HASARMAVET

(’kuoleman piha [asutusalue]’).

Nooan jälkeläinen Seemin ja Joktanin kautta (1Mo 10:1, 21, 25, 26; 1Ai 1:20). Tavallisesti ajatellaan, että Hasarmavetin jälkeläiset asettuivat asumaan Hadramautin seudulle Etelä-Arabiaan. Yhteyden Hadramautin ja Hasarmavetin välillä arvellaan johtuvan alkuperäisten heprealaisten ja arabialaisten nimien samanlaisista konsonanteista. Hadramautin maantieteellisiä rajoja ei ole tarkoin määritetty. Se on n. 880 km pitkä ja 240 km leveä. Rannikkotasanko on melko kapea, minkä jälkeen maa kohoaa jyrkästi ja muodostaa kivikkoisen ylängön, jonka keskikorkeus on 900–1200 m. Ylänköä halkovat monet syvät, kallioiden reunustamat purolaaksot. Nämä laaksot ovat erittäin hedelmällisiä: palmut, esim. taatelipalmut, kukoistavat; lampaat, kamelit, aasit ja naudat löytävät laidunta; lisäksi niissä kasvatetaan mm. hirssiä, sinimailasta, indigokasveja, puuvillaa ja maissia. Tärkein purolaakso on Wadi Hadramaut. Tämä virta saa alkunsa n. 480 km Arabian niemimaan länsirannikolta sisämaahan päin, kaartuu vähitellen kohti itää n. 640 km:n matkalla ja laskee lopulta Arabianmereen Wadi Masilana (nimeä käytetään virran alajuoksusta). Hadramautin seutu oli muinoin tärkeä, koska siellä käytiin suitsukekauppaa. Seudulla oli aikoinaan paljon suitsutuspihkaa tuottavia puita, mutta nykyään ne ovat käyneet vähiin.