HAGRILAISET

(mahd. ’Hagarista [Hagariin kuuluvat]’).

Ilmeisesti paimentolaiskansa, joka asui teltoissa Gileadin itäpuolella. Kuningas Saulin päivinä Jordanin itäpuolella asuvat israelilaiset löivät hagrilaiset ja ottivat 100000 vankia sekä tuhansia kameleja, aaseja ja lampaita. (1Ai 5:10, 18–22.) Psalmista luetteli hagrilaiset muiden Israelin vihollisten, esim. edomilaisten, moabilaisten, ammonilaisten ja amalekilaisten, joukossa (Ps 83:2–7). Daavidin hallituskaudella hagrilainen Jasis huolehti kuitenkin kuninkaan katraista (1Ai 27:31).

Monet oppineet uskovat, että muinaisten maantieteilijöiden Strabonin, Ptolemaioksen ja Pliniuksen käyttämä nimitys a·graiʹoi tarkoitti luultavasti hagrilaisia. Sitä, olivatko he Hagarin jälkeläisiä, ei voida todistaa kiistattomasti.