VÄRILIITE
Assyrian maailmanvalta
ASSYRIAN maailmanvallan historiaa hallitsivat sotilaalliset valloitukset, joihin usein liittyi vankien sadistinen kohtelu. Uskonto oli assyrialaisten elämän pääasioita, ja sotaa pidettiin heidän uskonsa aitona osoituksena. Historioitsija W. B. Wright kertoo: ”Sotiminen oli kansakunnan tehtävä, ja papit lietsoivat alituisesti sotaa. He saivat elantonsa suureksi osaksi sotasaaliista, josta heille annettiin aina määräosuus, ennen kuin muut saivat osansa, sillä tämä ryövärien suku oli tavattoman uskonnollista.” (Ancient Cities, 1886, s. 25.)
Sekä Raamattu että maallinen historia mainitsevat Israelin ja Assyrian olleen toistuvasti tekemisissä keskenään. Aikanaan Israel joutui maksamaan pakkoveroa Assyrian kuninkaalle. Vuonna 740 eaa. valloitettiin sitten pohjoisen valtakunnan pääkaupunki Samaria, ja sen jälkeen tuhansia ihmisiä lähetettiin pakkosiirtolaisuuteen. Se että Jehova salli tämän tapahtua, kuvastaa sitä, miten alas luopio-Israel oli vajonnut. Mutta kun Sanherib yritti lisätä valloitustensa joukkoon Jerusalemin, Jehovan enkeli surmasi 185000 miestä Assyrian joukoista yhtenä yönä. (Jes 36:1–37:38.) Kuten Jehovan profeetat olivat ennustaneet, Assyriasta jäivät aikanaan jäljelle vain autiot rauniot, ja Babylonia seurasi sitä maailman näyttämöllä (Jes 23:13; Sef 2:13).
KARTTA: Assyrian maailmanvalta
Arkeologi A. H. Layardin maalaus, joka kuvaa Nimrudissa (Kalahissa) sijainneen Assurnasirpal II:n palatsin loistoa
Tämä valtava siivekäs, ihmispäinen sonni koristi aikoinaan Sargon II:n palatsia
Nimrudista löydetyn Assurnasirpal II:n palatsin seinää. Leijonanmetsästys oli yksi Assyrian kuninkaiden huvittelumuoto; Niniveä sanottiin ”leijonien asuinpaikaksi” (Na 2:11)
Kuningas Assurnasirpal II sekä palvelija ja suojelushenki; Nimrudissa (Kalahissa) sijainneesta palatsista peräisin oleva reliefi; näytteillä British Museumissa. Uskonnolla oli avainasema Assyrian politiikassa
Kuningas Assurnasirpal II syöksyy taisteluun. Hänen edellään lentää hänen jumalansa Assur, joka myös ampuu nuolia. Näytteillä British Museumissa
Kuningas Assurnasirpal II jumaliensa symbolien ympäröimänä. Sarvellisen kypärän sanotaan edustavan Assuria; siivekäs kehrä edustaa tässä tapauksessa auringonjumala Šamašia; kuunsirppi on kuunjumala Sinin vertauskuva; haarautuva viiva on Adadin salama; tähti tarkoittaa Ištaria
Sanheribin edustaja pilkkaa Jehovaa ja vaatii Jerusalemia tekemään antautumissopimuksen
Sanheribin särmiö (British Museumissa sijaitseva Taylorin prisma); yksi kuninkaan viimeisistä aikakirjoista, joissa hän kerskuu hyökkäyksestään Juudaan, mutta ei mainitse omia joukkojaan kohdannutta onnettomuutta
Assyrialaisten julmuutta kuvattuna heidän palatsinseinissään. Vasemmalla: kaldealaisia nyljetään elävältä, ja heidän kielensä revitään irti. Alla ja oikealla: Lakisista otettuja vankeja nyljetään elävältä ja seivästetään
Raamatun profetian mukaisesti Ninivestä (Kujundžikin kumpu etualalla) tuli ”autioitettu kaupunki” (Na 2:10).
Babylonialaisen aikakirjan sisältävä taulu, joka kertoo yksityiskohtia siitä, miten babylonialaiset ryöstivät tuon aikoinaan suuren kaupungin (babylonialainen aikakirja B.M. [British Museum] 21901, joka tunnetaan myös Gaddin aikakirjana tai Niniven kukistumisen aikakirjana)