JORDAN

Luvatun maan tärkein joki, joka muodostaa suuressa osassa Palestiinaa luonnollisen rajan sen itä- ja länsipuolen välille (Jos 22:25). Muinoin Jordan sai varsinaisesti alkunsa lähtiessään Hulanlaaksosta, suoalueelta ja järvestä, jota on nykyisin kuivatettu. Hulanlaakson pohjoispuoliselle alueelle ovat tunnusomaisia lukuisat vesiväylät, Jordanin alkulähteet. Kolme pääasiallista Jordanin lähdejokea ovat idästä länteen lueteltuina Nahr Banyas (Nahal Hermon), Nahr el-Leddan (Nahal Dan) ja Nahr Hasbani (Nahal Senir). Jarmuk ja Jabbok ovat Jordanin suurimmat idästä tulevat sivujoet. Nykyään Jordan on enimmäkseen sangen sameavetinen joki.

Jätettyään Hulanlaakson taakseen Jordan virtaa suhteellisen rauhallisesti n. 3 km, mutta sitten se syöksyy kohisten basalttirotkojen halki matkallaan Galileanmereen. Galileanmeren eteläpäästä Jordan kiemurtelee kohti Kuolluttamerta n. 320 km, vaikka linnuntietä matkaa on vain n. 105 km (kuva, 1. osa, s. 334).

Likimain 16 km:n matkalla Hulanlaaksosta Galileanmereen Jordan laskeutuu n. 270 m. Kun se jatkaa kulkuaan Galileanmerestä Kuolleeseenmereen, se muodostaa 27 ryöppyävää koskea ja laskeutuu vielä n. 180 m.

Galileanmeren eteläpuolella Jordan virtaa n. 6–13 km:n levyisen laakson halki. Jerikon kohdalla tämän laakson leveys on kuitenkin n. 22 km. Virratessaan laakson alemman terassin (ez-Zor) läpi, jonka leveys on n. 0,5–3 km, Jordan kääntyilee ja mutkittelee tiheiköissä, joissa kasvaa orjantappuroita ja ohdakkeita, viiniköynnöksiä ja pensaita, oleantereita, tamariskeja, pajuja ja poppeleita. Leijonat vaeltelivat muinoin ”ylväissä tiheiköissä Jordanin varrella” (Jer 49:19; 50:44; Sak 11:3). Susia ja sakaaleja saatetaan nähdä siellä yhä. Kesät ovat tässä viidakossa erittäin kuumia ja kosteita, ja lämpötila voi kivuta hyvinkin yli 38 °C:n. Keväällä, kun lumet sulavat Hermoninvuorelta, Jordan saa ez-Zorin tulvimaan.

Laakson ylempi terassi (el-Ghor) sijaitsee peräti 46 m Jordanin viidakkoalueen yläpuolella, ja paljaat, syöpyneet harmahtavat merkelikukkulat erottavat nämä alueet toisistaan. Noin 40 km Galileanmeren eteläpuolelle ulottuvassa el-Ghorin osassa on viljelys- ja laidunmaita, mutta muuten suurin osa siitä on viljelemätöntä. Abrahamin ja Lootin aikana, ennen Sodoman ja Gomorran tuhoa, ilmeisesti paljon suurempi osa tuosta alueesta oli kuitenkin hedelmällistä, varsinkin Kuolleenmeren ympäristössä (1Mo 13:10, 11).

Jordan ei sovellu laivaliikenteeseen, koska se on niin matala ja siinä on lukuisia koskia ja pyörteitä. Kun joki ei tulvi, sen yli pääsee kahlaamalla tiettävästi ainakin 60 kohdasta. Jordanin kahlaamojen hallinnasta oli entisaikoina sotilaallista hyötyä, koska ne olivat pääasiallisia joen ylityspaikkoja (Tu 3:28; 12:5, 6).

Galileanmeren eteläpuolella Jordanin keskisyvyys on normaalisti 1–3 m ja leveys n. 27–30 m. Keväällä Jordan tulvii kuitenkin yli äyräittensä, ja se on silloin paljon leveämpi ja syvempi (Jos 3:15). Israelin kansakuntaan kuuluneiden miesten, naisten ja lasten ei olisi ollut turvallista ylittää Jordania tulva-aikana, ei varsinkaan Jerikon läheisyydessä. Virta on siellä niin vuolas, että viime aikoinakin se on vienyt mukanaan uimareita. Jehova patosi kuitenkin Jordanin ihmeen välityksellä, minkä ansiosta israelilaiset saattoivat ylittää sen kuivaa maata myöten (Jos 3:14–17). Satoja vuosia myöhemmin tapahtui samanlainen ihme kerran Elialle, kun hän oli Elisan kanssa, ja kerran Elisalle hänen ollessaan yksin (2Ku 2:7, 8, 13, 14).

Jordan liittyi myös huomattavalla tavalla Naamanin ihmeelliseen parantumiseen. Kun Naaman, joka piti Damaskoksen jokia parempina kuin kaikkia Israelin vesiä, sai asiasta oikean näkemyksen palvelijoittensa avulla, hän peseytyi tottelevaisesti seitsemän kertaa Jordanissa. Seitsemännen kerran jälkeen hän oli täysin parantunut spitaalistaan. (2Ku 5:10–14.)

Johannes Kastaja kastoi monia katuvia juutalaisia ensimmäisellä vuosisadalla upottamalla heidät Jordanin vesiin. Hänellä oli etu kastaa siellä myös Jeesus, Jumalan täydellinen Poika. (Mt 3:1, 5, 6, 13–17.) (Ks. JORDANIN ALANNE.)