ASEKA

(juuresta, joka merkitsee ’kaivaa esiin [ts. kuokkia]’).

Kaupunki Sefelassa, Elanlaakson yläpäässä. Paikan katsotaan olevan nykyinen Tell Zakariye (Tel ʽAzeqa), n. 26 km Hebronista luoteeseen.

Kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran Joosuan 10:5–11:ssä, jossa kerrotaan viiden kanaanilaiskuninkaan yhteishyökkäyksestä Gibeonia vastaan. Joosua riensi armeijoineen Gibeonin avuksi ja ajoi takaa kanaanilaisten armeijoita ”aina Asekaan ja Makkedaan asti”, mikä tarkoitti n. 30 km:n matkaa. Sen jälkeen kaupunki määrättiin Juudan heimolle (Jos 15:20, 35).

Kuningas Saulin hallituskaudella (1117–1078 eaa.) filistealaiset kokosivat joukkonsa Sokon ja Asekan välille ja asettivat esitaistelijakseen Goljatin. Israelilaisten saavuttua paikalle nuo kaksi armeijaa olivat vastatusten Elanlaakson kummallakin puolella, kunnes Daavidin yllätysvoitto Goljatista sai filistealaiset pakenemaan. (1Sa 17:1–53.)

Kansakunnan jakauduttua Salomon kuoleman jälkeen (n. 998 eaa.) Juudan kuningas Rehabeam linnoitti Asekan sekä Lakisin ja muita strategisesti tärkeitä kaupunkeja (2Ai 11:5–10). Tell Zakariyessa tehdyissä kaivauksissa on löydetty muurien ja tornien jäännöksiä sekä todisteita paikan korkeimmalla kohdalla sijainneesta linnoituksesta.

Kun Nebukadnessarin babylonialaisjoukot valtasivat Juudan valtakunnan (609–607 eaa.), Aseka ja Lakis kukistuivat viimeisinä linnoitettuina kaupunkeina ennen itse Jerusalemin kukistumista (Jer 34:6, 7). Tälle saatiin selkeä vahvistus, kun löydettiin kirjoitusta sisältäneitä saviastian kappaleita, joille annettiin nimi Lakisin kirjeet. Kirjeessä numero IV oli seuraava viesti, joka oli ilmeisesti lähetetty joltain etuvartioasemalta Lakisin sotapäällikölle: ”Me tarkkailemme Lakisin merkkejä kaikkien niiden viitteiden mukaan, jotka herrani on antanut, sillä me emme voi nähdä Asekaa.” (Ancient Near Eastern Texts, toim. J. B. Pritchard, 1974, s. 322.) Näyttää siltä, että tämä kirje kirjoitettiin babylonialaisten hyökkäyksen aikaan, ja mikäli se pitää paikkansa, vaikuttaisi siltä, että Aseka oli jo kukistunut, joten tuosta linnoituksesta ei saatu mitään merkkejä.

Maan 70 vuotta kestäneen autioituksen jälkeen Aseka oli yksi niistä kaupungeista, jotka pakkosiirtolaisuudesta palanneet juutalaiset asuttivat uudelleen (Ne 11:25, 30).