KAANA

(luult. hepr. sanasta qa·nehʹ ’ruoko’, jolloin merk. ’ruokojen paikka’).

Natanaelin kotikaupunki (Joh 21:2). Ilmeisesti vain kolme päivää sen jälkeen, kun Natanael oli esitelty Jeesukselle ja hänestä oli tullut opetuslapsi, Jeesus oli Kaanassa samoissa häissä, joissa hänen äitinsä ja veljensäkin olivat. Täällä Jeesus teki ensimmäisen ihmeensä muuttaessaan veden hyväksi viiniksi. Täältä hän, hänen perheenjäsenensä ja opetuslapsensa ”menivät alas Kapernaumiin”. (Joh 1:43–49; 2:1–12.) Kun Jeesus myöhemmin oli jälleen Kaanassa, hänen luokseen tuli eräs kuninkaan palvelija, joka pyysi häntä ”tulemaan alas” Kapernaumiin parantamaan hänen kuolemaisillaan olevan poikansa. Jeesus paransi pojan, vaikka ei mennytkään Kapernaumiin. (Joh 4:46–54.)

Kaupunkia sanotaan aina ”Galilean Kaanaksi” ilmeisesti erotukseksi Asserin alueella sijainneesta Kanaasta (Jos 19:28). Perimätiedon mukaan Kaana sijaitsi Kafr Kanna -nimisen kaupungin paikalla, 6,5 km Nasaretista koilliseen. Siellä on lähteitä, joista saadaan runsaasti vettä. Sanakirjantekijöiden mielestä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että Kaana olisi muuttunut muotoon Kanna, varsinkin koska se olisi merkinnyt n-kirjaimen kahdentumista. Onkin syytä uskoa, että väite, jonka mukaan Kafr Kanna olisi entinen Kaana, perustuu suurelta osin siihen, että se on ollut sopivasti Nasaretista tulleiden pyhiinvaeltajien matkan varrella, minkä vuoksi kirkon perimätieto on suosinut sitä.

Useimmat mielipiteet ja todisteet tukevat Kaanan samastamista Khirbet Qanaan, joka sijaitsee n. 13 km Nasaretista pohjoiseen. Siellä on Asokisin tasangon eli nykyisen el-Battufin (Biqʽat Bet Netofa) laidalla kukkula, jolla on vanhan kylän rauniot. Läheisellä suoperäisellä tasangolla kasvaa runsaasti ruokoja, joten nimi Kaana on varsin sopiva. Arabiaksi se tunnetaan edelleen nimellä Qana el-Jelil, joka vastaa ilmausta Galilean Kaana. Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt juutalainen historioitsija Josefus kertoo asuneensa ”galilealaisessa kylässä, jonka nimi oli Kaana”, ja myöhemmin hän mainitsee ”suuren tasangon, jonka nimi oli Asokisin tasanko ja jossa oli asuntoni” (The Life, 86 [16]; 207 [41]). Tämänkin todistuksen perusteella Galilean Kaana sijaitsi todennäköisemmin Khirbet Qanassa kuin Kafr Kannassa. Vaikka Khirbet Qanassa ei olekaan lähteitä, raunioista on löytynyt vanhojen vesisäiliöiden jäännöksiä. Lisäksi sieltä on kerrottu löytyneen ruukunsirpaleita ja kolikoita, joiden arvellaan olevan peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta. (Kuva, 2. osa, s. 738.)

Muinoin Khirbet Qanan ohi kulkenut tie johti alas Galileanmeren rantaan ja pitkin rantaviivaa Kapernaumiin, joka sijaitsi n. 206 m merenpinnan alapuolella; tästä johtuu ilmaus ”tulla alas” Kapernaumiin (Joh 4:47). Tietä pitkin matkaa kertyi n. 40 km.