JAAKOBA

(juuresta, jonka merkitys on ’tarttua kantapäähän; syrjäyttää’).

Yksi niistä Simeonin johtomiehistä, jotka Hiskian päivinä laajensivat aluettaan hedelmälliseen Gedorinlaaksoon lyömällä maahan sen asukkaat (1Ai 4:24, 36–41).