ITTAI

(muunnos nimestä Itiel).

1. Gatilainen soturi, joka oli otaksuttavasti kotoisin filistealaisesta Gatin kaupungista ja joka oli hyvin uskollinen Daavidille. Kun Daavid palvelijoineen pakeni Absalomin kapinan vuoksi Jerusalemista, heidän mukanaan tuli 600 gatilaista, mm. Ittai. Daavid yritti taivuttaa Ittaita olemaan lähtemättä kaupungista, mutta tuo soturi ilmaisi syvän kiintymyksensä seuraavin sanoin: ”Niin totta kuin Jehova elää ja niin totta kuin herrani, kuningas, elää, siinä paikassa, missä herrani, kuningas, tulee olemaan, tulee palvelijasikin olemaan, olkoonpa se kuolemaksi tai elämäksi!” Daavid antoi sitten Ittain kulkea edelleen hänen mukanaan. (2Sa 15:18–22.)

Sen jälkeen kun Daavid oli laskenut joukkonsa, hän asetti sekä tämän ei-israelilaisen Ittain että Joabin ja Abisain kunkin armeijansa yhden kolmanneksen päälliköksi (2Sa 18:2, 5, 12).

2. Yksi Daavidin väkevistä miehistä; benjaminilainen, Gibeasta lähtöisin olevan Ribain poika (2Sa 23:29). Häntä sanotaan 1. Aikakirjan 11:31:ssä Itaiksi.