7 JAAKOB
Perheen suojeleminen vaati rohkeutta
ELÄMÄNSÄ loppupuolella Jaakob sanoi, että hänen elinvuotensa olivat olleet vähäiset ja ahdistavat (1. Moos. 47:9). Hänen elämästään ei tosiaan puuttunut vastoinkäymisiä. Monia vuosia aiemmin hänen oli täytynyt paeta kotiseudultaan kauas Haraniin, koska hänen oma kaksoisveljensä halusi tappaa hänet. Siellä Jaakob rakastui Raakeliin, mutta tämän isä Laban petkutti häntä, niin että hän päätyi ensin naimisiin Labanin vanhemman tyttären kanssa. Niinpä Jaakobilla oli kaksi vaimoa, eivätkä nämä tulleet toimeen keskenään. Laban, joka oli myös Jaakobin työnantaja, yritti 20 vuoden ajan toistuvasti huijata häntä saadakseen taloudellista hyötyä. Kaiken tämän keskellä Jaakob säilytti vahvan uskon ja osoitti poikkeuksellista rohkeutta ja kestävyyttä.
Eräänä päivänä Jehova sanoi Jaakobille, että tämän oli aika lähteä Haranista takaisin Kanaaniin. Lähteminen voisi kuitenkin olla vaarallista, koska Laban oli ahne ja omistushaluinen. Jaakob keskusteli asiasta perheensä kanssa, ja he päättivät lähteä kertomatta Labanille mitään. Kun Laban kuuli siitä, hän lähti sukulaismiestensä kanssa takaa-ajoon. Saavutettuaan Jaakobin hän sätti tätä kovin sanoin. Hän jopa uhkaili: ”Minun vallassani on aiheuttaa teille vahinkoa.” Jaakob kuitenkin puolustautui rohkeasti. Hän toi esiin, että Laban oli kohdellut häntä epäoikeudenmukaisesti ja petollisesti vuosien ajan. Silti Jaakob oli kaiken aikaa ollut valmis rakentamaan rauhaa. Tilanne päättyi hyvin, ja he erosivat ystävällisissä merkeissä.
Jaakob oli valmis rakentamaan rauhaa vihamielisten läheistensä kanssa ja jopa ottelemaan voimakasta enkeliä vastaan
Jaakobin piti vielä kohdata veljensä Esau. Noin 20 vuotta aiemmin heidän äitinsä Rebekka oli varoittanut Jaakobia siitä, että Esau halusi tappaa hänet. Esaun mielestä Jaakob oli epärehellisesti riistänyt häneltä heidän isänsä siunauksen. Nyt Jaakob halusi kuitenkin palauttaa rauhan. Hän kuuli, että Esau oli tulossa häntä ja hänen perhettään vastaan 400 miestä mukanaan. Raamattu kertoo: ”Jaakob pelästyi ja huolestui kovasti.” Jaakob lähetti edellään palvelijoita viemään Esaulle arvokkaita lahjoja. Hän saattoi hyvinkin miettiä, saisiko se Esaun leppymään. Mutta sitten tapahtui jotain odottamatonta.
Seuraavana yönä, kun Jaakob oli yksin, hän huomasi tuntemattoman miehen. Kyseessä oli Jehovan enkeli, ja he alkoivat painia keskenään. Jaakob päätteli, että enkeli voisi antaa hänelle jonkinlaisen siunauksen Jehovalta, joten hän jatkoi painimista rohkeasti tuntien ajan. Hän ei suostunut antamaan periksi, vaikka oli 97-vuotias ja täysin altavastaaja. Hän antoi aivan kaikkensa ja jopa itki kamppaillessaan. (Hoos. 12:4.) Aamun sarastaessa enkeli kosketti Jaakobin lonkkaniveltä, ja se meni sijoiltaan. Jaakob oli kamppaillut kaikin voimin saadakseen Jehovan siunauksen, koska hän luotti siihen, että se olisi kaiken vaivan arvoista. Enkeli antoikin hänelle uuden nimen Israel, jonka merkitys viittasi siihen, että hän oli otellut Jumalan kanssa. Jaakobin kova työ palkittiin hienolla tavalla.
Jaakob käveli ontuen takaisin perheensä luokse. Hän näki kaukaisuudessa Esaun, joka lähestyi leiriä 400 miehen kanssa. Jaakob lähti yksin kävelemään tuota suurta joukkoa vastaan ja kumartui syvään seitsemän kertaa. Esau juoksi häntä kohti. Mitä hänellä oli mielessään? Jaakobin suureksi helpotukseksi Esaun vihamielisyys oli tiessään, ja tämä levitti kätensä halatakseen veljeään. Halatessaan he molemmat itkivät. Jaakobin anteliaat lahjat ja nöyrä käytös olivat saaneet Esaun vihan laantumaan. Ehkä Esau myös ihaili Jaakobin rohkeutta. Jaakobin ansiosta rauha palautui veljien välille.
Jaakob ontui lonkkaansa lopun ikäänsä. Hänen elämässään riitti myöhemminkin monia vastoinkäymisiä. Silti hän ei varmasti koskaan katunut sitä, että hän oli ollut uskollinen Jehovalle ja jopa paininut enkelin kanssa. Aikanaan israelilaisista tuli mahtava kansakunta, aivan niin kuin Jehova oli luvannut Jaakobille (1. Moos. 28:14). On mielenkiintoista, että Raamatussa Jehovaa sanotaan monta kertaa ”Jaakobin Jumalaksi” (2. Moos. 3:6). Myös Jeesus käytti tätä ilmausta, ja lisäksi hän sanoi: ”Ei hän [Jehova] ole kuolleiden Jumala vaan elävien, sillä he kaikki ovat eläviä hänelle.” (Luuk. 20:37, 38.) On siis selvää, että Jaakobilla on varma tulevaisuuden toivo. Uudessa maailmassa hänellä ei ole enää vastoinkäymisiä vaan hän saa elää onnellista elämää ikuisesti.
Lue Raamatusta:
Mitä sanoisit?
Millä tavoin Jaakob oli rohkea ja luotti Jehovaan?
Tutki tarkemmin
1. Miksi Jehovasta oli oikein, että Jaakob sai esikoisoikeuden Esaun sijaan? (w03 15/10 29 kpl 2)
2. Minkä unen Jehova näytti Jaakobille, ja miksi se rohkaisi Jaakobia? (w03 15/10 28 kpl 3 – 29 kpl 1) A
Kuva A
3. Mistä Jaakob tiesi, että hän voisi saada enkeliltä siunauksen? (w03 15/10 31 kpl 2) B
Kuva B
4. Mitä Jaakob teki suojellakseen perhettään kanaanilaisten vaikutukselta? (w95 15/9 21 kpl 5, alav.)
Mieti opetuksia omaan elämään
Jaakob koki olevansa vastuussa jokaisesta Labanin lampaasta (1. Moos. 31:38–40). Me kaikki olemme Jehovan lampaita. Miten vanhimmat voivat osoittaa, että he välittävät aidosti veljistä ja sisarista? C
Kuva C
Kun Jaakobia pelotti, hän rukoili Jehovaa (1. Moos. 32:6–12). Mitä Jaakobin esimerkki opettaa rukoilemisesta?
Miten voisin ottaa mallia Jaakobin rohkeudesta?
Mieti kokonaiskuvaa
Mitä tämä kertomus opettaa Jehovasta?
Miten tämä kertomus liittyy Jehovan tahdon toteutumiseen?
Mitä haluaisit kysyä Jaakobilta, kun hän saa ylösnousemuksen?
Lisää tietoa
Miten voisimme ottaa mallia Jaakobista, jos huomaamme, että olemme loukanneet jotain veljeä tai sisarta?
Auta lastasi oppimaan lisää Jaakobista.