HABAJA

(’Jah on kätkenyt’).

Pappi, jonka jälkeläiset palasivat Babylonin pakkosiirtolaisuudesta. Koska hänen ’poikansa’ eivät kuitenkaan pystyneet vahvistamaan sukuperäänsä, heiltä evättiin pappeus eivätkä he saaneet ”syödä erittäin pyhiä antimia, ennen kuin nousisi pappi, jolla on urim ja tummim”. (Esr 2:1, 2, 61–63; Ne 7:63–65.)