BET-SUUR

(’kallion huone’).

Juudan vuoristossa sijainnut kaupunki, joka mainitaan Halhulin ja Gedorin välissä (Jos 15:58). Nimi on säilynyt Burj es-Surin nimessä, mutta kaivaukset ovat osoittaneet, että tuo muinainen kaupunki sijaitsi varsinaisesti puolisen kilometriä Burj es-Surista luoteeseen olevassa Khirbet et-Tubeiqassa (Bet Zur). Tämä paikka on 7,5 km Hebronista pohjoiseen, kun taas Gedor on siitä n. 5 km pohjoisluoteeseen ja Halhul 1,5 km eteläkaakkoon. Sen sanotaan olevan sijainniltaan Palestiinan korkeimpia rauniokaupunkeja, sillä se on kukkulalla 1007 m merenpinnan yläpuolella. Koska Bet-Suur oli lähellä pohjois–etelä-suuntaista, pitkin vedenjakajaa kulkenutta pääväylää ja koska se vartioi länteen, Maresaan ja Libnaan, johtaneita reittejä, sillä oli strategisesti merkittävä asema.

Valtakunnan jakautumisen jälkeen Bet-Suur oli yksi niistä 15 kaupungista, jotka kuningas Rehabeam rakensi uudelleen ja linnoitti Juudan ja Benjaminin suojaksi maahantunkeutujia vastaan (2Ai 11:5–12). Se oli yksi niistä kaupungeista, jotka Babylonin pakkosiirtolaisuudesta palanneet juutalaiset asuttivat uudelleen (Ne 3:16). Makkabilaisaikaan Bet-Suurilla oli huomattava asema juutalaisten taistelussa Syyrian seleukidikuninkaita vastaan, ja apokryfisessä 1. Makkabilaiskirjassa kuvataan merkittävää voittoa, jonka Juudas Makkabi sai Syyrian joukoista (165 eaa.), minkä jälkeen hän linnoitti kaupungin uudelleen (1. Makkabilaiskirja 4:61; 6:26). Vuonna 162 eaa. syyrialaiset piirittivät kaupungin, ja lopulta se antautui elintarvikepulan vuoksi (1. Makkabilaiskirja 6:30–50). Siitä tuli syyrialainen varuskunta, ja kenraali Bakkides vahvisti sen linnoituksia (1. Makkabilaiskirja 9:52).

Bet-Suurissa vuosina 1931 ja 1957 tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa paljastui todisteita vahvoista linnoituksista. Löydettiin lukuisia rahoja, jotka olivat peräisin 300–100-luvuilta eaa.; niiden joukossa oli juutalaisia hopearahoja, joiden uskotaan olevan peräisin persialaisajalta eli n. 300-luvulta eaa.

Bet-Suurin nimi esiintyy Jerahmeelin veljen Kalebin jälkeläisten sukuluettelossa 1. Aikakirjan 2:45:ssä. Maonin sanotaan siinä olleen ”Bet-Suurin isä”. Monet kommentaattorit arvelevat Bet-Suurin tarkoittavan sennimistä kaupunkia, jolloin Maon olisi ollut siellä asuneiden isä tai ehkä kaupungin päällikkö tai sen huomattavin mies.