JAFIA

(1, 2: ’säteilköön [Jumala]; [Jumala] on säteillyt’.)

1. Lakisin kuningas, joka yhdisti joukkonsa neljän muun amorilaiskuninkaan kanssa rangaistakseen Gibeonia, koska tämä oli tehnyt rauhan Israelin kanssa (Jos 10:3–5). Gibeonin avunpyyntö sai Joosuan joukot lähtemään pelastusretkelle Gilgalista. Seuranneessa taistelussa israelilaiset vangitsivat Jafian ja hänen kanssaan liittoutuneet kuninkaat Makkedan luolaan. Myöhemmin hänet ja muut kuninkaat teloitettiin, ja heidän ruumiinsa riippuivat paaluissa auringonlaskuun asti, minkä jälkeen ne heitettiin siihen luolaan, josta he olivat etsineet turvaa. (Jos 10:6–27.)

2. Daavidin poika, joka syntyi Jerusalemissa (2Sa 5:14, 15; 1Ai 3:7; 14:6).

3. Paikka Sebulonin rajalla (Jos 19:10, 12). Sen ajatellaan olevan nykyinen Yafa (Yafiaʽ), joka sijaitsee vajaat 3 km Nasaretista lounaaseen.