhteet, olisi halutessaan pystynyt säilyttämään täydellisen nuhteettomuutensa. Vika ei ollut Jumalan luomistyössä. Jeesus Kristus on sen vuoksi se esimerkki, jota me pyrimme jäljittelemään osoittaessamme sekä tottelevaisuutta Jumalan laille että myös henkilökohtaista antaumusta Jehovalle, Kaikkeuden Suvereenille. (5. Mooseksen kirja 32:4, 5.)
Mikä on henkilökohtainen vastauksemme?
16. Miksi meidän täytyy olla jatkuvasti valppaita siinä, miten suhtaudumme Jehovan suvereeniuteen?
16 Meidän kaikkien nykyään elävien on kohdattava kaikkeudensuvereeniutta koskeva kiistakysymys. Jos olemme avoimesti tunnustaneet olevamme Jehovan puolella, Saatana ottaa meidät maalitaulukseen. Hän painostaa meitä kaikilta tahoilta, ja hän jatkaa sitä aina tämän pahan asiainjärjestelmän loppuun saakka. Emme saa hellittää valppaudestamme. (1. Pietarin kirje 5:8.) Käytöksemme osoittaa, minkä kannan olemme omaksuneet Jehovan suvereeniutta koskevassa suurimmassa kiistakysymyksessä samoin kuin toissijaisessa kiistakysymyksessä, joka koskee koetuksessa osoitettavaa nuhteettomuutta Jumalan edessä. Emme voi pitää uskotonta käytöstä merkityksettömänä vain siksi, että se on yleistä maailmassa. Nuhteettomuuden säilyttäminen vaatii sitä, että pyrimme soveltamaan Jehovan vanhurskaita normeja kaikkiin elämämme piirteisiin.
17. Minkä valehtelemisen ja varastamisen alkuperään liittyvän piirteen pitäisi saada meidät karttamaan niitä?
17 Emme esimerkiksi voi jäljitellä Saatanaa, joka on ”valheen isä” (Johannes 8:44). Meidän täytyy olla rehellisiä kaikissa toimissamme. Saatanan järjestelmässä nuoret eivät useinkaan ole rehellisiä vanhemmilleen. Kristityt nuoret kuitenkin karttavat tällaista, ja näin he todistavat vääräksi sen Saatanan väitteen, että Jumalan kansa luopuu nuhteettomuudestaan joutuessaan koetukseen. (Job 1:9–11; Sananlaskut 6:16–19.) Myös jotkin liiketavat voisivat osoittaa ihmisen kannattavan ”valheen isää” eikä totuuden Jumalaa. Me kartamme niitä. (Miika 6:11, 12.) Ihmisellä ei myöskään ole koskaan oikeutta varastaa, vaikka hän olisi jonkin puutteessa tai vaikka varkauden uhri olisi varakas (Sananlaskut 6:30, 31; 1. Pietarin kirje 4:15). Varastaminen on Jumalan lakien vastaista, vaikka se olisi yleistä asuinympäristössämme tai vaikka varastettaisiin vain vähän (Luukas 16:10; Roomalaisille 12:2; Efesolaisille 4:28).
18. a) Miten koko ihmiskuntaa koetellaan Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden lopussa? b) Mihin meidän pitäisi totuttautua nyt?
18 Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana Saatana ja hänen demoninsa ovat syvyydessä eivätkä pysty vaikuttamaan ihmiskuntaan. Se on todella suuri helpotus! Noiden tuhannen vuoden kuluttua heidät kuitenkin päästetään irti vähäksi aikaa. Saatana ja hänen seuraajansa painostavat niitä ennallistetun ihmiskunnan jäseniä, jotka pitävät kiinni nuhteettomuudestaan Jumalan edessä. (Ilmestys 20:7–10.) Jos me saamme olla elossa silloin, niin miten suhtaudumme kaikkeudensuvereeniutta koskevaan kiistakysymykseen? Koska kaikki ihmiset ovat silloin täydellisiä, jokainen uskottomuutta osoittava teko on tahallinen ja johtaa ikuiseen tuhoon. On erittäin tärkeää, että totuttaudumme nyt suhtautumaan myönteisesti kaikkeen siihen ohjaukseen, jota Jehova antaa meille sekä Sanansa että järjestönsä kautta. Näin tekemällä osoitamme aitoa antaumusta häntä, Kaikkeuden Suvereenia, kohtaan.
Kertauskysymyksiä
• Mikä suuri kiistakysymys meidän kaikkien on kohdattava? Miten jouduimme siihen mukaan?
• Mitä huomattavaa on niissä tavoissa, joilla jotkut muinoin eläneet miehet ja naiset osoittivat nuhteettomuutensa Jehovaa kohtaan?
• Miksi meidän on erittäin tärkeää tuottaa päivittäin kunniaa Jehovalle käytöksellämme?