ARKELAOS

(’kansan hallitsija’).

Herodes Suuren ja hänen neljännen vaimonsa Maltaken poika. Arkelaoksesta tuli Juudean kuningas Jeesuksen ollessa nuorena Egyptissä Joosefin ja Marian kanssa. Palattuaan perheineen Egyptistä Joosef ei halunnut joutua Arkelaoksen tyrannian alaisuuteen, joten hän asettui asumaan Arkelaoksen hallintoalueen ulkopuolelle Galilean Nasaretiin. (Mt 2:22, 23.)

Arkelaoksen isä Herodes Suuri oli testamentannut hänen hallintaansa Juudean, Samarian ja Idumean, mikä oli kaksinkertainen alue Herodeksen kahden muun pojan alueisiin verrattuna. Tähän alueeseen sisältyivät myös tärkeät Jerusalemin, Samarian, Joppen ja Kesarean kaupungit. Arkelaos yritti Herodeksen kuoleman jälkeen turvata hallitusvaltansa menemällä Roomaan tapaamaan Augustusta. Arkelaoksen vaatimusten vastustajista huolimatta, joita olivat mm. hänen veljensä ja juutalaisten valtuuskunta, hänen sallittiin pysyä vallassa; tosin Augustus ei tehnyt hänestä kuningasta vaan etnarkin, tetrarkkia korkeamman vasalliruhtinaan. Matteus sanoo kuitenkin aivan oikein hänen ’hallinneen’, sillä paikallinen armeija oli aiemmin julistanut hänet kuninkaaksi (Flavius Josefus, Jewish Antiquities, XVII, 194, 195 [viii, 2]).

Arkelaos oli julma hallitsija ja erittäin epäsuosittu juutalaisten keskuudessa. Tukahduttaessaan erästä kapinaa hän surmautti 3000 heistä säälimättä temppelialueella, kaksi kertaa hän pani ylimmäisen papin viralta, ja lisäksi hänen avioeronsa ja uudelleen avioitumisensa olivat vastoin juutalaisten lakia. Juutalaisten ja samarialaisten Augustukselle osoittamat valitukset johtivat lopulta tutkimuksiin ja Arkelaoksen karkottamiseen hänen 9. tai 10. hallitusvuotenaan. Sen jälkeen Juudea oli Rooman käskynhaltijoiden alaisuudessa. (Ks. HERODES nrot 1 ja 2.)