LUUKKAAN EVANKELIUMI

Pääasiassa Jeesuksen maanpäällisen elämän tapahtumia käsittelevä kertomus. Sen tarkoituksena oli esittää tarkka selostus asioista johdonmukaisessa järjestyksessä ja vahvistaa se, mitä Teofilokselle oli suullisesti opetettu (Lu 1:3, 4). Koska tämä kertomus sisällytettiin Raamatun kaanoniin, siitä oli hyötyä myös monille muille, niin juutalaisille kuin ei-juutalaisillekin. Toisinaan asiat esitetään aiheenmukaisessa järjestyksessä, mutta yleensä tämä evankeliumi noudattaa aikajärjestystä.

Kirjoittaja ja kirjoitusaika. Tämän kertomuksen kirjoittajana pidetään yleensä lääkäri Luukasta (Kol 4:14), vaikka häntä ei mainitakaan siinä nimeltä. Siitä on olemassa kirjallinen todiste jo 100-luvulta, sillä Muratorin katkelmassa (n. v. 170) evankeliumin kirjoittajaksi ilmaistaan Luukas. Joidenkin tämän evankeliumin piirteiden voidaan myös katsoa osoittavan, että sen kirjoitti hyvän koulutuksen saanut lääkäri. Sen sanasto on laajempi kuin kolmen muun evankeliumin yhteensä. Jeesuksen parantamia sairauksia kuvaillaan toisinaan tarkemmin kuin muissa kertomuksissa (vrt. Mt 8:14; Mr 1:30; Lu 4:38; Mt 8:2; Mr 1:40; Lu 5:12).

Luukas sai evankeliuminsa valmiiksi ilmeisesti ennen kuin hän kirjoitti Apostolien teot (Ap 1:1, 2). Koska hän oli matkannut Paavalin kanssa Jerusalemiin apostolin kolmannen lähetysmatkan lopuksi (Ap 21:15–17), hänellä olisi ollut hyvä tilaisuus tutkia tarkoin Jeesusta Kristusta koskevia asioita juuri siinä maassa, missä Jumalan Poika oli toiminut. Sen jälkeen kun Paavali oli pidätetty Jerusalemissa ja sinä aikana kun hän myöhemmin oli vankina Kesareassa, Luukkaalla olisi ollut monia mahdollisuuksia haastatella silminnäkijöitä ja tutkia kirjallista aineistoa. On siksi järkevää päätellä, että evankeliumi on ehkä kirjoitettu Kesareassa jolloinkin niiden kahden vuoden aikana, jotka Paavali oli siellä vankina (n. v. 56–58). (Ap 21:30–33; 23:26–35; 24:27.)

Ainutlaatuisia kohtia. Luukkaan kertomus – samoin kuin kolme muutakin evankeliumia – esittää runsaasti todisteita siitä, että Jeesus on todella Kristus, Jumalan Poika. Jeesuksen paljastetaan rukoilleen usein; hän luotti täysin taivaalliseen Isäänsä (Lu 3:21; 6:12–16; 11:1; 23:46). Se sisältää lukuisia lisätietoja, jotka kolmesta muusta evankeliumista löytyviin tietoihin yhdistettyinä muodostavat täydellisemmän kuvan Kristukseen Jeesukseen liittyvistä tapahtumista. Lukujen 1 ja 2 aineistolla ei ole juuri lainkaan vastinetta muissa evankeliumeissa. Ainakin kuusi ihmettä ja toistakymmentä kuvausta kerrotaan yksinomaan tässä evankeliumissa. Nuo ihmeet ovat: Jeesus auttaa opetuslapsiaan saamaan valtavan suuren kalansaaliin (5:1–6), hän herättää lesken pojan kuolleista Nainissa (7:11–15) sekä parantaa kaksin kerroin koukistuneen naisen (13:11–13), vesipöhöä sairastavan miehen (14:1–4), kymmenen spitaalista (17:12–14) ja ylimmäisen papin orjan korvan (22:50, 51). Sellaisia kuvauksia ovat: kaksi velallista (7:41–47), lähimmäistään rakastava samarialainen (10:30–35), hedelmätön viikunapuu (13:6–9), suuret illalliset (14:16–24), kadonnut drakhman kolikko (15:8, 9), tuhlaajapoika (15:11–32), epävanhurskas taloudenhoitaja (16:1–8), rikas mies ja Lasarus (16:19–31) sekä leski ja epävanhurskas tuomari (18:1–8).

Tässä evankeliumissa olevat ajanlaskuun liittyvät tiedot auttavat päättelemään, milloin Johannes Kastaja ja Jeesus syntyivät ja milloin he kumpikin aloittivat palveluksensa (Lu 1:24–27; 2:1–7; 3:1, 2, 23; ks. LUETTELOINTI).

Oikeaperäisyys. Luukkaan evankeliumin oikeaperäisyydestä sekä sen ja muiden raamatunkirjojen välisestä sopusoinnusta ovat osoituksena sen sisältämät monet viittaukset Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin ja niistä otetut lainaukset (vrt. Lu 2:22–24; 2Mo 13:2; 3Mo 12:8; Lu 3:3–6; Jes 40:3–5; Lu 7:27; Mal 3:1; Lu 4:4, 8, 12; 5Mo 8:3; 6:13, 16; Lu 4:18, 19; Jes 61:1, 2). Kirjan oikeaperäisyydestä todistaa myös Jerusalemin ja sen temppelin tuhoa koskevan Jeesuksen ennustuksen täyttyminen (Lu 19:41–44; 21:5, 6).

[Tekstiruutu s. 130]

LUUKKAAN EVANKELIUMIN KOHOKOHTIA

Luukkaan kertomus Jeesuksen elämästä. Kirja kirjoitettiin Kristuksen elämään liittyvien tapahtumien vahvistamiseksi, ja se on laadittu vetoamaan kaikkien kansakuntien ihmisiin

Järjestyksessä toisena, todennäköisesti vuosina 56–58 kirjoitettu evankeliumi

Jeesuksen julkista palvelusta edeltävät tapahtumat (1:1–4:13)

Gabriel ilmoittaa ennakolta Marialle, että tämä synnyttää Jumalan Pojan; Jeesuksen syntymän aikaan enkelit sanovat häntä ”Kristukseksi, Herraksi”

Kaksitoistavuotiaana Jeesus tekee opettajille kysymyksiä temppelissä

Kun Johannes kastaa Jeesuksen, pyhä henki tulee Jeesuksen päälle ja taivaasta kuuluva ääni ilmaisee hänet Jumalan Pojaksi

Saatanan toistuvat yritykset kiusata Jeesusta epäonnistuvat

Jeesuksen palveluksen alkupuoli suureksi osaksi Galileassa (4:14–9:62)

Jeesus lukee valtuutuksensa Jesajan kirjakääröstä Nasaretin synagogassa; kuulijat yrittävät tappaa hänet

Hän opettaa Kapernaumin synagogassa, ajaa ulos demonin ja parantaa monia sairaita

Kiistakysymyksiä herää esim. syntien anteeksi antamisesta ja sapattina parantamisesta

Rukoiltuaan koko yön Jeesus valitsee 12 apostoliaan

Hän pitää vuorisaarnan

Hän parantaa upseerin orjan ja herättää lesken pojan kuolleista

Jeesus kertoo vertaukset kahdesta velallisesta ja kylväjästä; hän tekee vielä lisää ihmeitä, mm. herättää Jairoksen tyttären kuolleista

Apostolit lähetetään saarnaamaan Jumalan valtakuntaa

Pietari sanoo Jeesuksen olevan Kristus; pian sen jälkeen hän ja kaksi muuta apostolia saavat olla todistamassa muodonmuutosta

Jeesuksen palveluksen loppupuoli suureksi osaksi Juudeassa ja Pereassa (10:1–19:27)

Jeesus lähettää ne 70 saarnaamaan

Hän kertoo vertauksen lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta

Hän opettaa opetuslapsiaan rukoilemaan, kumoaa sitten sen syytöksen, että hän ajaa demonit ulos Beelsebubin avulla

Jeesus varoittaa materialismista ja kehottaa opetuslapsia etsimään Jumalan valtakuntaa; hän puhuu pienestä laumasta ja uskollisesta taloudenhoitajasta

Hän parantaa naisen, joka on koukistunut kaksin kerroin, ja vastaa, kun häntä syytetään sen tekemisestä sapattina

Hän osoittaa, että opetuslapsiksi tulevien täytyy olla valmiita kohtaamaan siihen liittyvät asiat

Hän kertoo vertauksia, mm. vertaukset tuhlaajapojasta sekä rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta

Jeesus varoittaa opetuslapsiaan kompastuttamasta toisia; hän valaisee nöyryyden tarvetta

Hän parantaa kymmenen spitaalista, mutta vain yksi, samarialainen, palaa kiittämään häntä

Jeesus vertaa ”Ihmisen Pojan päiviä” Nooan ja Lootin päiviin

Hän tähdentää jälleen nöyryyden tarvetta – varsinkin rikkaiden tarvetta olla nöyriä – ja matkustaa sitten Jerikoon, missä Sakkeus kääntyy

Mina-vertauksen avulla hän osoittaa, että Valtakunta ei tule siihen aikaan

Jeesuksen julkisen palveluksen viimeiset päivät Jerusalemissa ja sen ympäristössä (19:28–24:53)

Jeesus ratsastaa Jerusalemiin ja ihmiset tervehtivät häntä riemuiten, mutta hän itkee kaupungin vuoksi ja ennustaa sen autioituksen

Hän ajaa myyjät temppelistä; hänelle esitetään sitten viekkaita kysymyksiä veroista ja ylösnousemuksesta

Jeesus ennustaa temppelin tuhon ja Jerusalemin kukistumisen ja puhuu myös kansakuntien määräaikojen päättymisestä

Hän asettaa kuolemansa muistonvieton, ja myöhemmin hänet kavalletaan; Pietarin lyötyä ylimmäisen papin orjan korvan irti Jeesus parantaa tuon orjan

Jeesus pidätetään ja viedään ylimmäisen papin taloon, sanhedrinin eteen ja Pilatuksen luo; sitten hänet lähetetään Herodeksen luo ja palautetaan lopulta Pilatuksen luo

Jeesus pannaan paaluun; paalussa hän puhuu paratiisista vieressään riippuvalle pahantekijälle; hänen kuollessaan pimeys tulee maahan ja pyhäkön esirippu repeää keskeltä

Jeesuksen ruumis haudataan, mutta kuolleista herätetty Jeesus näyttäytyy seuraajilleen kolmen päivän kuluessa

Lopuksi Jeesus aloittaa nousunsa kohti taivasta heidän silmiensä edessä