LUCIUS

(lat. kantasanasta, joka merkitsee ’valoa, valaistusta’).

1. Kyreneläinen mies, joka oli Syyrian Antiokian seurakunnan yhteydessä, kun Paavali lähti sieltä ensimmäiselle lähetysmatkalleen (Ap 13:1–3).

2. Paavalin kristitty ”sukulainen”, joka oli hänen kanssaan Korintissa hänen kolmannella lähetysmatkallaan, kun apostoli kirjoitti kirjeensä roomalaisille. Luciuskin lähetti terveisiä Rooman kristityille. (Ro 16:21.)