52 MARKUS
”Hänestä on minulle apua”
MARKUS, joka tunnettiin myös nimellä Johannes, oli rohkea jo nuorena. Kun vihamielinen väkijoukko pidätti Jeesuksen ja lähti viemään häntä pois, kaikki apostolit pakenivat. Silti Markus oli niin rohkea, että lähti Jeesuksen perään. Hänet kuitenkin huomattiin ja yritettiin ottaa kiinni. Väkijoukkoon kuuluvat saivat otteen vain hänen pellavavaatteestaan, ja hän pääsi irti ja pakeni melkein alastomana. Vaikka Raamattu ei mainitse miehen nimeä, on päätelty, että kyseessä on Markus, koska tämä tapaus kerrotaan vain hänen evankeliumissaan.
Markus asui Jerusalemissa, mahdollisesti äitinsä kanssa. Vaikuttaa siltä, että hänen äidillään meni taloudellisesti hyvin. Jeesuksen kuoleman jälkeen heidän kotonaan pidettiin kokouksia. Tästä syystä Pietari suuntasi sinne sinä yönä, kun enkeli auttoi häntä vapautumaan vankilasta. Markus siis todennäköisesti tunsi useita apostoleja ja myös monia muita opetuslapsia. Siinä tapauksessa hän oli varmasti oppinut heiltä paljon rohkeudesta.
Vuoden 46 aikoihin Markuksen serkku Barnabas ja Paavali vierailivat Jerusalemissa. He huomasivat Markuksen potentiaalin ja halusivat valmentaa häntä. Kun he palasivat Antiokiaan, Markus lähti heidän mukaansa. Noin vuotta myöhemmin Paavali ja Barnabas pyysivät Markusta jälleen mukaansa, kun he olivat lähdössä kertomaan hyvää uutista eri paikkoihin. Markus suostui rohkeasti näiden innokkaiden lähetystyöntekijöiden apulaiseksi.
Matkustaminen oli tuohon aikaan vaikeaa ja vaarallista. Paavali kirjoitti myöhemmin, että monilla matkoillaan hän oli ollut ”vaaroissa jokien vuoksi, vaaroissa maantierosvojen vuoksi, – – vaaroissa kaupungissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä” (2. Kor. 11:26). Paavalilla ja Barnabaalla oli paljon tekemistä, ja matkustaessaan heidän kanssaan Markuksen piti olla valmis auttamaan heitä, missä ikinä he tarvitsivatkin apua. Tuntuiko Markuksesta, että tämä kaikki oli hänelle liikaa? Raamattu ei kerro. Joka tapauksessa kun he saapuivat Pamfyliaan, Markus jätti matkan kesken ja palasi kotiinsa Jerusalemiin. Hänen lähtönsä oli varmasti pettymys molemmille veljille, mutta varsinkin Paavalille.
Kun Paavali ja Barnabas saivat pitkän matkansa tehtyä, he alkoivat suunnitella seuraavaa. Barnabas halusi antaa Markukselle uuden mahdollisuuden ja ottaa hänet mukaan, mutta Paavali oli eri mieltä. Ehkä hän ajatteli, että Markukseen ei voinut luottaa. Paavali ja Barnabas pitivät molemmat oman päänsä, ja heille tuli kova riita. Barnabas lähti Markuksen kanssa kertomaan hyvää uutista Kyprokselle. Paavali sen sijaan lähti omalle matkalleen toisen veljen kanssa.
Tilanne ei varmasti ollut Markukselle helppo. Hän kunnioitti Paavalia, mutta oli tuottanut tälle pettymyksen. Lisäksi hän oli aiheuttanut sen, että Paavali ja Barnabas, jotka olivat hyviä ystäviä, olivat lähteneet eri teille. Markuksesta saattoi tuntua, että Paavali oli kohdellut häntä epäoikeudenmukaisesti, tai hän saattoi olla pettynyt itseensä. Kaikesta huolimatta Markus ei luovuttanut.
Markus menetti hienon palvelustehtävän, mutta hän ei antanut sen lamaannuttaa itseään
Markus jatkoi uskollisesti veljien ja sisarten auttamista. Vuosien 60 ja 61 aikoihin Paavali oli kotiarestissa Roomassa. Hän mainitsee tuolloin kirjoittamassaan kirjeessä, että Markus oli hänen luonaan ja oli hänelle ”runsaan lohdutuksen lähde”. Seuraavan kerran Markus mainitaan Pietarin kirjeessä, joka kirjoitettiin vuosien 62 ja 64 välillä. Markus oli siis ilmeisesti matkustanut Babyloniin asti auttamaan ja rohkaisemaan ikääntyvää Pietaria. Pietari kutsuu kirjeessään häntä pojakseen, joten hän oli selvästi ollut Pietarille suurena tukena. Pietari epäilemättä kertoi hänelle kaikesta siitä, mitä hän oli saanut kokea Jeesuksen kanssa. Kun Markus kirjoitti evankeliuminsa ilmeisesti ollessaan Roomassa, hän sisällytti siihen yksityiskohtia, jotka hän oli kuullut suoraan Pietarilta.
Viimeinen maininta Markuksesta on kirjeessä, jonka Paavali lähetti Timoteukselle. Paavali oli jälleen vangittuna, ja hän pyysi, että Timoteus tulisi hänen luokseen ja toisi Markuksen mukanaan. Paavali sanoi Markuksesta: ”Hänestä on minulle apua palveluksessa.” Epäilemättä Markus ja Timoteus halusivat lähteä Paavalin luo, jotta voisivat auttaa ja lohduttaa häntä ennen hänen kuolemaansa. Se että Markus oli rohkea ja pysyi kestävänä vastoinkäymisistä huolimatta, auttoi häntä tukemaan veljiä ja sisaria ja teki hänestä hyvin rakkaan Jehovalle.
Lue Raamatusta:
Mitä sanoisit?
Millä tavoin Markus oli rohkea ja luotti Jehovaan?
Tutki tarkemmin
1. Mikä viittaa siihen, että Markuksen perhe tuli taloudellisesti hyvin toimeen? (w10 15/3 6 kpl 6 – 7 kpl 1)
2. Millainen rooli Markuksella mahdollisesti oli Barnabaan ja Paavalin apulaisena? (Apt. 13:5; w10 15/3 7 kpl 5)
3. Missä paikoissa Markus kävi? (w10 15/3 8 kpl:t 5–7) A
Kuva A: Joitain paikkoja, joissa Markus on saattanut käydä
4. Mainitse esimerkki sellaisesta yksityiskohdasta Markuksen evankeliumissa, jonka Markus todennäköisesti kuuli Pietarilta. (w08 1/2 26 kpl 1)
Mieti opetuksia omaan elämään
Markusta ei sanota apostoliksi tai profeetaksi. Hän kuitenkin teki nöyrästi työtä toisten hyväksi. Miten me voimme tehdä samoin?
Markus menetti joksikin aikaa mahdollisuuden palvella Paavalin kanssa, mutta hän jatkoi silti uskollisesti eteenpäin. Mitä häneltä voi oppia, jos menettää jonkin palvelustehtävän? B
Kuva B
Miten voisin ottaa mallia Markuksen rohkeudesta?
Mieti kokonaiskuvaa
Mitä tämä kertomus opettaa Jehovasta?
Miten tämä kertomus liittyy Jehovan tahdon toteutumiseen?
Markus on valittu hallitsemaan Jeesuksen kanssa taivaassa. Mitkä ominaisuudet ja kokemukset tekevät hänestä mielestäsi hyvän hallitsijan?
Lisää tietoa
Miksi Markuksen evankeliumi on ainutlaatuinen?
Opeta lapsellesi Markuksen esimerkin avulla, miksi ei kannata luovuttaa.