ELON

(luult. ’suuri puu’).

1. Heettiläinen, jonka tyttärestä tuli ”mielikarvauden lähde” Iisakille ja Rebekalle näiden pojan Esaun vaimona (1Mo 26:34, 35; 27:46; 28:8; 36:2).

2. Toinen Sebulonin kolmesta pojasta. Hänet laskettiin mukaan isoisänsä Jaakobin huonekuntaan, kun tämä meni Egyptiin. Hän oli myös elonilaisten suvun päämies. (1Mo 46:14; 4Mo 26:26.)

3. Israelin sebulonilainen tuomari. Hänen toimittuaan tuomarina kymmenen vuotta hänet haudattiin Sebulonin alueelle Aijaloniin. (Tu 12:11, 12.)

4. Danin heimon kaupunki, joka luetellaan Jitlan ja Timnan välissä (Jos 19:42, 43). Tämän paikan nykyistä sijaintia ei tiedetä varmasti.