VINTTIKOIRA

(hepr. zar·zirʹ mot·naʹjim).

Erittäin nopea, tarkkanäköinen koira, jolla on terävä kuono, solakka, virtaviivainen ruumis ja pitkät, jäntevät raajat. On kuitenkin melkoisen epävarmaa, mitä tarkoitetaan heprealaisella ilmauksella, joka merkitsee kirjaimellisesti ’lanteilta (kupeilta) vyötettyä [eläintä]’. Joissakin raamatunkäännöksissä käytetään sanaa ”vinttikoira” Sananlaskujen 30:31:n varsinaisessa tekstissä, mutta alaviitteissä mainitaan vaihtoehtoisiksi käännöksiksi ”sotaratsu” ja ”kukko” (UM, AS, Ro; ks. myös KR-38). Kreikkalainen Septuaginta ja latinalainen Vulgata puoltavat vastinetta ”kukko” (KR-92, Dy, JB, Kx, Mo, RS). ”Vinttikoira” on kuitenkin sopiva käännös, koska se sopii kuvaukseen eläimestä, joka ’osaa hyvin astella’ (San 30:29). Vinttikoiran nopeudeksi on saatu n. 65 km/t. Lisäksi vinttikoiran lantionseudun solakkuus – eläin on ikään kuin ”lanteilta vyötetty” – sopii hyvin yhteen sen kanssa, mitä pidetään hepreankielisen nimityksen kirjaimellisena merkityksenä.