ATAROT

(’kruunut [ts. kehät]’).

1. Yksi niistä Jordanin itäpuolen kaupungeista, joita Gadin ja Ruubenin heimot pyysivät omakseen. Tätä aluetta pidettiin erityisen sopivana noiden heimojen karjalle. (4Mo 32:1–5.) Myöhemmin gadilaiset rakensivat kaupungin uudelleen (4Mo 32:34).

Tämä paikka mainitaan myös Moabin kuninkaan Mesan kiven piirtokirjoituksessa riveillä 10 ja 11. Siinä sanotaan mm.: ”Gadin miehethän olivat aina asuneet Atarotin maassa, ja Israelin kuningas oli rakentanut Atarotin heille; mutta minä taistelin kaupunkia vastaan ja valtasin sen ja surmasin kaikki kaupungin ihmiset – – Ja minä toin sieltä takaisin Arelin (tai Orielin), sen johtomiehen – – ja siirsin sinne Saaronin miehiä ja Maharitin miehiä.” (Ancient Near Eastern Texts, toim. J. B. Pritchard, 1974, s. 320.)

Tämän paikan katsotaan yleisesti olevan sama kuin nykyinen Khirbet ʽAttarus Kuolleenmeren itäpuolella, n. 13 km luoteeseen Dibonista (joka mainitaan 4Mo 32:3:ssa Atarotin jälkeen). Rauniot sijaitsevat samannimisen vuoren länsirinteellä n. 750 m:n korkeudessa. Paikka on tosin Ruubenin alueella, mutta näyttää siltä, että Gadilla ja Ruubenilla oli joitakin yhteisiä heimoalueita.

2. Efraimin ja Benjaminin alueiden rajalla sijainnut kaupunki (Jos 16:2). Se on ilmeisesti sama kuin Joosuan 16:5:ssä ja 18:13:ssa mainittu Atrot-Addar. Jälkimmäisessä jakeessa sen sanotaan olleen osa Benjaminin pohjoisrajasta ja sijainneen ”vuorella joka on Ala-Bet-Horonin eteläpuolella”.

3. Efraimin heimon koillisrajalla sijainnut kaupunki (Jos 16:7).