ESJON-GEBER

Paikka, joka mainitaan ensimmäisen kerran israelilaisten leiripaikkana kansakunnan 40-vuotisen erämaavaelluksen loppupuolella. Seuraava leiripaikka oli Kadesissa Sinin erämaassa. (4Mo 33:35, 36.) Kadesista käsin pyydettiin Edomin kuninkaalta lupaa kulkea hänen maansa läpi, mutta se evättiin (4Mo 20:14–22). Myöhemmin Mooses selosti: ”Niin me lähdimme pois Seirissä asuvien veljiemme, Esaun poikien, luota Araban tieltä, Elatista ja Esjon-Geberistä.” (5Mo 2:8.) Toisaalla osoitetaan, että Elat (Elot) ja Esjon-Geber sijaitsivat Punaisenmeren rannalla, ilmeisesti Punaisenmeren koillishaaran, Akabanlahden, pohjukassa (1Ku 9:26; 2Ai 8:17).

Sopusoinnussa 5. Mooseksen kirjan 2:8:n kanssa 4. Mooseksen kirjan 21:4:n varhaisemmassa kertomuksessa sanotaan israelilaisten edenneen ”Horinvuorelta [missä Aaron kuoli] Punaisenmeren tietä kiertääkseen Edomin maan”. Jotkut tutkijat arvelevat, että lähdettyään Horinvuorelta israelilaiset matkasivat Kuolleenmeren eteläpäähän ja kulkivat ylös Seredin purolaaksoa (Edomin ja Moabin välinen raja). Monet kommentaattorit ovat kuitenkin sitä mieltä, että edellä mainittujen raamatunkohtien perusteella reitin olisi pitänyt mutkitella enemmän, jotta Edomin ydinalue olisi voitu kiertää; reitin olisi pitänyt viedä heidät takaisin ”Punaisenmeren tietä” ja näin ollen Esjon-Geberin seudulle. He otaksuvat, että reitti, jota israelilaiset kulkivat, vei heidät etelään kohti Akabanlahtea ja että saavuttuaan Esjon-Geberin pohjoispuolelle, he kääntyivät todennäköisesti koilliseen Wadi Yatmin kautta ja kiersivät näin ollen Edomin eteläisen vuorijonon eteläreunan.

Salomon hallituskaudella. Seuraavan kerran Esjon-Geber mainitaan yli 400 vuotta myöhemmin, Salomon hallituskaudella (1037–998 eaa.). Tällä kohdalla lahden rannalla Salomo rakennutti vesille laskettavaksi laivaston, jossa oli foinikialais-juutalainen miehistö. Tyroksen foinikialainen kuningas Hiram, joka harjoitti myös hyvin aktiivisesti kauppamerenkulkua, oli tässä hankkeessa yhteistoiminnassa Salomon kanssa. (1Ku 9:26–28; 10:11.) Satakunta vuotta myöhemmin kuningas Josafat (936 – n. 911 eaa.) yritti elvyttää tätä Esjon-Geberiin sijoittunutta laivanrakennustoimintaa, mutta hän epäonnistui, niin kuin Jehova oli ennustanut, ja hänen laivansa haaksirikkoutuivat (1Ku 22:48, 49; 2Ai 20:36, 37).

Kannattaa ehkä panna merkille, että niin Salomo kuin Josafatkin suunnittelivat, että osa laivoista menisi Ofirin lisäksi Tarsisiin (2Ai 9:21; 20:36, 37). Koska todisteet viittaavat voimakkaasti siihen suuntaan, että Tarsis oli Espanjassa, jotkut ovat epäilleet sitä, että Esjon-Geberistä purjehtimaan lähteneet laivat olisivat pystyneet muinoin tekemään tällaisen matkan. Katso tässä yhteydessä artikkelia TARSIS nro 4, jossa kerrotaan, että Niilin ja Punaisenmeren välillä oli mahdollisesti kanava. Tuo kanava voisi selittää myös sen, miten kuningas Hiram saattoi lähettää miesten lisäksi ”laivoja” Esjon-Geberiin ja Elotiin (Elatiin) Salomon käyttöön (2Ai 8:17, 18). Toisaalta on myös esitetty sellainen ajatus, että nämä laivat on ehkä lähetetty johonkin kohteeseen Filistean rannikolle, purettu osiin ja kuljetettu maitse Akabanlahdelle, missä ne rakennettiin uudelleen. Tätä näkemystä kannattavat viittaavat siihen, että myöhemmin ristiretkeläiset toimivat juuri tällä tavalla. Koska Esjon-Geberin ympäristössä on palmulehtoja muttei laivanrakennukseen sopivia puita, todennäköisesti ainakin puutavaraa toimitettiin muualla sijaitsevilta metsämailta joko jotakin Niilin ja Punaisenmeren välistä kanavaa tai maitse kulkevaa reittiä pitkin.

Sijainti. Muinaisen Esjon-Geberin sijaintia ei voida määrittää varmasti. Useimmat tutkijat pitävät todennäköisimpänä mahdollisuutena Tell el-Kheleifeä (ʽEzyon Gever), joka on noin puolen kilometrin päässä Akabanlahdesta ja yli 3 km luoteeseen nykyisestä Akaban kaupungista. Sieltä on kaivettu esiin viisi tärkeää asutuskautta, joista vanhimman otaksutaan olevan peräisin Salomon ajalta. Arkeologit eivät ole kuitenkaan löytäneet mitään sitä varhaisemmalta ajalta eli eivät mitään, mikä olisi peräisin Egyptistä lähdön ajalta. Tämän vuoksi jotkut päättelevät, että Mooseksen päivien Esjon-Geber joko oli jossain muualla tai koska sikäläiset rakennukset olivat yksinkertaisia savitiilirakennelmia, varhainen asutus on hajonnut maan tasalle niin ettei siitä ole jäänyt jälkeäkään.

Varasto. Kaivajat löysivät Tell el-Kheleifestä jyhkeän kaupunginportin rauniot sekä rakennelman, josta sanottiin, että se oli varmasti ollut suuren kuparikaivoksen ja -sulattamon keskus, ja sen kerrottiin olleen toiminnassa kuningas Salomon aikana. Lähempänä meidän aikaamme myönnettiin, että tämä tieto ei pitänyt paikkaansa, ja vaikka tuolla alueella ilmeisesti sulatettiin kuparia, arkeologit ovat nyt sitä mieltä, että tuo rakennus oli epäilemättä varasto. Sellainen tärkeiden meritse ja maitse kulkevien kauppareittien risteyskohdassa sijaitseva linnoitettu varasto olisi sopiva paikka säilyttää Ofirista tuotua kultaa, kallisarvoisia kiviä ja algumpuuta, kunnes karavaanit kuljettaisivat ne määränpäihinsä (1Ku 9:26; 10:11, 12). Lisää yksityiskohtia tästä paikasta kerrotaan artikkelissa ARKEOLOGIA: Palestiina ja Syyria.