Seitsemäs luku
Mitä opimme Jumalan pahuudensallinnasta?
1, 2. a) Miten se, että Jehova olisi teloittanut Eedenin kapinoitsijat heti, olisi vaikuttanut meihin? b) Minkä mahdollisuuden Jehova on rakkaudellisesti järjestänyt meille?
”HARVOIKSI ja ahdistaviksi ovat elinvuosieni päivät osoittautuneet”, sanoi patriarkka Jaakob (1. Mooseksen kirja 47:9). Job totesi samaten, että ihminen ”on lyhytikäinen ja täynnä kiihtymystä” (Job 14:1). Heidän tavallaan useimmat meistä ovat kokeneet vaikeuksia, vääryyttä ja jopa murhenäytelmiä. Syntymämme ei kuitenkaan ollut osoitus Jumalan epäoikeudenmukaisuudesta. Ruumiimme ja mielemme eivät tosin ole täydellisiä eikä meillä ole paratiisikotia, niin kuin Aadamilla ja Eevalla alun perin oli. Mutta entä jos Jehova olisi teloittanut heidät heti, kun he kapinoivat? Vaikka silloin ei olisikaan ollut sairautta, surua eikä kuolemaa, ei myöskään olisi ollut ihmiskuntaa. Meitä ei olisi olemassa. Jumala antoi armollisesti Aadamin ja Eevan tuottaa lapsia, vaikka nämä perivätkin epätäydellisyyden. Ja Kristuksen välityksellä Jehova järjesti niin, että voimme saada takaisin sen, minkä Aadam oli menettänyt: ikuisen elämän paratiisimaassa. (Johannes 10:10; Roomalaisille 5:12.)
2 On todella rohkaisevaa, että voimme odottaa elävämme ikuisesti uudessa maailmassa paratiisiympäristössä, jossa ei enää ole sairautta, surua, tuskaa eikä kuolemaa, ei myöskään pahoja ihmisiä (Sananlaskut 2:21, 22; Ilmestys 21:4, 5). Raamatusta saamme kuitenkin tietää, että vaikka henkilökohtainen pelastumisemme on hyvin tärkeä meille ja Jehovalle, asiaan liittyy jotain vielä merkittävämpää.
Suuren nimensä takia
3. Mikä liittyy Jehovan maapalloa ja ihmiskuntaa koskevan tarkoituksen täyttymiseen?
3 Jumalan nimi liittyy hänen maapalloa ja ihmiskuntaa koskevan tarkoituksensa täyttymiseen. Tuo nimi, Jehova, merkitsee ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’. Hänen nimeensä yhdistyy siis hänen maineensa Kaikkeuden Suvereenina, tarkoitustensa Toteuttajana ja totuuden Jumalana. Jehovan aseman vuoksi koko kaikkeuden rauha ja hyvinvointi edellyttävät sitä, että hänen nimeään ja kaikkea siihen sisältyvää kunnioitetaan täysin sen ansaitsemalla tavalla ja että kaikki tottelevat häntä.
4. Mitä Jehovan tarkoitukseen maapallon suhteen sisältyi?
4 Luotuaan Aadamin ja Eevan Jehova antoi heille erään tehtävän. Hän teki selväksi, ettei heidän ollut määrä ainoastaan alistaa valtaansa koko maata ja ulottaa siten paratiisin rajoja yhä kauemmaksi vaan myös kansoittaa se jälkeläisillään. (1. Mooseksen kirja 1:28.) Jäisikö tämä tarkoitus täyttymättä heidän syntinsä vuoksi? Millainen häpeä olisikaan kaikkivaltiaan Jehovan nimelle, jos hän ei pystyisi täyttämään tarkoitustaan tämän maapallon ja ihmiskunnan suhteen!
5. a) Milloin ensimmäisten ihmisten oli määrä kuolla, jos he söisivät hyvän ja pahan tiedon puusta? b) Miten Jehova täytti 1. Mooseksen kirjan 2:17:ssä olevat sanansa ottaen samalla huomioon maata koskevan tarkoituksensa?
5 Jehova oli varoittanut Aadamia ja Eevaa, että jos he olisivat tottelemattomia ja söisivät hyvän ja pahan tiedon puusta, he kuolisivat ”sinä päivänä”, jona he söisivät siitä (1. Mooseksen kirja 2:17). Sanansa mukaisesti Jehova vaati heidät tilille samana päivänä, jona he tekivät syntiä, ja julisti kuolemantuomion. Jumalan näkökannalta katsottuna Aadam ja Eeva kuolivat sinä päivänä. Toteuttaakseen tarkoituksensa maan suhteen Jehova antoi heidän kuitenkin saada lapsia ennen kuin he kuolivat fyysisesti. Koska Jumalan silmissä tuhat vuotta voi olla kuin yksi päivä, niin Aadamin elämä päättyi kaikesta huolimatta yhden ”päivän” aikana, sillä hän kuoli 930 vuoden ikäisenä. (2. Pietarin kirje 3:8; 1. Mooseksen kirja 5:3–5.) Jehovan sanat rangaistuksen toimeenpanon ajankohdasta osoittautuivat siis totuudenmukaisiksi, eikä heidän kuolemansa tehnyt tyhjäksi hänen maata koskevaa tarkoitustaan. Epätäydellisten ihmisten, myös jumalattomien, on kuitenkin sallittu elää jonkin aikaa.
6, 7. a) Minkä 2. Mooseksen kirjan 9:15, 16 osoittaa syyksi siihen, että Jehova sallii pahojen elää jonkin aikaa? b) Miten Jehovan voima näkyi ja miten hänen nimensä tuli tunnetuksi faraon tapauksessa? c) Mikä on tuloksena, kun nykyinen jumalaton järjestelmä loppuu?
6 Yksi syy siihen, miksi Jehova on sallinut pahojen elää edelleen, ilmenee myös sanoista, jotka hän osoitti Egyptin hallitsijalle Mooseksen päivinä. Kun farao kielsi israelilaisia lähtemästä Egyptistä, Jehova ei hävittänyt häntä heti. Maalle tuotettiin kymmenen vitsausta, jotka osoittivat hämmästyttävällä tavalla Jehovan voiman. Varoittaessaan faraota seitsemännestä vitsauksesta Jehova sanoi tälle, että Hän olisi helposti pystynyt pyyhkäisemään faraon ja tämän kansan pois maan päältä. ”Mutta juuri siitä syystä olen antanut sinun säilyä”, sanoi Jehova, ”että näyttäisin sinulle voimani ja että nimeni tulisi julistetuksi kaikessa maassa.” (2. Mooseksen kirja 9:15, 16.)
7 Kun Jehova vapautti israelilaiset, hänen nimensä tuli todella laajalti tunnetuksi (Joosua 2:1, 9–11). Se mitä hän teki silloin, ei ole unohtunut vielä nykyäänkään, lähes 3500 vuotta myöhemmin. Persoonanimen Jehova lisäksi julistettiin myös totuus tuon nimen Haltijasta. Tämä loi Jehovalle sellaisen Jumalan maineen, joka pitää lupauksensa ja toimii palvelijoittensa hyväksi (Joosua 23:14). Se osoitti, että hänen rajattoman voimansa vuoksi mikään ei voi estää hänen tarkoitustaan toteutumasta (Jesaja 14:24, 27). Voimme siksi luottaa siihen, että hän ryhtyy pian toimiin uskollisten palvelijoittensa hyväksi ja tuhoaa Saatanan koko jumalattoman järjestelmän. Tuota rajattoman voiman osoitusta ja kunniaa, jonka se tuottaa Jehovan nimelle, ei unohdeta koskaan. Siitä koituvat hyödyt ovat ikuisia. (Hesekiel 38:23; Ilmestys 19:1, 2.)
’Oi sitä Jumalan viisauden syvyyttä!’
8. Mitä seikkoja Paavali kehottaa meitä pohtimaan?
8 Kirjeessään roomalaisille apostoli Paavali esittää seuraavan kysymyksen: ”Onko Jumalassa epäoikeudenmukaisuutta?” Hän vastaa painokkaasti: ”Älköön koskaan käykö niin!” Sitten hän korostaa Jumalan armoa ja viittaa siihen, miksi Jehova sanoi sallivansa faraon elää edelleen. Paavali osoittaa lisäksi, että me ihmiset olemme kuin savenvalajan käsissä oleva savi. Sitten hän sanoo: ”Jos nyt Jumala, vaikkakin hän tahtoo osoittaa vihastustaan ja tehdä voimansa tunnetuksi, suvaitsi hyvin pitkämielisesti vihan astioita, jotka oli tehty sopiviksi tuhoon, tehdäkseen tunnetuksi kirkkautensa rikkauden armon astioissa, jotka hän valmisti etukäteen kirkkauteen, nimittäin meidät, joita hän ei kutsunut ainoastaan juutalaisista, vaan myös kansakunnista, niin entä sitten?” (Roomalaisille 9:14–24.)
9. a) Ketkä ovat ”vihan astioita, jotka oli tehty sopiviksi tuhoon”? b) Miksi Jehova on osoittanut suurenmoista pitkämielisyyttä vastustajistaan huolimatta, ja miten lopputulos koituu häntä rakastavien hyväksi?
9 Eedenissä tapahtuneesta kapinasta lähtien ne, jotka ovat vastustaneet Jehovaa ja hänen lakejaan, ovat olleet ”vihan astioita, jotka oli tehty sopiviksi tuhoon”. Siitä lähtien Jehova on koko ajan osoittanut pitkämielisyyttä. Pahat ihmiset ovat pilkanneet hänen menettelytapojaan ja vainonneet hänen palvelijoitaan, ja he jopa tappoivat hänen Poikansa. Jehova on osoittanut suurenmoista itsehillintää antamalla koko luomakunnalle riittävästi aikaa nähdä täysin ne tuhoisat seuraukset, joihin kapina Jumalaa vastaan ja hänestä riippumaton ihmisten hallinto ovat johtaneet. Samanaikaisesti Jeesuksen kuolema on tehnyt mahdolliseksi tottelevaisen ihmiskunnan vapauttamisen ja ’Panettelijan töiden murskaamisen’ (1. Johanneksen kirje 3:8; Heprealaisille 2:14, 15).
10. Miksi Jehova on suvainnut pahoja menneiden 1900 vuoden aikana?
10 Niiden yli 1900 vuoden aikana, jotka ovat kuluneet Jeesuksen ylösnousemuksesta, Jehova on edelleen suvainnut ”vihan astioita” ja lykännyt heidän tuhoaan. Yksi syy on ollut se, että hän on koonnut niitä, joiden on määrä liittyä Jeesukseen Kristukseen hänen taivaallisessa Valtakunnassaan. Näiden luku on 144000, ja he ovat niitä ”armon astioita”, joista apostoli Paavali puhui. Tähän taivaalliseen luokkaan kutsuttiin aluksi jäseniä juutalaisten keskuudesta. Myöhemmin Jumala kutsui pakanakansoihin kuuluvia ihmisiä. Jehova ei ole pakottanut ketään näistä palvelemaan häntä. Mutta joillekuille niistä, jotka ovat arvostaneet hänen rakkaudellista huolenpitoaan, hän on antanut edun toimia hänen Poikansa hallitsijatovereina taivaallisessa Valtakunnassa. Tuon taivaallisen luokan kokoaminen on nyt saatettu lähes päätökseen. (Luukas 22:29; Ilmestys 14:1–4.)
11. a) Mikä ryhmä hyötyy parhaillaan Jehovan pitkämielisyydestä? b) Miten kuolleet hyötyvät?
11 Entä tuleeko kukaan asuttamaan maata? Jehovan pitkämielisyyden ansiosta on voitu koota myös ”suuri joukko” kaikista kansakunnista. Heitä on nykyään miljoonia. Jehova on luvannut, että tämä maallinen luokka säilyy elossa tämän järjestelmän lopusta ja että se saa elää ikuisesti paratiisimaassa. (Ilmestys 7:9, 10; Psalmit 37:29; Johannes 10:16.) Jumalan määräaikana herätetään lukuisia kuolleita, ja he pääsevät taivaallisen Valtakunnan maallisiksi alamaisiksi. Jumalan sana ennustaa Apostolien tekojen 24:15:ssä: ”Tulee olemaan ylösnousemus, sekä vanhurskaiden että epävanhurskaiden.” (Johannes 5:28, 29.)
12. a) Mitä se, että Jehova on suvainnut pahuutta, on opettanut meille hänestä? b) Mitä ajattelet tavasta, jolla Jehova on käsitellyt asioita?
12 Onko tämä kaikki ollut jollakin tavoin epäoikeudenmukaista? Ei, koska lykkäämällä pahojen eli ”vihan astioiden” tuhoa Jumala osoittaa tarkoituksensa mukaisesti sääliä toisille. Tämä osoittaa, miten armollinen ja rakkaudellinen hän on. Lisäksi kun meillä on ollut aikaa tarkkailla Jehovan tarkoituksen toteutumista, opimme paljon hänestä itsestään. Ihailemme hänen persoonallisuutensa piirteitä: hänen oikeudenmukaisuuttaan, armoaan, pitkämielisyyttään ja monipuolista viisauttaan. Jehova on käsitellyt kaikkeudensuvereeniutta – hallitsemisoikeuttaan – koskevan kiistakysymyksen viisaasti, ja se tulee säilymään ikuisena todistuksena siitä, että hänen hallitsemistapansa on paras. Me yhdymme apostoli Paavalin sanoihin: ”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovatkaan hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä!” (Roomalaisille 11:33.)
Tilaisuus osoittaa antaumuksemme
13. Mihin meille tarjoutuu tilaisuus kohdatessamme henkilökohtaisia kärsimyksiä, ja mikä auttaa meitä suhtautumaan niihin viisaasti?
13 Monet Jumalan palvelijat joutuvat toisinaan henkilökohtaisesti kärsimään. Heidän kärsimyksensä jatkuvat, koska Jumala ei ole vielä tuhonnut pahoja eikä ennallistanut ihmiskuntaa ennustuksensa mukaisesti. Pitäisikö tämän katkeroittaa meidät? Vai voimmeko nähdä noissa olosuhteissa tilaisuuden osaltamme todistaa Panettelija valehtelijaksi? Tässä meitä voi vahvistaa seuraavan vetoomuksen muistaminen: ”Ole viisas, poikani, ja ilahduta sydämeni, niin että voin antaa vastauksen pilkkaajalleni.” (Sananlaskut 27:11.) Saatana, joka herjaa Jehovaa, väitti, että jos ihmiset menettävät jotakin aineellista tai kokevat fyysistä kärsimystä, he syyttävät siitä Jumalaa ja jopa kiroavat hänet (Job 1:9–11; 2:4, 5). Me ilahdutamme Jehovan sydämen, kun pysymme uskollisina hänelle vaikeuksissakin ja osoitamme siten, ettei tuo väite pidä paikkaansa meistä.
14. Miten voimme hyötyä, jos turvaudumme Jehovaan joutuessamme koettelemuksiin?
14 Jos turvaudumme Jehovaan joutuessamme koettelemuksiin, voimme kehittää arvokkaita ominaisuuksia. Kärsimystensä ansiosta esimerkiksi Jeesus ”oppi tottelevaisuuden” tavalla, jollaista hän ei ollut koskaan aiemmin tuntenut. Koettelemuksemme voivat opettaa meitäkin kehittämään pitkämielisyyttä, kestävyyttä ja syvempää arvostusta Jehovan vanhurskaita menettelytapoja kohtaan. (Heprealaisille 5:8, 9; 12:11; Jaakobin kirje 1:2–4.)
15. Miten toiset voivat hyötyä siitä, että kestämme kärsivällisesti vaikeuksia?
15 Toiset tarkkailevat toimintaamme. Sen perusteella, mitä joudumme kestämään, koska rakastamme vanhurskautta, jotkut heistä saattavat aikanaan ymmärtää, ketkä ovat tosi kristittyjä nykyään. Ja liittymällä palvomaan kanssamme hekin voivat aikanaan nauttia ikuisen elämän siunauksista (Matteus 25:34–36, 40, 46). Jehova ja hänen Poikansa haluavat tarjota ihmisille tuon mahdollisuuden.
16. Miten suhtautumisemme henkilökohtaisiin vaikeuksiin liittyy ykseyteen?
16 On todella suurenmoista, jos pidämme kohtaamiamme vaikeuksiakin tilaisuuksina osoittaa antaumuksemme Jehovalle ja täyttää osaltamme hänen tahtonsa. Niin tekemällä voimme osoittaa, että olemme todella pääsemässä läheisempään ykseyteen Jumalan ja Kristuksen kanssa. Jeesus rukoili kaikkien tosi kristittyjen puolesta Jehovaa seuraavin sanoin: ”En pyydä ainoastaan näiden [lähimpien opetuslastensa] puolesta, vaan myös niiden puolesta, jotka uskovat minuun heidän sanansa kautta, jotta he olisivat kaikki yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minun yhteydessäni ja minä sinun yhteydessäsi, että hekin olisivat meidän yhteydessämme.” (Johannes 17:20, 21.)
17. Mihin voimme luottaa, jos olemme uskollisia Jehovalle?
17 Jos olemme uskollisia Jehovalle, hän palkitsee meidät avokätisesti. Hänen Sanassaan sanotaan: ”Tulkaa vakaiksi, järkähtämättömiksi, sellaisiksi, joilla on aina runsaasti tehtävää Herran työssä, koska tiedätte, että vaivannäkönne ei ole turhaa Herran yhteydessä.” (1. Korinttilaisille 15:58.) Siinä sanotaan myös: ”Jumala ei ole epävanhurskas, niin että hän unohtaisi teidän työnne ja sen rakkauden, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan.” (Heprealaisille 6:10.) Jaakobin kirjeen 5:11 kuuluu: ”Katso! Me sanomme onnellisiksi niitä, jotka ovat kestäneet. Olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja olette nähneet Jehovan antaman tuloksen, että Jehova on hyvin hellä kiintymyksessään ja armollinen.” Miten Jobille kävi? ”Jehova siunasi Jobin loppuajan runsaammin kuin hänen alkuaikansa.” (Job 42:10–16.) Jehova on ”niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä” (Heprealaisille 11:6). Ja millainen palkinto meillä onkaan odotettavissa: ikuinen elämä paratiisimaassa!
18. Mitä lopulta tapahtuu tuskallisille muistoille, joita meillä voi olla?
18 Jumalan valtakunnan hallinto tekee tyhjäksi kaiken sen vahingon, jota on aiheutettu ihmisperheelle menneiden vuosituhansien kuluessa. Tuona aikana koettavat ilot korvaavat ruhtinaallisesti kaikki ne kärsimykset, joita meillä on nykyään. Ikävät muistot menneestä kärsimyksestä eivät vaivaa meitä. Rakentavat ajatukset ja toimet, jotka täyttävät ihmisten jokapäiväisen elämän uudessa maailmassa, pyyhkivät vähitellen pois tuskalliset muistot. Jehova julistaa: ”Minä luon uudet taivaat [uuden taivaallisen Valtakunta-hallituksen ihmiskunnalle] ja uuden maan [vanhurskaan ihmisyhteiskunnan]; ja entisiä ei enää palauteta mieleen, eivätkä ne nouse sydämeen. Mutta riemuitkaa ja iloitkaa ikuisesti siitä, mitä minä luon.” Jehovan uudessa maailmassa vanhurskaat voivat sanoa: ”Koko maa on päässyt lepoon, vapautunut häirinnästä. Kansa on ilahtunut huutaen ilosta.” (Jesaja 14:7; 65:17, 18.)
Kertauskysymyksiä
• Miten Jehova on pahuutta salliessaan sopivasti osoittanut suurta kunnioitusta omaa nimeään kohtaan?
• Miten Jumalan ”vihan astioita” kohtaan osoittama suvaitsevaisuus on tehnyt mahdolliseksi sen, että hän voi osoittaa armoa meillekin?
• Miten meidän pitäisi pyrkiä suhtautumaan tilanteisiin, joissa joudumme kärsimään?
[Kuvat s. 67]
Jehova ”siunasi Jobin loppuajan runsaammin kuin hänen alkuaikansa”